Mar 01

Ilmatieteen laitos – Föhn-tuuli lämmitti helmikuussa

Etenkin päivälämpötilat olivat tavanomaista korkeampia. Eteläisessä Suomessa kuukauden keskilämpötila oli jopa kuusi astetta keskiarvojen yläpuolella.  

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu oli tavanomaista leudompi suuressa osassa maata. Ainoastaan Pohjois-Lapissa jäätiin hieman pitkän ajan keskiarvojen alapuolelle. Maan eteläosassa helmikuun keskilämpötila oli sen sijaan jopa kuusi astetta keskiarvojen yläpuolella. Näin leuto helmikuu toistuu etelässä keskimäärin kerran 5–10 vuodessa. Edellisen kerran leudompi helmikuu koettiin etelässä vuonna 2016.

Kuukauden ylin lämpötila oli Maarianhaminan lentoasemalla 24. päivänä mitattu 9,7 astetta. Alin lämpötila oli puolestaan Utsjoen Kevojärvellä 5. päivänä mitattu -39,1 astetta.

Helmikuun sademäärä oli koko maassa tavanomaista korkeampi. Poikkeamat olivat noin 1,5-kertaisia tavanomaiseen nähden. Eniten satoi Ilomantsin Pötsönvaarassa, 94,8 millimetriä, ja vähiten Muonion kirkonkylän asemalla, 25,3 millimetriä. Edellisen kerran sateisempi helmikuu oli vuonna 2016.

Lunta oli kuukauden päättyessä rannikkoalueilla 10–30 senttimetriä ja Pohjois-Karjalasta Lappiin ulottuvalla alueella pääosin 50–70 senttimetriä. Monin paikoin lunta oli hieman tavanomaista vähemmän.

Talvi alkoi ja päättyi lauhana

Talvi eli joulu-helmikuu oli maan etelä- ja keskiosassa reilun asteen tavanomaista leudompi. Lapissa oltiin lähempänä pitkän ajan keskiarvoja. Joulukuu ja helmikuu olivat selvästi keskiarvoja lauhempia, mutta tammikuuhun osui kylmempi jakso. Havaintoasemasta riippuen tätä lauhempi talvi koettiin viimeksi viime tai toissa vuonna.

Talven sademäärä oli hieman tavanomaista runsaampi etelässä ja pohjoisessa. Lumisademäärä oli niin ikään hieman keskiarvojen yläpuolella, ainoastaan Kymenlaaksossa lunta satoi harvinaisen paljon.

Helmikuun säätilastot: https://ilmatieteenlaitos.fi/helmikuu
Talvisään tilastoja: https://ilmatieteenlaitos.fi/talvitilastot

Video lauhasta helmikuusta: https://www.youtube.com/watch?v=JW2v9NZOXGk

Feb 20

Ilmatieteen laitos – Talvinen Suomi tummuu: lumen sulaminen aikaistuu ja sulamiskausi pitenee

Vuosina 1982–2014 lumen sulaminen on aikaistunut osassa Suomea 5–6 päivää kymmenessä vuodessa ja sulamiskausi on pidentynyt noin 7 päivää samassa ajassa. Sulamiskautta edeltävä maanpinnan kokonaisheijastavuus on puolestaan pienentynyt. Tämä kaikki lisää auringosta maahan imeytyvän energian määrää kevättalvella, mikä osaltaan edistää ilmaston lämpenemistä.

Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus SYKE tutkivat lumen sulamiskauden alun ja lopun sekä pituuden muutosta Suomessa vuosina 1982–2014. Etelä-Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa sulaminen on aikaistunut 5–6 päivää kymmenessä vuodessa. Sulamiskausi on vastaavasti pidentynyt noin 7 päivää samassa ajassa.

Tutkimuksessa selvitettiin myös kokonaisheijastavuutta eli sitä, miten auringon säteily heijastuu maanpinnalta takaisin avaruuteen. Kokonaisheijastavuus ennen sulamiskauden alkua on pienentynyt 2–3 % kymmenessä vuodessa Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa. Muutos johtuu siitä, että metsän runkotilavuus on alueella kasvanut, mikä käy ilmi Luonnonvarakeskuksen metsien inventointiaineistosta.

Etelä-Suomessa selkeitä trendejä sulamiskaudessa tai kokonaisheijastavuudessa ei havaittu, koska sulamiskauden ajoituksen vaihtelu on alueella suurta. Viimeisimpinä vuosina sulaminen oli myös alkanut jo ennen kuin kokonaisheijastavuusarvoja oli saatavilla. Sen sijaan Etelä-Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa selkeä suuntaus kohti aikaisempaa sulamista ja pidentynyttä sulamiskautta oli nähtävissä.

Sulamiskauden päättymisessä ei havaittu systemaattista muutosta. Kasvukauden alku seuraa lumen sulamista noin kymmenen päivän viipeellä.

Sekä sulamiskauden aikaistuminen että sitä edeltävän kokonaisheijastavuuden aleneminen edistävät osaltaan ilmaston lämpenemistä.

Tutkimuksessa käytettiin kokonaisheijastavuuden aikasarjaa, jonka Ilmatieteen laitos on kehittänyt Euroopan sääsatelliittijärjestön tuella. Vertailuaineistoina käytettiin maanpinnan ekosysteemimallia, Suomen ympäristökeskuksen satelliittipohjaista osittaisen lumipeitteen tuotetta sekä Ilmatieteen laitoksen operatiivisiin mittauksiin perustuvia lumikarttoja. Lisäksi tarkasteltiin lehtipuiden kasvukauden alun ja lumen sulamiskauden päättymisen yhteyttä. Eri aineistot tuottivat hyvin yhtäpitävät tulokset.

Biogeosciences-lehdessä julkaistu artikkeli on maksutta luettavissa osoitteessa https://www.biogeosciences.net/16/223/2019/

Tutkimus toteutettiin laajana yhteistyönä Ilmatieteen laitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa EU:n Life+-rahoitteisessa Monimet-projektissa, jota veti Ilmatieteen laitoksen tutkija Ali Nadir Arslan. Monimet-projekti: http://monimet.fmi.fi/

Jan 31

Viikonvaihteessa sataa runsaasti lunta

Suomen yli liikkuu sunnuntain ja maanantain aikana matalapaine, johon liittyvästä sadealueesta saadaan varsinkin maan etelä- ja keskiosaan runsaasti lunta. Ajokeli voi olla paikoin erittäin huono.

Ilmatieteen laitoksen 31.1. tekemän ennusteen mukaan etelästä Suomen yli koilliseen kulkee sunnuntain ja maanantain aikana matalapaine. Matalapaineeseen liittyvä sadealue saapuu etelästä lounais- ja etelärannikolle lauantai-iltana ja leviää sunnuntain ja maanantain aikana Etelä-Lappiin asti. Sateet tulevat enimmäkseen lumena, mutta sunnuntaina lounais- ja etelärannikolla lämpötila nousee hieman nollan yläpuolelle, jolloin sade voi tulla vetenä tai räntänä.

Runsaimmillaan lumisade on sunnuntaiaamuyön ja -aamun aikana etelärannikolla ja maanantaiaamuna maan länsiosassa. Yhteensä lunta kertyy lauantai-illan ja maanantai-illan välillä maan etelä- ja keskiosassa tämän hetkisten ennusteiden mukaan 20–25 senttimetriä.

”Navakka itätuuli kinostaa lunta ja heikentää näkyvyyttä, minkä johdosta liikenneolosuhteet heikkenevät. Ajokeli on paikoin jopa erittäin huono”, sanoo päivystävä meteorologi Ville Siiskonen Ilmatieteen laitokselta.

Maanantai-iltaan mennessä sadealue heikkenee ja liikkuu maan pohjoisosaan. Ensi viikko jatkuu enimmäkseen poutaisessa pakkassäässä.

Voimassa olevat varoitukset: https://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Jan 28

Ilmatieteen laitos – Lumipyry heikentää ajokelin erittäin huonoksi Uudellamaalla

Uudellemaalle sataa uutta lunta huomiseen aamupäivään mennessä rannikkopainotteisesti 10–15 senttimetriä. Sakeimmillaan lumisade on tänään iltapäivällä ja illalla.

Ilmatieteen laitoksen 28.1. tekemän ennusteen mukaan Suomeen on saapumassa lounaasta lumisadealue. Lunta sataa sakeimmin Uudenmaan maakunnassa, missä uutta lunta saadaan lähivuorokauden aikana 10–15 senttimetriä.  Lämpötila on selvästi pakkasella, ja lumi sataa kevyenä ja pölisevänä pakkaslumena, jota voimakas tuuli kinostaa.

”Voimakkaan tuulen kera satava lumi haittaa merkittävästi raide-, lento- ja maantieliikennettä jo tänään iltapäiväruuhkassa”, sanoo päivystävä meteorologi Antti Kokko Ilmatieteen laitokselta.

Lämpötila on selvästi pakkasella, eikä puihin näin pääse kertymään raskasta lumikuormaa. Suurin vaikutus lumisateilla on nimenomaan liikenteeseen.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset

Jan 16

Etelä-Suomeen luvassa lumipyryä ja huonoa ajokeliä

Ensi yönä alkava lumisade haittaa aamuliikennettä maan eteläosassa. Lunta kertyy Turku–Lahti–Savonlinna-linjan eteläpuolella 10–20 senttimetriä, rannikon tuntumassa jopa enemmän.

Ilmatieteen laitoksen 16.1. tekemän ennusteen mukaan maan eteläosan yli itään kulkee huomisen torstaipäivän aikana syvenevä, voimakas matalapaine sateineen. Matalapaineeseen liittyvät sateet tulevat pääsääntöisesti lumena, mutta etelärannikolla erityisesti Hankoniemellä voi ajoittain sataa myös vettä. Lunta kertyy Turku–Lahti–Savonlinna-linjan eteläpuolella 10–20 senttimetriä, rannikon tuntumassa jopa enemmän. Tuuli on voimakasta, lumi kinostuu ja pakkaslumi pöllyää.

”Voimakkaan tuulen kera tuleva lumi haittaa merkittävästi raide- ja maantieliikennettä”, sanoo päivystävä meteorologi Eerik Saarikalle Ilmatieteen laitokselta.

Lumisade alkaa jo torstain vastaisena yönä ja haittaa aamuliikennettä maan eteläosassa. Etelässä nollan tuntumassa oleva lämpötila voi aiheuttaa nuoskatykkyä kapealla vyöhykkeellä, varsinkin Uudenmaan ja mahdollisesti Kymenlaakson rannikolla, jossa puut voivat taipua lumikuorman alla sähkölinjoille. Samalla alueella sadekertymä on runsainta. Matalapaineen jälkipuolella maan eteläosassa pohjoistuuli on puuskaista, ja tuuli puhaltaa ylimmillään 13–16 metriä sekunnissa.

”Vähäiset tuulen ja lumen aiheuttamat yhteisvaikutukset ovat mahdollisia. Suurin vaikutus yhteiskuntaan lienee kuitenkin liikenteen ongelmilla, varsinkin jos niihin ei varauduta riittävästi esimerkiksi varaamalla runsaasti aikaa työmatkoihin ja pitämällä vapaa- ja etätyöpäiviä”, meteorologi Eerik Saarikalle sanoo.

Uudellamaalla saadaan yli 20 senttimetrin vuorokautisia lumikertymiä keskimäärin kerran kolmessa vuodessa.

Voimassa olevat varoitukset: https://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Jan 03

Ilmatieteen laitos – Vuosi 2018 oli lämmin ja kuiva

Vuosi 2018 muistetaan etenkin erittäin lämpimästä ja kuivasta kesästä.

  • Vuosi 2018 sijoittui Suomen 10 lämpimimmän vuoden joukkoon
  • Kasvukauden lämpösumma oli ennätyksellisen suuri
  • Kuivan kesän myötä vuotuinen sademäärä jäi useilla havaintoasemilla ennätyksellisen alhaiseksi

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2018 oli 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpi. Näin lämmin vuosi toistuu yli 100 vuoden tilastojen perusteella keskimäärin kerran 10-15 vuodessa. Tosin ilmastonmuutoksen myötä yhtä lämpimiä tai lämpimämpiä vuosia on ollut viime vuosina tiuhaan: 2011, 2013, 2014 ja 2015.

”Suomen keskilämpötilaa on arvioitu 1800-luvun puolivälistä saakka eli yli 150 vuotta. Kymmenestä lämpimimmästä vuodesta puolet ovat kuluvalta vuosikymmeneltä”, kertoo meteorologi Pauli Jokinen.

Kesällä pitkään jatkunut lämpö johti ennätyksellisen suureen kasvukauden lämpösummaan. Lämpösummaa kertyy päiviltä, jolloin pysyvä lumi on sulanut ja vuorokauden keskilämpötila on +5 asteen yläpuolella. Turun Artukaisten lämpösummaksi kertyi 1974 °Cvrk. Edellinen ennätys 1852 °Cvrk oli Helsingin Kumpulasta vuodelta 2011.

Vuoden ylin lämpötila oli Vaasan Klemettilässä 18. heinäkuuta mitattu 33,7 astetta. Vuoden alin lämpötila oli puolestaan Utsjoen Kevojärvellä 4. helmikuuta mitattu -37,1 astetta.

Vuotuinen sademäärä oli etenkin maan länsiosasta Meri-Lappiin ulottuvalla alueella poikkeuksellisen pieni eli toistuu harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Useilla havaintoasemilla sademäärä jäi kuivan kesän vuoksi jopa ennätyksellisen alhaiseksi. Esimerkiksi Merikarvian Tuorilassa satoi vain 425,5 mm, kun tyypillisesti sademäärä on 683 millimetriä. Merikarvialla vuosi 2018 oli 50 vuoden mittaushistorian kuivin. Monilla kuivimmilla alueilla sademäärä jäi noin 400 millimetriin, mikä on vain kaksi kolmasosaa tavanomaisesta. Lähimpänä tyypillisiä sademääriä oltiin Pohjois-Lapissa sekä maan itäosassa.

Joulukuu oli tavanomaista lauhempi ja kuivempi

Keskilämpötila oli joulukuussa 1-4 astetta tavanomaista korkeampi. Suurimmat lämpötilapoikkeamat olivat pohjoisessa, pienimmät etelässä. Näin leuto joulukuu toistuu keskimäärin muutamien vuosien välein.

Joulukuun alin lämpötila oli Sodankylän Tähtelässä 23. päivänä mitattu -30,2 astetta. Ylin lämpötila oli 4. joulukuuta Kökarissa ja Utössä mitattu 7,2 astetta.

Joulukuun sademäärä jäi suuressa osassa maata tavanomaista pienemmäksi, maan keskivaiheilla paikoin noin puoleen pitkän ajan keskiarvosta. Keski-Lapissa sen sijaan satoi selvästi tavanomaista enemmän.  Eniten satoi Kemiönsaaren Kemiössä 80,6 mm ja vähiten Kilpisjärvellä 12,3 mm. Maan keskiosan vähäinen sademäärä ja Keski-Lapin sateisuus joulukuussa toistuu tyypillisesti 5-10 vuoden välein.

Lunta oli kuukauden päättyessä maan itä- ja pohjoisosassa 20-30 cm, maan länsiosassa sen sijaan pääosin 0-10 cm. Lunta oli ajankohtaan nähden koko maassa tavanomaista vähemmän, osassa Lappia edelleen harvinaisen vähän.

Joulukuun säätilastot

Jan 02

Ilmatieteen laitos – Aapeli-myrskyssä mitattiin merellä ennätyksellistä tuulta

Tammikuun 2. päivän vastaisena yönä mitattiin ennätyksellistä tuulta Suomen merialueilla. Tuuli yltyi lähes hirmumyrskyksi.

”Kökarin Bogskärissä 10 minuutin keskiarvo tuulen nopeudesta oli 32,5 m/s. Tämä ylittää entisen Suomen ennätyksen 31 m/s, mikä on mitattu vuosina 1971, kahdesti 1975 ja 1995”, kertoo meteorologi Pauli Jokinen. Kökarin tuulen nopeus jää hieman alle hirmumyrskyrajan eli 33 m/s. Puuskissa tuuli oli kovimmillaan merellä 41,6 m/s.

Aallokko oli myös rajua. Selkämerellä mitattiin aaltopoijun kahdeksanvuotisen mittaushistorian suurin aallonkorkeus. Alustavien tietojen mukaan merkitsevä aallonkorkeus oli 7,9 metriä.

Maa-alueilla tuuli oli puuskissa maan länsiosassa paikoin yli 20 m/s. Manner-Suomen kovin puuska oli Vaasan Klemettilässä mitattu 32,8 m/s. Maarianhaminan lentoasemalla mitattiin 29,8 m/s.

Myrskymatalapaineeseen liittyen maan keskiosassa on satanut myös reippaasti lunta. Pirkanmaalta Pohjois-Karjalaan ulottuvalla alueella on kertynyt noin 20 cm lunta ja tykkylumi on aiheuttanut sähkökatkoja.

Matalapaine väistyy kaakkoon ja tuulet alkavat heiketä.

Voimassa olevat varoitukset: https://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Dec 28

Ilmatieteen laitos – Uuttavuotta vietetään sateisessa ja tuulisessa säässä

Voimakas tuuli lisää kylmän tuntua ja voi haitata rakettien lähettämistä Etelä- ja Keski-Suomessa.

Ilmatieteen laitoksen 28. joulukuuta tekemän ennusteen mukaan voimakas matalapaine lähestyy Suomea uudenvuodenaattona eli maanantaina 31. joulukuuta. Lumisadealue saapuu maan länsiosaan illalla ja samalla tuuli voimistuu.

Vuoden vaihtumista vietetään suuressa osassa maata sateisessa ja tuulisessa säässä.

”Voimakas tuuli lisää kylmän tuntua ja voi haitata rakettien lähettämistä etenkin maan etelä- ja keskiosassa”, kertoo päivystävä meteorologi Pauli Jokinen.

Lämpötila on vuoden vaihtuessa maan etelä- ja länsiosassa nollan ja -5 asteen välillä, idässä ja pohjoisessa pääosin -5 ja -10 asteen välillä. Uudenvuodenpäivänä matalapaine siirtyy kohti kaakkoa ja ajokeli voi olla runsaan lumentulon vuoksi huono maan etelä- ja keskiosassa. Matalapaineen jälkipuolella puhaltaa kylmä koillistuuli ja ilma kylmenee selvästi.

”Matalapaineen aikatauluun ja reittiin liittyy vielä epävarmuuksia, joten päivittyvää ennustetta kannattaa seurata lähipäivinä”, muistuttaa meteorologi Pauli Jokinen.

Pakkassää tavallista vuodenvaihteelle

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi vaihtuu tavallisesti talvisessa pakkassäässä. Tyypillisesti vuodenvaihteen lämpötilat ovat yöllä maan etelä- ja keskiosassa noin -8 ja -15 asteen välillä, pohjoisessa -15 ja -20 asteen välillä. Rannikolla on yleensä hieman lauhempaa. Vuodesta 1961 mitattuna vuodenvaihteen ylin lämpötila on ollut 9,1 astetta, joka mitattiin Maarianhaminassa 31. joulukuuta 2016. Alin lämpötila on ollut -43,5 astetta, ja se mitattiin Sallan Naruskajärvellä 1. tammikuuta 1982.

Maan eteläosassa on vuodenvaihteessa lunta keskimäärin 10–20 senttimetriä, maan keskiosassa 20–40 senttimetriä ja maan pohjoisosassa 40–50 senttiä. Enimmillään lunta on ollut uutenavuotena etelässä yli puoli metriä ja Lapissa noin metrin. Vuodesta 1961 alkaen suurin vuodenvaihteessa mitattu lumensyvyys on 126 senttimetriä, joka on mitattu 1. tammikuuta 1992 Enontekiön Kilpisjärvellä.

Vuosi 2018 otettiin vastaan suuressa osassa maata pääosin poutaisessa säässä, lähinnä pohjoisessa satoi hieman lunta. Päivän ylimmät lämpötilat olivat maan etelä- ja keskiosassa nollan tienoilla, pohjoisessa oli pikkupakkasta. Uudenvuoden yö oli rannikoita lukuun ottamatta pakkasyö. Lunta oli suurimmassa osassa maata, vain rannikolla Varsinais-Suomessa oli paikoin lumetonta. Maan etelä- ja länsiosissa lunta oli 2–20 senttimetriä ja muualla maassa 30–60 senttiä. Eniten lunta oli Kittilän Kenttärovalla, 79 senttimetriä.

Voimassa olevat varoitukset: https://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Vuodenvaihteen säätilastot: https://ilmatieteenlaitos.fi/uusi-vuosi
Lumitilanteen seuranta: https://ilmatieteenlaitos.fi/lumitilanne

Dec 04

Ilmatieteen laitos – Itsenäisyyspäivää juhlitaan poutasäässä suuressa osassa maata

Tämänhetkisen ennusteen mukaan 101-vuotiasta Suomea juhlitaan etelässä ja maan keskiosassa enimmäkseen poutaisessa säässä, mutta pohjoisessa sataa laajalti lunta.

Ilmatieteen laitoksen tiistaina 4.12. tekemän ennusteen mukaan itsenäisyyspäivän sää on maan etelä- ja keskiosassa enimmäkseen poutainen. Paikalliset lumikuurot ovat kuitenkin mahdollisia ja pilvisyys vaihtelee. Maan pohjoisosassa aamulla sataa laajalti lunta, mutta iltapäivällä lumisadealue alkaa väistyä itään Venäjälle. Päivän aikana pohjoisen lumikertymät ovat pääasiassa 1‒5 senttimetriä.

”Itsenäisyyspäivänä matalapaine tuo lumisateita maan pohjoisosaan, mikä voi Lapissa ja Koillismaalla huonontaa ajokeliä, mutta päivän aikana matalapaine väistyy itään”, sanoo päivystävä meteorologi Nina Karusto Ilmatieteen laitokselta.

Lämpötila on koko maassa nollan ja miinus viiden asteen välillä, länsi- ja lounaisrannikolla on hieman lauhempaa.

Itsenäistä Suomea on juhlittu monenlaisessa säässä

Viime vuonna itsenäisyyspäivänä suuressa osassa maata oli poutaista pakkassäätä. Lähinnä maan itäosassa, varsinkin itärajan tuntumassa, tuli lumikuuroja, joissa lunta satoi noin 1‒2 senttiä. Lauhinta oli etelä- ja lounaisrannikolla, missä lämpötila oli nollan tuntumassa. Kylmintä oli Pohjois-Lapissa, missä lämpötila oli -25 ja -30 asteen välillä.

Nykyilmastossa itsenäisyyspäivää vietetään tyypillisesti pakkassäässä, ainoastaan etelä- ja länsirannikolla lämpötila kohoaa hieman suojan puolelle. Öisin on Lapissa yleensä pakkasta yli 10 astetta, etelässäkin muutamia asteita. Lunta on koko maassa rannikkoseutuja lukuun ottamatta.

Suomen historiaan mahtuu sään puolesta monenlaisia itsenäisyyspäiviä. Lauhinta oli vuonna 2006, jolloin Salossa mitattiin silloiseksi Suomen joulukuun lämpöennätykseksi 10,8 astetta. Erityisen kylmää oli muun muassa 1973 ja 1985, joista jälkimmäisenä Sallassa mitattiin -37,6 astetta.

Itsenäisyyspäivän sää sadan vuoden ajalta: http://ilmatieteenlaitos.fi/itsenaisyyspaiva
Sää Suomen itsenäistyessä 6.12.1917: http://ilmatieteenlaitos.fi/itsenaisyyspaiva-1917

Dec 03

Ilmatieteen laitos – Marraskuu oli lauha ja kuiva

Leuto marraskuu päätti leudon syksyn. Marraskuun puolivälissä oli poikkeuksellisen vähän lunta. 

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan marraskuu oli koko maassa tavanomaista leudompi, Lapissa jopa poikkeuksellisen leuto eli vastaava toistuu keskimäärin harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Lämpötilapoikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli etelän noin kahdesta asteesta Pohjois-Lapin yli kuuteen asteeseen.

Kuukauden ylin lämpötila oli Kemiönsaaren Kemiössä 1. päivänä mitattu 11,0 astetta. Alin lämpötila oli puolestaan Sallan Naruskassa 27. päivänä mitattu -22,0 astetta.

Sadetta kertyi marraskuussa alle puolet tavanomaisesta määrästä lähes koko maassa. Vähiten suhteessa tavanomaiseen satoi maan etelä- ja keskiosassa, jossa näin kuiva marraskuu toistuu 10–30 vuoden välein. Eniten marraskuussa satoi Puolangan Paljakalla, 49,1 millimetriä, ja vähiten Lappeenrannan Lepolassa, 7,3 millimetriä.

Lauha ja kuiva marraskuu johti myös poikkeuksellisen vähäiseen lumipeitteeseen marraskuun puolivälin aikoihin, jolloin lähes koko Lappikin oli lumeton. Kuukauden vaihtuessa lunta oli maan itä- ja pohjoisosassa pääosin 1–10 senttimetriä. Lännessä maa oli suurelta osin lumeton.

Syksy oli tavanomaista lämpimämpi

Syksy eli syys-marraskuu oli suuressa osassa maata 1–3 astetta tavanomaista lämpimämpi. Näin lämmin syksy esiintyy Suomessa keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa, tosin edellinen vastaavanlainen syksy oli vuonna 2015.

Syksy oli maan länsiosassa sekä Länsi-Lapissa tavanomaista kuivempi. Muualla sadetta kertyi melko tavanomainen määrä.

Marraskuun säätilastot: https://ilmatieteenlaitos.fi/marraskuu