Nov 22

Ilmatieteen laitos – Huonoa ajokeliä suureen osaan maata

winter-snowstorm

Torstain vastaisena yönä Suomeen saapuu lounaasta syvä matalapaine paikoin runsaine sateineen ja voimakkaine tuulineen. Maan länsiosaan voi kertyä yli 10 senttiä lunta ja läntisillä merialueilla voi myrskytä.

Ilmatieteen laitoksen keskiviikkona 22.11. tekemän ennusteen mukaan Suomeen saapuu torstain vastaisena yönä lounaasta voimakas matalapaine, joka liikkuu päivän aikana itään ja pohjoiseen. Matalapaineeseen liittyy runsaiden sateiden lisäksi myös voimakkaita puuskatuulia etenkin maan länsiosassa. Läntisillä merialueilla paikoin myrskyää ja esiintyy voimakasta aallokkoa. Sade tulee pääosin lumena tai räntänä, mutta sateen olomuoto muuttuu vetisemmäksi sadealueen jälkipuoliskolla maan länsiosassa ja etelärannikolla. Lounaissaaristossa sade tulee vetenä.

Lunta kertyy eniten Pohjanmaalla sekä Lounais-Lapissa, missä lunta voi tulla yli 10 senttimetriä. Ajokeli on huono tai erittäin huono suuressa osassa maata lumisateen sekä voimakkaan tuulen yhteisvaikutuksesta. Sateiden jälkeen sää lauhtuu, ja lämpötila kohoaa maan etelä- ja länsiosassa yleisesti nollan yläpuolelle. Idässä ja pohjoisessa lämpötila pysyy vielä torstaina pakkasella.

Voimassa olevat varoitukset on nähtävillä Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelussa: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Nov 06

Ilmatieteen laitos – Vuosi 2017 kiilaa kolmen mittaushistorian lämpimimmän vuoden joukkoon

clouds-98

Maailman ilmatieteen järjestö WMO julkaisi YK:n Bonnin ilmastonmuutoskokouksen (COP23) avajaispäivänä arvion, jonka mukaan vuosi 2017 tulee sijoittumaan kolmen lämpimimmän vuoden joukkoon kautta mittaushistorian.

Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n mukaan tämä vuosi tule sijoittumaan kolmen mittaushistorian lämpimimmän vuoden joukkoon. Globaalin keskilämpötilan arvioidaan vuonna 2017 olevan 1,1 °C astetta korkeampi kuin esiteollisena aikana. Lopulliset tiedot saadaan vuoden päättyessä, kun kaikki havaintoaineistot on analysoitu.

Ilmastonmuutos koettelee erityisesti kehittyviä maita

“Me olemme nähneet tänä vuonna erityislaatuisia sääilmiöitä, kuten yli 50 asteen lämpötiloja Aasiassa, ennätyksellisiä hurrikaaneja Karibialla ja Atlantilla sekä tuhoisia monsuunitulvia, jotka ovat vaikuttaneet miljoonien ihmisten elämään”, muistuttaa WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas. Tällaiset ääri-ilmiöt vaikuttavat erityisesti kaikkein haavoittuvimpiin maihin.

Bonnin ilmastokokouksen puheenjohtajamaana toimii Fidži. Fidžin kaltaiset Tyynenmeren pienet saaret ajavat neuvotteluissa usein kunnianhimoisimpia ratkaisuja, koska maiden varautuminen merkittäviin sääilmiöihin ja luonnonkatastrofeihin on heikompaa ja jopa niiden koko olemassaolo on vaakalaudalla.

Ilmatieteen laitos on tehnyt sää- ja ilmastoalan kansainvälistä yhteistyötä eri puolilla maailmaa. Tällä hetkellä projekteja on käynnissä juuri näillä alueilla, joissa sään ääri-ilmiöt ovat aiheuttanet tänäkin vuonna tuhoja, eli mm. Karibian saarilla, Andeilla ja Nepalissa. Kysyntä alan suomalaiselle huippuosaamiselle on entistäkin suurempaa.

“Lisääntynyt tietoisuus ja julkinen keskustelu ilmastonmuutoksesta ja sään ääri-ilmiöistä ovat entisestään lisänneet kiinnostusta kansallisten ilmatieteen laitosten tuottamia palveluita kohtaan. Sopeutuminen ilmastonmuutokseen luo lisäpaineita vaarallisiin sääilmiöihin varautumiseen, kun ilmaston käytös muuttuu totutusta”, kertoo Ilmatieteen laitoksen yksikön päällikkö Harri Pietarila.

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/42433dde-827f-485e-9fa9-45b49fbfa317/globaalit-paastot.htm

Nov 01

Ilmatieteen laitos – Lokakuussa hätyyteltiin sade-ennätystä etelässä

2576-1276179637AWWU

Lokakuun alkupuoli oli lämmin, mutta loppupuoli oli kylmä tuoden ensilumen suureen osaan maata. Lokakuun kaikkien aikojen sade-ennätyksestä jäätiin Espoon Nuuksiossa vain kaksi millimetriä.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan lokakuu oli maan etelä- ja länsiosassa tavanomaista sateisempi, kun taas maan pohjoisosassa oli laajoilla alueilla tavanomaista kuivempaa. Kuukauden alkupuoli oli varsin runsassateinen maan eteläosassa, missä sateet aiheuttivat paikoin jokitulvia. Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla sademäärä oli poikkeuksellisen suuri eli vastaavaa esiintyy keskimäärin muutamia kertoja vuosisadassa.

Espoon Nuuksiossa mitattiin kuukauden sademääräksi jopa 226,1 millimetriä. Se on vain kaksi millimetriä vähemmän kuin Suomen mittaushistorian lokakuun sade-ennätys, joka mitattiin Vihdin Hiiskulassa vuonna 2006 (228,1 mm). Kuivinta oli Utsjoen Nuorgamissa, jossa kuukauden sademäärä jäi vain 10,7 millimetriin.

Lämmin alkukuu kylmeni loppua kohti

Lokakuun keskilämpötila oli suuressa osassa Lappia vajaan asteen tavanomaista korkeampi, muualla maan pohjois- ja itäosassa keskilämpötila oli lähellä tavanomaista. Sen sijaan maan länsiosassa lokakuu oli paikoin vajaan asteen tavanomaista kylmempi. Kuukauden ylin lämpötila, 16,6 astetta, mitattiin Ahvenanmaan Jomalassa lokakuun 16. päivänä. Kuukauden alin lämpötila, -22,7 astetta, mitattiin Sallan Naruskassa 31. lokakuuta.

Kuukauden alkupuoli oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi, kun taas loppukuusta sää oli tavanomaista kylmempää. Talvesta saatiin ensimakua, kun suurimpaan osaan maata satoi kuukauden lopussa ensilumi. Lokakuun viimeisenä päivänä idässä ja pohjoisessa oli lunta enimmillään noin 20 senttimetriä. Terminen talvi alkoi suuressa osassa maan pohjoisosaa.

Oct 24

Ilmatieteen laitos – Lumisateita myös eteläiseen Suomeen

winter-snowfall

Etelä-ja Länsi-Suomeen leviää torstaiyön ja aamun aikana lumi- ja räntäsadealue. Liikenteessä on syytä varautua talviseen ajokeliin.

Ilmatieteen laitoksen tiistaina 24.10. tekemän ennusteen mukaan Suomeen saapuu keskiviikkoiltana lännestä sadealue, joka liikkuu hitaasti itään. Sade tulee pääosin lumena ja räntänä ja sateiden yhteydessä esiintyy voimakasta tuulta. Lounaissaaristossa sade tulee vetenä, samoin etelärannikolla sade voi tulla osin vetenä.

Torstaiyön ja aamun aikana lumi- ja räntäsadealue leviää suuren osaan Etelä- ja Länsi-Suomea. Lunta kertyy muutamasta sentistä yli kymmeneen senttiin. Lumi- ja räntäsade hidastaa tieliikennettä ja torstaiaamuna on syytä varautua talviseen keliin.

Muualla maassa on enimmäkseen poutaa. Torstaipäivän kuluessa lumisateet hiljalleen heikkenevät, mutta saattavat yltää myös maan itäosaan. Sadealueen jälkeen sää jatkuu vaihtelevana.

Etelään ensilumi tilastollisesti loka-marraskuun vaihteessa

Tilastojen mukaan ensilumi sataa maan eteläosassa keskimäärin loka-marraskuun vaihteessa ja maan keskiosassa lokakuussa, pysyvä lumipeite tulee noin kuukautta myöhemmin. Rannikkoseudut ovat pisimpään lumettomina.


Talven lumista: http://ilmatieteenlaitos.fi/lumitilastot

Oct 20

Viileä kesä oli myös vaisu rae- ja ukkoskesä

DSCN4959

Varsinainen jääraekausi käynnistyi tänä vuonna selvästi keskimääräistä myöhemmin ja rakeita satoi tavanomaista harvemmin. Lumirakeita satoi tiheään maalis-toukokuussa ja ne olivat paikoin harvinaisen suurikokoisia. Maasalamoita havaittiin ennätysvähän, noin 30 000 kappaletta.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tänä kesänä oli 33 raepäivää. Tämä on alhaisin havaittu raepäivien lukumäärä 2010-luvulla, sillä viime vuosina raepäiviä on havaittu noin 50 vuodessa. Raepäivien vähäisestä lukumäärästä huolimatta raetapauksia havaittiin kesäkuun alun ja lokakuun 4. päivän välisenä aikana 415 kappaletta. Rakeita satoi erityisesti maan etelä- ja keskiosassa.

”Kesä oli varsin vaihteleva: milloin oli viileää ja epävakaista, milloin taas kuivempaa. Lähes helteetön ja harvinaisen vähän ukkostanut kesä ei suosinut voimakkaita raekuuroja”, Ilmatieteen laitoksen meteorologi Jari Tuovinen sanoo.

”Ilmatieteen laitoksen heinäkuussa lanseeraaman kansalaishavainnot-sääsovelluksen sekä sosiaalisen median aktiivisuuden ansiosta saimme näinkin paljon havaintoja näin epäsuotuisana raekesänä”, Tuovinen jatkaa.

Vastaavanlainen vaisu raekesä koettiin viimeksi vuonna 2015. Kesällä 2016 raetapauksia kertyi 433 kappaletta 54 eri päivänä.

Maalis-huhtikuussa poikkeuksellisia lumirakeita

Raepäivien pieneen määrään löytyy kaksi selvempää syytä: kevään pitkittynyt lumiraeaktiivisuus, joka kesti aina toukokuun lopulle saakka, sekä suursäätila, jonka johdosta kesä oli viileähkö ja ukkosia esiintyi hyvin vähän.

Maalis-huhtikuussa havaittiin useampi voimakas lumiraekuuro, jossa lumirakeiden koko oli 15–30 millimetriä. Voimakkain tapaus osui huhtikuun 21. päivään, jolloin Uudenmaan halki kohti kaakkoa liikkui voimakas ukkoskuuropilvi. Suurimmat havaitut lumirakeet olivat halkaisijaltaan noin kolme senttimetriä. Pienempiä lumirakeita satoi viileän kevätsään ansiosta läpi toukokuun.

”Kevään voimakkaat lumiraekuurot olivat lattean raekauden erikoisuus”, Jari Tuovinen sanoo.

Lumiraetapauksia ei ole kirjattu mukaan raetilastoihin, koska ne poikkeavat monin tavoin jäärakeista eivätkä aiheuta vahinkoa.

Suurimmat rakeet kolmesenttisiä

Suuria eli halkaisijaltaan yli kahden senttimetrin kokoisia rakeita havaittiin kesäkuun alun ja elokuun lopun välillä kahdeksana eri päivänä, kun niitä vuotta aiemmin kirjattiin 15 päivänä. Suurimmat rakeet olivat kolmen senttimetrin kokoisia ja ne havaittiin Alavetelissä Pohjanmaalla 2. elokuuta. Havaintoja isoista rakeista kertyi koko kesältä 17 kappaletta.

Jäärakeita satoi kesäkuussa yhdeksänä päivänä. Kesäkuun vilkkaimmat raepäivät osuivat juhannusviikolle (21.6. ja 22.6). Myös heinäkuussa raepäiviä oli yhdeksän. Koko kesän vilkkain raepäivä oli 18.7. jolloin etenkin Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa rakeet olivat paikoin kaksisenttisiä. Elokuussa raepäiviä kertyi kymmenen ja syys-lokakuussa yhteensä viisi.

Tyypillisesti raekausi käynnistyy toukokuussa.

Maasalamoita havaittiin kesällä ennätysvähän

Ukkoskauden 2017 maasalamamäärä jäi lopulta hyvin lähelle tilastojen minimiä: touko-syyskuussa paikannettiin 30 300 maasalamaa. Minimiennätys, 29 700 salamaa, on vuodelta 2015. Eniten tänä vuonna ukkosti elokuussa, lähinnä Kiira-rajuilman seurauksena: 12. elokuuta Suomessa paikannettiin 6 300 maasalamaa.

 

http://ilmatieteenlaitos.fi/rakeet
http://ilmatieteenlaitos.fi/ukkonen-ja-salamat

Oct 19

Ilmatieteen laitos – Sää kylmenee ja talven ensiliukkaisiin kannattaa varautua myös etelässä

autumn-542459_960_720

Mustaa jäätä voi esiintyä jo ensi yönä paikoin länsirannikon läheisyydessä. Lisäksi lumisateet heikentävät ajokeliä Länsi-Lapissa ja Perämeren rannikolla.

Ilmatieteen laitoksen torstaina 19.10. tekemän ennusteen mukaan pohjoisesta virtaa Suomeen vuodenaikaan nähden kylmää ilmaa ja yöpakkaset yleistyvät. Sää on pääosin poutaista ja osin selkeääkin, mutta perjantain vastaisena yönä lunta tai räntää sataa paikoin Länsi-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Lisäksi vähäisiä lumi- tai räntäsateita voi esiintyä maan etelä- ja keskiosassa lähinnä sunnuntaina. Myös alkuviikolla voi etelärannikolla esiintyä vielä vesi- tai lumikuuroja.

”Ajokeli voi heikentyä lumisateista ja märkien tienpintojen jäätymisestä johtuen. Petollisempaa liukkautta, eli mustaa jäätä, esiintyy paikoin öisin ja aamuisin lähinnä vesistöjen äärellä länsi- ja etelärannikolla sekä Järvi-Suomessa”, sanoo Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Henri Nyman.

Päivisin lämpötila jää viikonloppuna Lapissa jo paikoin pakkasen puolelle ja etelässäkin alle +5 asteen. Öisin lämpötila on alimmillaan etelässä -5 asteen ja Lapissa -10 asteen vaiheilla.

Kylmä sääjakso näyttäisi kestävän ensi viikon puoliväliin, jonka jälkeen sää mahdollisesti lauhtuu.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Oct 02

Ilmatieteen laitos – Syyskuussa päivät olivat viileitä ja yöt lämpimiä

colorful-autumn-leaves-871286965014L8g8

Syyskuun keskilämpötila oli Lappia lukuun ottamatta lähellä tavanomaista. Maan itäosassa oli tavanomaista sateisempaa, Virolahdella satoi lähes 160 millimetriä.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan syyskuun keskilämpötila oli suuressa osassa Lappia noin asteen tavanomaista korkeampi, muualla maassa keskilämpötila oli lähellä tavanomaista. Suomessa on ollut viimeksi tavanomaista kylmempi syyskuu yhdeksän vuotta sitten.

Runsaasta pilvisyydestä johtuen päivälämpötilat jäivät monin paikoin tyypillisten arvojen alapuolelle, mutta yölämpötilat olivat puolestaan tavanomaista korkeampia.

Kuukauden ylin lämpötila, 19,6 astetta, mitattiin Kaarinassa kuun 24. päivänä. Kuukauden alin lämpötila, -3,8 astetta, mitattiin Sallan Naruskassa 6. syyskuuta.

Idässä sateista, lännessä kuivempaa

Syyskuu oli maan itäosassa, Kainuussa sekä Koillismaalla tavanomaista sateisempi, kun taas maan länsiosassa sekä Lapissa syyskuu oli tavanomaista kuivempi. Kuukausi jakautui sateiden osalta kolmeen jaksoon: alussa ja lopussa oli korkeapaineen myötä pääosin poutaa, mutta kuukauden keskivaiheilla satoi paikoin runsaasti.

Maan kaakkoisosassa Virolahdella mitattiin suurin kuukauden sademäärä, 157,5 millimetriä, mikä on harvinaisen paljon eli näin paljon sataa noin kerran kymmenessä vuodessa. Kuivinta oli Enontekiön Näkkälässä, jossa satoi 17,6 millimetriä.

Runsaasta pilvisyydestä ja sumuista johtuen aurinko paistoi lähes koko maassa selvästi tavanomaista vähemmän. Ainoastaan Pohjois-Lapissa auringonpaistetuntien määrä kohosi yli pitkän ajan keskiarvon.

Lisätietoja:

Syyskuun sää ja tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/syyskuu

Sep 21

Ilmatieteen laitos – Sää lämpenee viikonlopuksi

autumn-background-1380640829ckG

Viikonloppuna Suomeen vahvistuu korkeapaineen alue ja sää on poutainen. Sateet jäävät vähäisiksi.

Ilmatieteen laitoksen torstaina 21. syyskuuta tekemän ennusteen mukaan maassamme vallitsee kaakonpuoleinen ilmavirtaus ja pilvisyys on aluksi runsasta. Paikoin voi sataa heikosti vettä tai tihkua, yleisimmin idässä.

Viikonloppuna Suomeen vahvistuu korkeapaineen alue ja sää poutaantuu lauantaina selvästi maan etelä- ja keskiosassa. Aamuisin ja aamupäivisin voi esiintyä sumua ja sumupilveä. Syksyisin korkeapaineen vaikuttaessa on tyypillistä, että aamulla ja aamupäivällä esiintyy sumua tai sumupilveä, mutta päiväsaikaan ja illalla voi olla varsin aurinkoistakin.

Päivän ylin lämpötila on 10 ja 19 asteen välillä, pohjoisessa 7 ja 14 asteen välillä. Yön alin lämpötila on 3 ja 10 asteen välillä. Ennustehaarukan yläpäässä olevat päivälämpötilat ovat harvinaisen korkeita, jopa lähellä poikkeuksellisen lämpimiä arvoja.

Tulevan viiden päivän aikana ennustettu sademäärä on 0-5 mm, idässä paikoin 10 mm, mutta sateet painottuvat ennustejakson alkupäähän, perjantaille ja maan itäosaan.

Syyskuussa on satanut tähän mennessä varsinkin Itä-Suomessa paikoin yli syyskuun keskimääräisen sademäärän. Ennustejaksolla sateet jäävät nyt kuitenkin vähiin, joten kokonaisuutena syyskuun sademäärä tullee olemaan aika lähellä tavanomaisia arvoja useimmilla mittauspaikoilla.

Viime vuonna syyskuu oli Suomessa kahdeksatta kertaa peräkkäin tavanomaista lämpimämpi. Syyskuun ylin lämpötila oli Helsingin Kumpulassa 7. syyskuuta mitattu 23,2 astetta. Kesäinen sää jatkui pitkin syyskuuta, sillä viimeinen +20 asteen ylitys oli kuukauden 15. päivänä ja vielä 27. päivänä lämpötila kohosi Oulua myöten yli 17 asteeseen. Viime vuoden syyskuussa myös satoi vähän suuressa osassa maata.

Sep 09

Ilmatieteen laitos – Viikonloppuna runsaita sateita

rain-13403567897hr

Ilmatieteen laitos varoittaa runsaista sateista. Viikonvaihteessa ja maanantaina voi sataa paikoin jopa yli 50 millimetriä vuorokaudessa etenkin Kainuussa. Näin runsas sademäärä on melko harvinainen.

Ilmatieteen laitoksen lauantaina 9. syyskuuta tekemän ennusteen mukaan Suomi kuuluu laajaan matalapaineen alueeseen. Sateita tai sadekuuroja tulee monin paikoin viikonlopun aikana. Sadetta kertyy 15 – 30 millimetriä, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa sadetta voi tulla paikoin jopa yli 50 millimetriä. Maan pohjoisosassa idänpuoleinen tuuli on varsinkin sunnuntaina navakkaa, puuskissa noin 15 m/s. Myös merialueilla tuuli on viikonloppuna enimmäkseen navakkaa tai kovaa.

Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen SYKEn Tulvakeskuksen mukaan runsaat sateen nostavat jokien ja järvien pintoja lähes koko maassa. Viikonlopun aikana virtaamat kasvavat voimakkaimmin Kainuussa ja Pohjanmaalla. Sateet nostavat alueella voimakkaasti järvien ja jokien pintoja ja tulvimista saattaa esiintyä alavimmilla alueilla.

Ilmatieteen laitos antaa sadevaroituksia niin runsaista, pitkäkestoisista sateista kuin rankoista, lyhyen aikaa kestävistä sateista. Pitkäkestoisista vuorokausisateesta varoitetaan, kun sadekertymä voi ylittää 50 mm/vrk. Kaikkein runsaimmat sateet ajoittuvat yleensä loppukesään, jolloin sadetta voi kertyä paikoin jopa yli 100 millimetriä vuorokaudessa.

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

SYKE/Tulvakeskus: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesitilanne_ja_ennusteet/Vesitilanne_ja_ennusteet

Sep 01

Ilmatieteen laitos – Elokuu harvinaisen pilvinen, kesä viileä

DSC00082

Elokuun keskilämpötila oli melko tavanomainen johtuen viileistä päivistä ja lämpimistä öistä. Koko kesä oli laajalti harvinaisen viileä.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuu oli keskilämpötiloiltaan laajalti lähellä tavanomaista. Ainoastaan Pohjois-Karjalassa kuukausi oli keskimääräistä lämpimämpi. Elokuussa vallinneen suursäätilan vuoksi lämpimimmät ilmamassat pysyttelivät Suomen etelä- ja itäpuolella.

Elokuu oli monin paikoin harvinaisen pilvinen. Pilvisyyden vaikutus näkyi osittain päivän ylimmissä lämpötiloissa, jotka olivat etenkin maan etelä- ja länsiosassa tavanomaista viileämpiä. Yöt olivat sen sijaan suurimmassa osassa maata tavanomaista lämpimämpiä, Pohjois-Karjalassa jopa harvinaisen lämpimiä. Näin ollen lämpimät yöt kompensoivat viileiden päivälämpötilojen vaikutusta keskilämpötilaan.

Elokuun lämpimin päivä oli 12. päivänä, jolloin lämpötila kohosi maan etelä- ja itäosassa laajalti 25 asteen tuntumaan. Kyseisenä päivänä mitattiin kuukauden ylimmäksi lämpötilaksi Helsinki-Vantaan lentokentällä 26,0 astetta. Samana iltana Kiira-rajuilmassa paikannettiin maan etelä- ja itäosassa yhteensä yli 6 000 maasalamaa ja etenkin Uudenmaan ja Kymenlaakson alueella oli myös runsaasti tuulivahinkoja.

Elokuun sademäärä oli suuressa osassa maata vähän tavanomaista suurempi. Eniten sadetta kertyi Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan tienoilla, jossa elokuun sademäärä oli paikoin harvinaisen suuri eli toistuu noin kerran 10 vuodessa. Kuukauden suurin sademäärä 149,5 millimetriä mitattiin Puolangan Kotilassa. Kuukauden pienin sademäärä 43,3 millimetriä mitattiin sen sijaan Rovaniemellä.

Kesän ylin lämpötila mitattiin Utsjoella

Kesä (kesäkuu-elokuu) oli keskilämpötiloiltaan maan etelä- ja keskiosassa laajalti harvinaisen viileä. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan keskilämpötila poikkesi monin paikoin yli asteen tavanomaisesta. Maan pohjoisosassa kesän keskilämpötila oli noin 0,5 astetta tavanomaista viileämpi. Kesä oli monin paikoin harvinaisen pilvinen, Pohjanmaalla ja Lapissa paikoin poikkeuksellisen pilvinen, mikä osaltaan selittää viileitä lämpötiloja.

Päivittäiset ylimmät lämpötilat olivat tänä kesänä keskimäärin kuudenneksi kylmimmät 1960-luvun alusta lukien, mikä on melko harvinaista. Lämpötiloiltaan erikoisesta kesästä kertoo myös se, että koko maan kesän korkein lämpötila 27,6 astetta mitattiin 28. heinäkuuta Utsjoella. Tätä alempi kesän ylin lämpötila on viimeksi mitattu vuonna 1976.

Hellepäiviä, jolloin lämpötila kohosi yli 25 asteen, mitattiin jossain päin maata yhteensä 19 päivänä. Edellisen kerran yhtä monta hellepäivää oli kesällä 2015. Oulunsalon Pellonpään sekä Mikkelin lentoasemalla mitattiin eniten hellepäiviä, yhteensä viisi. Erityisesti maan keskivaiheilla ei tänä kesänä ollut yhtään hellepäivää.

Salamoita on elokuun loppuun mennessä paikannettu vain noin 29 000, mikä on poikkeuksellisen vähän. Ainoastaan vuonna 2015 jäätiin tämän lukeman alle.

Kesän sademäärä oli yleisesti ottaen lähellä tavanomaista, mutta kuten yleensäkin kesäisin, sateissa esiintyi suurta paikallista vaihtelua. Harvinaisen paljon sadetta mitattiin etenkin Pohjois-Lapissa.

Lisätietoja:

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto
http://www.ilmastokatsaus.fi/