May 21

Ilmatieteen laitos – Metsäpalojen riski suuri kuivuuden takia

images

Ilmatieteen laitos varoittaa kuivuuden aiheuttamasta korkeasta metsäpaloriskistä. Maasto on kuivaa lähes koko maassa.

Ilmatieteen laitoksen metsäpalovaroitus on tällä hetkellä voimassa lähes koko maassa Lapin pohjoisimpia kuntia lukuun ottamatta. Lähipäivät eivät tuo tilanteeseen helpotusta, sillä lämmin ja poutainen sää jatkuu.

“Säätyyppi jatkuu tällä viikolla lämpimänä ja vähäsateisena, myös tuuli on ajoittain kohtalaista. Maastopalojen syttymisherkkyys kasvaa entisestään”, arvioi meteorologi Juha Tuomala Ilmatieteen laitokselta.

Metsäpalovaroitusten aikana avotulen teko metsiin tai niiden läheisyyteen on kielletty. Metsäpalovaroitukset annetaan käyttäen apuna indeksiä, joka lasketaan maanpinnan ylimmän kerroksen kosteusoloja kuvaavan mallin avulla. Mallin lähtötietoina käytetään muun muassa sademäärää ja ilman lämpötilaa.

Metsäpalovaroitus annetaan maakunnittain, maan pohjoisosassa varoitus voidaan tarvittaessa antaa kuntakohtaisesti. Voimassa olevat varoitukset kerrotaan muun muassa Yleisradion sääennusteiden yhteydessä. Lisäksi ne näkyvät Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla.

Viime viikolla Ilmatieteen laitoksella otettiin käyttöön varoitustyökalu, joka mahdollistaa metsä- ja ruohikkopalovaroitusten antamisen myös ennakkoon. Tähän asti ko. varoituksia on voitu antaa vain seuraavalle 24 tunnille.

Kevään ensimmäiset metsäpalovaroitukset annetaan useimmiten toukokuun alkupuolella. Metsäpalovaroituskausi päättyy syyskuussa tai viimeistään lokakuun alussa.

Voimassa olevat varoitukset: ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Lisätietoa metsäpalovaroituksista: ilmatieteenlaitos.fi/metsapalovaroitukset

May 20

Ilmatieteen Laitos: Helleraja rikkoutuu huomenna, kuiva sää aiheuttanut paljon maastopaloja

the-sun-349394_1280

Huomenna päästään hellelukemiin osassa maata, sillä Ilmatieteen laitoksen mukaan helleraja rikkoutunee useilla paikkakunnilla. Aivan äskettäisen hellejakson tasoisiin lukemiin ei päästä, korkeimmillaan lämpötila voi nousta 27 asteeseen.

Sunnuntain korkein lämpötila mitattiin Kanta-Hämeen Hattulassa, 23,4 astetta. Päivän ylin lämpötila nousi lauantaista yli kolmella asteella, ja nousu jatkuu siis myös maanantaina.

Keskiviikkona ja torstaina sää viilenee, mutta korkeapaine pysyy sitkeästi Pohjois-Euroopassa, eikä merkittäviä sateita tai kylmempiä jaksoja ole vieläkään tiedossa. Myös Pohjois-Atlantilla on oma korkeapaineen alueensa, joten lämpimiä säitä on tiedossa jatkossakin.

Pitkään jatkunut kuiva ja lämmin sää on aiheuttanut viime päivinä paljon maastopaloja, ja huomiseksi metsäpalovaroitus on voimassa etelärannikolta Etelä-Lappiin.

Vaikka torstaina ja perjantaina saatiin osassa maata sateita ja ukkosia, on monilla paikkakunnilla käynnissä jo kolmen viikon sateeton putki. Tämä yhdistettynä tavallista korkeampiin lämpötiloihin lisää maastopalojen riskiä ja huolestuttaa pelastusviranomaisia.

Tähän mennessä toukokuussa on satanut vain neljäs- tai viidesosa kuukauden keskimääräisestä sademäärästä.

Apr 27

Vapun sää on pääosin poutainen

balloons-1389273935QOv

Sää on vappuaattona suuressa osassa maata poutainen ja varsin aurinkoinen. Vappupäiväksi saattaa maan eteläosaan saapua Baltiasta jatkuvampia vesisateita, mutta tämänhetkisten ennusteiden mukaan sateet jäävät Suomen eteläpuolelle.

Ilmatieteen laitoksen 27.4. julkaiseman ennusteen mukaan sää on maanantaina 30.4. eli vappuaattona suuressa osassa maata melko aurinkoinen ja poutainen. Lähinnä maan keskiosassa tulee siellä täällä yksittäisiä iltapäiväkuuroja. Lapissa pilvisyys voi olla paikoin runsaampaa. 

Lämpötila on päivällä maan etelä- ja keskiosassa 11–15 astetta, pohjoisosassa 3–10 astetta. Vappuyö on todennäköisesti koko maassa poutainen, laajalti selkeä ja kylmä. Lämpötila voi painua pakkaselle eteläisintä Suomea myöten.

Vappupäivänä Baltiasta lähestyy maatamme vesisadealue. Tämänhetkisten ennusteiden valossa se jäänee kuitenkin Suomen eteläpuolelle, jolloin sää jatkuisi lähes koko maassa pääosin poutaisena ja laajalti myös aurinkoisena. Poutaisen sää vallitessa päivän ylimmän lämpötilan ennustetaan olevan vappupäivänä maan etelä- ja keskiosassa 8–13, pohjoisosassa 5–10 astetta. Mahdollisessa vesisateessa päivälämpötila jää etelässä viiden asteen tuntumaan.

Vuosi sitten vappuaatto oli kolea

Pitkän ajan tilastojen mukaan päivälämpötila on vappuna keskimäärin maan etelä- ja keskiosassa 10 ja 15 asteen välillä, kun taas maan pohjoisosassa se on pääosin 5–10 astetta. Yöllä lämpötila laskee maan keski- ja pohjoisosassa vielä vapun aikaan tyypillisesti pakkasen puolelle. Maan eteläosassa yölämpötila on tavallisesti asteen tai pari plussan puolella. Mahdolliset sateet tulevat etelässä yleensä vetenä, mutta pohjoisessa myös räntä- ja lumisateet ovat tavanomaisia.

Ehjä lumipeite on vappuna tyypillisesti Oulun pohjoispuolelta Ilomantsiin ulottuvan linjan pohjoispuolella. Maan keskiosassakaan muutaman senttimetrin lumikerros ei ole epätavallista. Maan eteläosassa lumipeite on vappuna harvinainen, eli se toistuu keskimäärin korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa.

Viime vuonna vappuaattona maan pohjoisosassa satoi lunta ja räntää, etelämpänä räntää ja vettä. Päivälämpötila jäi aattona noin viiteen asteeseen maan etelä- ja itäosassa, muualla sen alle. Vappuyönä sää alkoi poutaantua ja seljetä lounaasta alkaen, mutta Lapissa saatiin vielä lumisateita päivälläkin. Vappupäivänä lämpötila kohosi maan etelä- ja keskiosassa 10–15 asteeseen, pohjoisessa oltiin +5 asteen molemmin puolin.

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Vapun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/vappu

Apr 23

Ilmatieteen laitos – Ukkoskausi käynnistymässä vähitellen

thunder-light

Suomen leveysasteilla ukkosilmaston tyypillinen piirre on jaksollisuus. Kesän lähestyessä sää lämpenee ja samalla myös ukkonen voi jyrähdellä yhä useammin.

Keskimääräinen ukkoskausi on touko-syyskuussa ja vilkkaimmillaan ukkosta on kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun. Ei ole kuitenkaan lainkaan tavatonta, että jo huhtikuussa havaitaan ukkosia, harvoin kuitenkaan ne alkukeväästä ovat vielä kovin voimakkaita. Samoin loka-marraskuussa voi vielä esiintyä merkittävää ukkosta varsinkin merillä. Vaikka myös talvikuukausina voi ukkonen jyrähdellä, mutta tilastojen valossa varsinainen ukkoskausi käynnistyy toukokuussa. Ukkoset vilkastuvat keskikesää lähestyttäessä, jonka jälkeen salama-aktiivisuus alkaa jälleen laantua kohti syksyä. Viime viikonloppuna havaittiin jo reilu 100 maasalamaa Etelä-Suomessa ja Suomenlahdella.

Runsaimmat ukkoset koetaan tyypillisesti heinäkuussa, jolloin Suomen maankamaralle iskee keskimäärin reilut 60 000 salamaa eli lähes puolet koko vuoden n. 140 000 maasalamasta. Syyskuun jälkeen ukkostaa enää melko satunnaisesti, joskin merkittäviä ukkosia voi esiintyä etenkin lämpimän meren yllä. Ukkosten esiintyminen on vahvasti riippuvainen yleisestä suursäätilasta, joten helteinen ja kostea kesä on ukkosten kannalta suotuisa.

Suomen sään suuri ajallinen ja paikallinen vaihtelu näkyy myös ukkosissa: eri vuosina ukkosten, esiintymisalueet vaihtelevat paljon, samoin koko vuoden salamakertymä. Laihimpina vuosina havaitaan vain reilut 60 000 maasalamaa, kun taas huippuvuosina päästään yli 300 000. “Keskimääräinen maasalamatiheys on Suomessa noin 0,4 salamaa neliökilometriä kohden vuodessa, joka on koko maapallon mittakaavassa tarkasteltuna melko vähän. Keskiarvo ei kuitenkaan anna todellista kuvaa rajuimpien yksittäisten ukkosten luonteesta”, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Terhi Laurila.

Ukkoset ja salamat: http://ilmatieteenlaitos.fi/ukkonen-ja-salamat

Apr 03

Ilmatieteen laitos – Maaliskuu oli kylmin viiteen vuoteen

this-winter-1354390818m7j

Lunta oli kuukauden päättyessä maan keskiosassa paikoin harvinaisen paljon.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan maaliskuu oli suuressa osassa maata 2–5 astetta keskimääräistä kylmempi. Suurimmat lämpötilapoikkeamat olivat maan itäosassa sekä Pohjois-Lapissa. Edellisen kerran kylmempi maaliskuu koettiin vuonna 2013.

Maaliskuun ylin lämpötila, 8,6 astetta, mitattiin Jomalassa kuukauden 25. päivänä ja alin lämpötila, -35,7 astetta, Utsjoen Kevojärvellä 7. päivänä.

Kuukauden sademäärä vaihteli maan lounaisosan sekä Lapin noin 20 millimetristä Pohjois-Karjalan noin 50 millimetriin. Sademäärä jäi lounaassa sekä Lapissa noin puoleen tavanomaisesta, mikä on harvinaista. Toisaalta Savossa sekä Pohjois-Karjalassa sadetta kertyi tavanomaista enemmän. Havaintoasemista eniten satoi Lieksan Kolilla, 55,4 millimetriä, ja vähiten Muoniossa, 7,8 millimetriä.

Lunta oli kuukauden päättyessä lounaisrannikon vajaasta 10 senttimetristä Pohjois-Karjalan ja Kainuun paikoin mitattuun yli metriin. Ajankohtaan nähden lunta oli suuressa osassa maata hieman tavanomaista enemmän. Pohjanmaalta Pohjois-Karjalaan ulottuvalla alueella lunta oli jopa harvinaisen paljon eli 20–30 senttimetriä keskimääräistä enemmän.

Aurinko paistoi koko maassa tavanomaista enemmän. Havaintoasemista eniten paistoi Utössä, 194 tuntia, mikä on lähes 60 tuntia keskiarvoa enemmän.

Maaliskuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/maaliskuu
Ilmastokatsaus-verkkolehti: www.ilmastokatsaus.fi

Mar 28

Ilmatieteen laitos – Pääsiäistä vietetään kylmässä ja melko selkeässä säässä

colorful-easter-eggs

Ilmatieteen laitoksen mukaan tavanomaista kylmempi sää jatkuu pääsiäisen yli. Monin paikoin on selkeää ja poutaista.

Ilmatieteen laitoksen keskiviikkona 28.3.2018 laatiman ennusteen mukaan pääsiäinen on tavanomaista kylmempi. Lumisateet jäävät aluksi vähäisiksi koko maassa. Maan pohjoisosassa on ajoittain pilvisempää ja tuulisempaa, ja heikkoja lumikuuroja tulee paikoin. Maan etelä- ja keskiosissa tuuli on enimmäkseen heikkoa ja laajoilla alueilla on verraten selkeää sekä poutaista.

Maan etelä- ja keskiosissa on etenkin yöaikaan kylmää, pakkasta on laajoilla alueilla 10–15 astetta. Pohjoisessa yölämpötiloihin vaikuttavat tuulisuus ja ajoittain pilvisyys, ja lämpötilat vaihtelevat -10 asteen molemmin puolin. Ensimmäisenä pääsiäispäivänä korkeapaine vahvistuu pohjoiseen, jolloin yöt kylmenevät myös pohjoisessa.

Päivän ylimmät lämpötilat ovat +3 ja -2 asteen välillä, maan pohjoisosassa pääosin +1 ja -5 asteen välillä.

Ensimmäisen pääsiäispäivän jälkipuolella voimakastuulinen matalapaine lumisateineen lähestyy Suomea etelästä ja saattaa vaikuttaa erityisesti maan etelä- ja itäosan ajokeliin. Pääsiäisen paluuliikenteen osalta kannattaakin seurata tuoreita sääennusteita ja varoituksia.

Myös viime pääsiäinen oli tavanomaista kylmempi

Pääsiäistä vietetään tänä vuonna melko varhain, maalis- ja huhtikuun vaihteessa. Pitkän ajan tilastojen mukaan varhaisten pääsiäisten aikoihin päivälämpötilat kohoavat maan eteläosassa tyypillisesti noin +5 asteeseen, Lapissa jäädään nollan tuntumaan tai hieman pakkaselle. Öisin on tyypillisesti etelässä pikkupakkasta, kun taas Lapissa pakkasta on tavanomaisesti yli 10 astetta. Lunta on yleensä maan lounaisosaa sekä länsirannikkoa lukuun ottamatta useita kymmeniä senttimetrejä, idässä ja pohjoisessa yleisesti yli puoli metriä.

Maaliskuun loppu voi tilastojen valossa olla vielä varsin talvinen – tai sitten kevät voi olla jo pitkällä. Esimerkiksi vuonna 2007 maaliskuun 27. päivä mitattiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla jopa +17,5 astetta.

Vuosi sitten pääsiäistä vietettiin huhtikuun puolessa välissä tavanomaista kylmemmässä säässä. Suomessa vallitsi tuolloin kylmä pohjoisvirtaus ja paikoin tuli heikkoja lumikuuroja. Pitkäperjantain ja pääsiäislauantain aikana maan eteläosassa päivälämpötilat kohosivat hieman nollan yläpuolelle, muualla päivälämpötilat jäivät muutamaan pakkasasteeseen. Pääsiäissunnuntaina ja -maanantaina lämpötila kohosi yleisesti Lapin keski- ja pohjoisosaa lukuun ottamatta nollan tuntumaan tai sen yläpuolelle. Yölämpötilat vaihtelivat maan eteläosan -5 asteesta maan pohjoisosan -15 asteeseen.

Lisätietoa:

Tarkista ajantasainen liikennesää ja muut varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Pääsiäisen säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/paasiainen

Mar 12

Pohjoisen pallonpuoliskon talvi on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen runsasluminen

tykkylunta

Ilmatieteen laitoksen kehittämä uusi Arktis nyt -tuote kertoo yhdellä kuvalla tämänhetkisen jää- ja lumialueen laajuuden pohjoisella pallonpuoliskolla. Arktiselta alueelta tarvitaan tämän kaltaista yhä tarkempaa tilannekuvaa ilmastonmuutoksen vuoksiArktisen alueen haasteet ovat esillä ensi viikolla alkavalla Levin Arktisella superviikolla.

Pohjoisella pallonpuoliskolla kausittaisen lumipeitteen maksimi osuu maaliskuulle. ”Tämä vuosi on ollut poikkeuksellisen runsasluminen, kun tarkastellaan koko pohjoista pallonpuoliskoa. Vaihtelu eri vuosien välillä on ollut kohtalaisen suurta, ja varsinkin viime vuosina erot talvien välillä ovat olleet erittäin suuria”, sanoo Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Kari Luojus.

Tiedot on saatu Ilmatieteen laitoksen uudesta Arktis nyt -palvelusta, joka on maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen. Suurin ero muihin vastaaviin palveluihin on se, että ne kertovat perinteisesti vain joko jää- tai lumitilanteen laajuudesta.
”Ilmatieteen laitoksen palvelussa on saatu yhdistettyä useampia muuttujia yhteen kuvaan. Näin saadaan parempaa tilannekuvaa kryosfääristä eli pohjoisen pallonpuoliskon kylmiltä alueilta”, tutkimusprofessori Jouni Pulliainen tähdentää. Kuvassa on laajuuksien lisäksi mukana lumen vesiarvo, joka määrittää lumen sisältämän veden määrän. Se on olennainen tieto mm. laadittaessa hydrologisia ennusteita tulvien ehkäisemiseksi sekä ylipäänsä ilmaston ja ympäristön muutoksen seurannassa.

Lumen kokonaismäärä vähentynyt ja lumen sulanta aikaistunut

Tiedot lumen määrästätoimitetaan myös Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n Global Cryosphere Watch -palveluun, jossa tiedot yhdistetään trendeihin ja menneiden vuosien tilastoihin. Pitkistä havaintoaikasarjoista voidaan nähdä, että lumen kokonaismäärä pohjoisella pallonpuoliskolla on keskimäärin vähentynyt kevätkaudella ja lumen sulanta on samalla aikaistunut. Pitkän aikavälin tarkastelu (1980 – 2017) osoittaa, että lumen kokonaismäärä on kaikkina talvikuukausina keskimäärin vähentynyt.

Samoin ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Pohjoisen jäämeren jäänpaksuus on ohentunut ja monivuotisen jään määrä ja laajuus on vähentynyt. Ennen vuotta 2000 merijään vuosittainen pienin laajuus vaihteli 6,2 – 7,9 miljoonan neliökilometrin välillä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana jään laajuus on vaihdellut 5,4 – 3,6 miljoonan neliökilometrin välillä. Sään ääri-ilmiöt eli toisinaan hyvin runsaslumiset ja toisinaan vähälumiset talvet tulevat jatkossa lisääntymään.

Kun Suomessa oli kovat pakkaset, pohjoisnavalla oli poikkeuksellisen lämmintä

Arktinen alue lämpenee kaksinkertaisella nopeudella muuhun maailmaan nähden, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo tällä hetkellä arktisilla alueilla. Nämä muutokset vaikuttavat kuitenkin myös muuhun maapalloon.

“Se mikä tapahtuu arktisilla alueilla, ei jää vain arktisille alueille, vaan sillä on vaikutuksia laajemmalti. Suomessa pakkasia helmi-maaliskuun vaihteessa aiheuttanut Siperian korkeapaineen poikkeuksellinen voimistuminen saattaa osittain olla seurausta ilmakehän lämpenemisestä Pohjoisen jäämeren yllä. Kun talvella jossain päin maailmaa on poikkeuksellisen kylmää, toisella puolella on usein poikkeuksellisen lämmintä. Näin kävi helmi-maaliskuun vaihteessa kun samanaikaisesti pohjoisnavalla vallitsi nollakeli ja Euroopassa oli poikkeuksellisen kylmää”, selittää Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Ari Laaksonen.

Sää vaihtelee vuodesta toiseen, eivätkä yksittäiset lämpöjaksot Arktisella alueella ole sinänsä todiste ilmastonmuutoksen etenemisestä. ”Ne muistuttavat kuitenkin siitä, että epävarmuus ilmastossa on lisääntynyt ja ilmastonmuutoksen edetessä saamme varautua aiempaa voimakkaampiin heilahteluihin”, Laaksonen toteaa.

Arktinen superviikko käynnistyy Levillä ensi viikolla

Levillä alkaa ensi viikolla Arktinen superviikko. Arktisen alueen meteorologisia teemoja käsitellään erityisesti 20. maaliskuuta Arctic Meteorology Summit -huippukokouksessa. Koko viikko kokoaa laajan kirjon arktisia ilmatieteen alan vaikuttajia yhteen.

Yhteistyö on tärkeää, sillä Arktisen alueen tutkimus ja turvallisuus edellyttää kattavia ja pitkäaikaisia sää-, jää-, meri- ja ilmakehähavaintoja sekä mallinnusta. ”Meteorologia on Arktisessa neuvostossa uusi teema, vaikka arktiset maat tekevätkin jo paljon yhteistyötä aiheen parissa. Levin kokouksessa keskustellaan siitä, miten meteorologisen osaamisen tulisi jatkossa näkyä myös Arktisen neuvoston työssä”, sanoo arktinen suurlähettiläs Aleksi Härkönen.

Arktis nyt -palvelu: http://ilmatieteenlaitos.fi/arktis-nyt

Twitter: #arcticsuperweek #FiArctic ja #arcticmet

Mar 01

Ilmatieteen laitos – Talvi oli lauha kylmästä helmikuusta huolimatta

winter-landscape-1474550085WOf

Helmikuun sademäärä jäi poikkeuksellisen pieneksi pohjoisessa.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu oli suuressa osassa maata 1–4 astetta tavanomaista kylmempi. Edellisen kerran kylmempi helmikuu koettiin paikkakunnasta riippuen vuonna 2011 tai 2012. Kylmintä tavanomaiseen nähden oli Käsivarren Lapissa ja lähimpänä keskiarvoja oltiin Itä-Lapissa. Erityisesti kuukauden loppupuolisko oli ajankohtaan nähden varsin kylmä.

Helmikuun alin lämpötila oli Utsjoen Kevojärvellä 4. päivänä mitattu -37,1 astetta. Kuukauden ylin lämpötila oli Utössä 14. päivänä mitattu +3,8 astetta.

Poikkeuksellisen kuivaa pohjoisessa

Helmikuussa satoi poikkeuksellisen vähän maan pohjoisosassa, pääsääntöisesti vain noin 5 millimetriä. Tämä on vain noin 20 prosenttia keskimääräisestä sademäärästä. Usealla pitkäikäisellä havaintoasemalla sademäärä jäi mittaushistorian pienimmäksi. Myös maan etelä- ja keskiosassa oli tavanomaista kuivempaa. Vähiten satoi Muonion kirkonkylässä, 0,8 millimetriä, ja eniten Hämeenlinnan Pirttikoskella, 36,9 millimetriä.

Lunta oli kuukauden päättyessä koko maassa, lounaisrannikon noin 10 senttimetrin ja Kittilän noin 90 senttimetrin välillä.

Talvi oli jälleen monin paikoin leuto

Talvi (joulukuu-helmikuu) oli suuressa osassa maata 1–3 astetta tavanomaista leudompi. Ainoastaan Pohjois-Lapissa oli noin asteen tavanomaista kylmempää. Talvi 2018 oli viides peräkkäinen talvi, kun suuressa osassa maata oli tavanomaista leudompaa.

Uudeltamaalta Kainuuseen ulottuvalla alueella sekä Kittilän ympäristössä talvikuukaudet oli tavanomaista sateisempia, muualla sademäärät olivat lähellä keskiarvoja tai jäivät hieman niiden alle. Eniten satoi etelärannikolla, noin 200 millimetriä. Vähiten satoi Pohjois-Lapissa, 50–100 millimetriä.

Helmikuun kuukausikatsaus: http://www.ilmastokatsaus.fi/2018/03/01/helmikuun-2018-kuukausikatsaus/

Feb 21

Talven kylmimmät ilmamassat saapuvat Siperiasta toisella hiihtolomaviikolla

 

Myös ensi viikolle ennustetaan kireitä pakkaslukemia ja aurinkoisia päiviä. Maan etelä- ja keskiosassa on monin paikoin harvinaisen kylmää ajankohtaan nähden.

Ilmatieteen laitoksen 21.2. tekemän ennusteen mukaan viime päivien kylmä sää jatkuu toisella hiihtolomaviikolla. Ennusteiden mukaan sää vielä kylmenee tämänhetkisestä, kun talven kylmimmät ilmamassat saapuvat Siperian suunnalta Pohjois- ja Keski-Eurooppaan. Kylmenemisen lisäksi ensi viikolla myös pohjoisen ja idän välinen tuuli on ajoittain kohtalaista, mikä lisää pakkasen purevuutta selvästi. Sää pysyy laajalti melko aurinkoisena ja poutaisena, lähinnä etelä- ja länsirannikon tuntumassa voi tulla vähäisiä määriä pakkaslunta.

”Viime viikolla uutisoitu polaaripyörteen jakautuminen ja siitä johtuva normaalia kylmempi jakso näyttää siis toteutuvan Pohjolassa”, sanoo päivystävä meteorologi Jari Tuovinen Ilmatieteen laitokselta.

Ennustetut päivälämpötilat vaihtelevat maan etelä- ja keskiosassa -10 ja -20 asteen, pohjoisessa -15 ja lähes -30 asteen välillä. Kylmimpinä öinä etelässä pakkasta voi olla noin 25 astetta, maan keski- ja pohjoisosassa jopa reilut 30 astetta.

Säätä voidaan pitää harvinaisen kylmänä helmikuun lopulle, kun päivälämpötilat jäävät etelärannikolla -13 asteen tuntumaan ja sisämaassa lähelle -20 astetta. Vastaavat lukemat maan keskivaiheilla ovat -20 ja -26 asteen välillä ja pohjoisessa -23 ja -30 asteen välillä.

Tämän talven toistaiseksi kylmin lämpötila on mitattu helmikuun 4. päivänä Utsjoen Kevojärvellä, jossa oli pakkasta 37,1 °C.

”Ensi viikon loppupuolella kireimmät pakkaset näyttäisivät heikkenevän ja väistyvän maamme länsi- ja eteläpuolelle”, Tuovinen sanoo.

Feb 16

Ilmatieteen laitos – Hiihtolomat alkavat talvisessa säässä

winter-day

Eteläsuomalaisten hiihtolomat alkavat talvisessa pakkassäässä. Myös ensi viikolle ennustetaan pakkasia ja sateet jäävät vähäisiksi.

Ilmatieteen laitoksen perjantaina 16.2 tekemän ennusteen mukaan viikonloppuna maan keski- ja pohjoisosassa sää on pääosin pilvinen mutta vähäsateinen. Suomenlahden eteläpuolella on matalapaineen alue, mistä yltänee maan eteläosaan ajoittain heikkoa lumisadetta. Päivälämpötilat ovat enimmäkseen -4…-10 astetta, Lapissa paikoin alempi. Öisin varsinkin selkeillä alueilla lämpötila laskee -10 ja -20 asteen välille.

Viikonlopun jälkeen sää jatkuu talvisena ja pakkanen on ajoittain kireää. Skandinaviassa vaikuttaa korkeapaineen alue. Sateet jäävät vähäisiksi ja aurinkokin voi näyttäytyä jossakin vaiheessa viikkoa. Päivälämpötilat ovat -10 ja -20 välillä, yölämpötilat -15 ja -25 asteen välillä.

”Ensi viikon loppupuolen ennusteeseen liittyy vielä melko lailla epävarmuutta sen suhteen, vallitseeko Suomessa etelän ja lännen välinen lauhempi ilmavirtaus vai jatkuuko kireä pakkassää”, sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Ville Siiskonen.

Hiihtolomat vietetään tilastollisesti pikkupakkasessa

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan päivälämpötilat ovat tyypillisesti helmikuun loppupuolella maan etelä- ja länsiosassa 0…-5 astetta sekä maan itä- ja pohjoisosassa -5…-10 astetta. Selkeällä säällä auringonsäteilyn aiheuttama lämpötilan vuorokausivaihtelu on jo huomattavaa, joten yöllä ja aamulla pakkasta voi olla reilut kymmenen astetta enemmän kuin päivällä.

Lunta on helmikuun loppupuolella tilastojen mukaan tyypillisesti maan etelä- ja lounaisosassa 20–40 senttimetriä, maan kaakkois- ja keskiosassa noin puolisen metriä sekä itä- ja pohjoisosassa 60–80 senttimetriä.