Mar 21

Ilmatieteen laitos – Erityisesti keväiden lämpötilat kohonneet pohjoisessa Fennoskandiassa

spring-1242520_960_720

Tuoreen tutkimuksen mukaan keväät ja syksyt ovat lämmenneet huomattavasti
pohjoisilla alueilla viimeisen sadan vuoden aikana. Samoin sään lämpimät
ääri-ilmiöt ovat yleistyneet ja kylmät ääri-ilmiöt harvinaistuneet.

Ilmasto lämpenee pohjoisilla alueilla maapallon keskimääräistä lämpenemistä
huomattavasti nopeammin. Uusi tutkimus pohjoisen Fennoskandian alueelta
osoittaa, että viimeisen sadan vuoden aikana (1914–2013) ilmaston
lämpeneminen on ollut voimakkainta keväällä ja syksyllä. Harvinaisen
lämpimiä keväitä on ollut aiempaa enemmän ja äärimmäisen korkeita kevät- ja
syyspäivien maksimilämpötiloja havaittiin usein viimeisimmän
20-vuotisjakson aikana.

Eniten ovat muuttuneet maalis–toukokuun ja syys–lokakuun päivittäiset
minimilämpötilat, jotka ovat kohonneet 1–5 astetta sadan vuoden aikana.
Myös pakkaspäivien määrä on vähentynyt sekä keväällä että syksyllä.

Talvikauden lyheneminen, minimilämpötilojen kohoaminen ja lämpimien
ääri-ilmiöiden yleistyminen sekä niiden mukanaan tuomat geofysikaaliset,
hydrologiset ja ekologiset muutokset tuovat haasteita pohjoisten alueiden
elinkeinoille, kuten poronhoidolle.

Lämpötilan ja sademäärän muutoksia ja sään ääri-ilmiöitä Suomen, Ruotsin ja
Norjan Lapissa sekä Kuolan niemimaalla tutkittiin yhdeksän arktisen
sääaseman pitkäaikaisten havaintoaineistojen avulla Itä-Suomen ja
Jyväskylän yliopistojen sekä Ilmatieteen laitoksen yhteistyönä.

Harvinaisen kylmät jaksot harvinaistuneet

Vastaavasti harvinaisen kylmiä vuodenaikoja oli vähän viimeisten 20 vuoden
aikana (1994–2013) verrattuna aiempiin samanpituisiin tarkastelujaksoihin.
Harvinaisen lauhoja talvia osui puolestaan niukimmin vuosiin 1954–1973,
joiden aikana joulu-helmikuun keskimääräinen ilmavirtaus kävi kaikkein
selvimmin idän puolelta ja ns. NAO-indeksi oli voimakkaimmin negatiivinen.
Vuorokauden ylimpien ja alimpien lämpötilojen tarkastelu joulu-, huhti-,
heinä- ja lokakuussa osoitti, että jakson 1994–2013 aikana esiintyi vähän
äärimmäisen matalia minimilämpötiloja.

Sademäärissä tapahtui vähemmän muutoksia. Kuukauden sademäärä kasvoi osalla
havaintopaikoista sadan vuoden aikana lähinnä heinä-, loka- ja joulukuussa.
Loka- ja tammikuussa päivittäisiä äärimmäisen korkeita sademääriä oli
kaikkein vähiten jakson 1934–1953 aikana.

Kivinen, S., Rasmus, S., Jylhä, K., Laapas, M. Long-Term Climate Trends and
Extreme Events in Northern Fennoscandia (1914–2013). Climate 2017, 5, 16.

http://www.mdpi.com/2225-1154/5/1/16

Mar 20

Ilmatieteen laitos – Kevät tuo mukanaan katupölyn ja heikot jäät

tebbaribanneri

Kevät on edennyt siihen vaiheeseen, että jäät alkavat hiljakseen sulaa ja meri vapautua talven kahleista. Myös jokakeväinen katupölyriesa on jo alkanut suurimmissa kaupungeissa.

Ilmatieteen laitoksen Jääpalvelun mukaan tällä hetkellä kiintojäätä on kaikkialla pitkin Suomen rannikkoa, mutta ulapalla jäätä on vain Perämerellä ja itäisimmässä osassa Suomenlahtea. Vaasasta etelään ja Suomenlahden rannikolla kiintojääkentässä on paikoin suuriakin avopaikkoja eivätkä jäät enää paksuunnu.

”Enää ei ole varmaa tapaa sanoa, missä jää kantaa ja missä ei. Jään paksuus ei takaa turvallisuutta, sillä jää voi olla heikompaa kohvajäätä tai jo haurasta ja puikkoista kevätjäätä. Keväällä tumma jää on aina arveluttavaa, mutta myös kirkkaan valkoisella alueella voi vaara yllättää”, muistuttaa Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio. ”Tämä pitää muistaa myös Etelä-Suomen järvillä liikuttaessa”, Vainio varoittaa ja viittaa useampiin eri puolilta Suomea tulleisiin ikäviin uutisiin, joissa jää on pettänyt auton alta.

Perämerellä jäätalvi jatkuu

Linjan Pietarsaari–Luulaja pohjoispuolisella merialueella on 20–60 senttimetriä paksua ahtautunutta hyvin tiheää ajojäätä, jossa vain vahvimmat laivat selviävät ilman jäänmurtaja-avustusta. Perämerellä liikennettä avustaa yhteensä kahdeksan suomalaista ja ruotsalaista jäänmurtajaa. Pohjoisen puoleisilla tuulilla liikenne sujuu kohtuullisen hyvin, mutta tuulen kääntyessä etelän puolelle liikenne vaikeutuu, kun jään puristuvat vasten Perämeren pohjukan kiinteää jääkenttää. Tuolloin lähes kaikki alukset pitää avustaa Perämeren pohjoisimpiin satamiin.

Katupölyriesa on alkanut

Katupölykausi on ilmoitellut tulostaan jo muutaman viikon ajan Etelä-Suomen kaupungeissa. Kohonneita katupölypitoisuuksia on mitattu Helsingin lisäksi muissakin kaupungeissa. Katupölyä nousee ilmaan tienpintojen kuivuessa, kun talven aikana liukkauden vähentämiseksi levitetty ja liikenteen hienontama hiekka ja päällysteestä kulunut mineraaliaines nousee ilmaan liikenteen että tuulen vaikutuksesta. Pahin tilanne on tyypillisesti ruuhka-aikoina vilkkaasti liikennöidyillä katu- ja tieosuuksilla. Yöpakkasten vuoksi katuja ei juurikaan ole vielä päästy puhdistamaan, joten tilanne jatkuu otollisena katupölyn muodostumiselle.

Tyypillisiä katupölyn aiheuttamia oireita ovat nuha, yskä sekä kurkun ja silmien kutina ja hengitysoireet.  Herkkiä väestöryhmiä ovat kaikenikäiset astmaatikot, ikääntyneet sepelvaltimotautia ja keuhkoahtaumatautia sairastavat sekä lapset.

Kevään katupölykauden voimakkuuteen vaikuttaa suuresti kevään säätila. ”Sateinen ja leuto kevät vähentää pölyämistä ja nopeuttaa myös katujen puhdistuksen alkamista, niinpä pölypäivien määrä voi vaihdella melkoisesti vuodesta toiseen”, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pia Anttila toteaa.

Jäätilanne: http://ilmatieteenlaitos.fi/jaatilanne
Lisätietoa jäällä liikkumisesta: http://ilmatieteenlaitos.fi/jaalla-liikkuminen
Ilmalaatu-portaali: http://www.ilmanlaatu.fi/

Mar 01

Ilmatieteen laitos – Helmikuuhun mahtui hirmumyrskyä, lumipyryä ja föhn-tuulta

16864566_10210281909942552_4014852404140779696_n

Kuvaaja: Pia Kuhanen

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu keskilämpötilaltaan 2-3 astetta tavanomaista lämpimämpi. Helmikuun sademäärä oli sen sijaan keskimäärin lähellä tavanomaista. Joulu-helmikuun keskilämpötila oli koko maassa myös noin 2-3 astetta tavanomaista korkeampi.

Kuukauden alkupuoliskolla Suomi kuului laajan korkeapaineen vaikutuspiiriin ja sää oli enimmäkseen poutaista ja ajoittain varsin kylmää. Erityisesti 6.-9.2. suurimmassa osassa maata esiintyi kireitä pakkasia. Kuukauden kylmin lämpötila, -32,8 astetta, mitattiin kuitenkin vasta 26.2. Sodankylässä.

Föhniä ja hirmumyrskyä

Helmikuun puolivälissä korkeapaine antoi periksi ja länsiluoteinen ilmavirtaus voimistui koko maassa aiheuttaen Kölivuoriston yli saapuvan kuivan ja lämpimän Föhn-tuulen. Sää oli suurimmassa osassa maata aurinkoista ja vuodenaikaan nähden hyvin lauhaa. Porvoossa lämpötila kohosi ystävänpäivänä 14. helmikuuta +8,2 asteeseen, mikä oli samalla kuukauden korkein lämpötila koko maassa. Samaan säätilanteeseen liittyen etenkin Keski- ja Pohjois-Lapissa esiintyi 13.2. myrskypuuskia ja tunturissa (Muonio Laukukero) mitattiin tuulen keskinopeudeksi harvinaiset 41,6 m/s, mikä selvästi ylittää hirmumyrskyn rajan. Merellä myrskytuulia esiintyi ainoastaan 22.2., tarkemmin lounaisilla merialueilla.

Helmikuun loppupuolen epävakainen sää kompensoi alkupuoliskon kuivempaa säätyyppiä ja näin ollen koko kuukauden sademäärä oli keskimäärin lähellä tavanomaista. Lounaisissa maakunnissa sekä Koillismaalla ja Etelä-Lapissa helmikuun sadanta jäi kuitenkin tavanomaista pienemmäksi, Etelä-Lapissa paikoin harvinaisen pieneksi. Helmikuussa satoi eniten Kuhmossa, 58,3 mm, ja vähiten Ranualla, 8,3 mm. Suurimmat vuorokausisateet mitattiin 22. – 23.2., kun maan etelä- ja keskiosaan saapui voimakas matalapaine lännestä. Lunta pyrytti voimakkaan tuulen kanssa Uudellamaalla paikoin jopa 20 cm.

Talvi oli vähäsateinen

Talvi, eli joulu-helmikuu, oli vähäsateinen. Talvikuukausien yhteenlaskettu sademäärä oli lähes koko maassa tavanomaista pienempi, maan länsiosassa laajalti harvinaisen, paikoin myös poikkeuksellisen pieni. Pirkanmaan ja Satakunnan alueella talven sademäärä oli muutamalla havaintoasemalla jopa mittaushistorian pienin. Huomionarvoista on, että myös viime syksy oli maan länsiosassa laajalti harvinaisen kuiva.

Talven sademäärä oli ainoastaan Pohjois-Lapissa vähän tavanomaista suurempi, Kilpisjärvellä paikallisesti jopa harvinaisen suuri. Kilpisjärvellä joulu-helmikuun yhteenlaskettu sademäärä oli 243,2 mm, mikä on koko maan kuluneen talven suurin. Talven pienin sademäärä 34,4 mm mitattiin sen sijaan Lounais-Suomessa Köyliössä.

Talvikuukausien keskilämpötila oli koko maassa noin 2-3 astetta tavanomaista korkeampi. Keskilämpötilan alueelliset vaihtelut olivat varsin pieniä. Suurin keskilämpötilan poikkeama tavanomaisesta, +3,9 astetta, havaittiin Kilpisjärvellä.

Helmikuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/helmikuu

Feb 01

Ilmatieteen laitos: Tammikuu oli lauha ja vähäsateinen

tebbaribanneri

Suuressa osassa maata tammikuu oli tavanomaista kuivempi ja lunta oli kuukauden päättyessä pitkän ajan keskiarvoihin nähden vähemmän. Vain aivan pohjoisimmassa Lapissa kuukausi oli tavanomaista sateisempi.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuu oli koko maassa tavanomaista lauhempi. Tammikuun keskilämpötila oli maan eteläosassa enimmäkseen 0…-4, maan keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa -3…-8 ja Lapissa -7…-11 astetta. Havaitut lukemat ovat noin 2-4 astetta tavanomaista korkeampia. Suurin lämpötilapoikkeama tavanomaiseen tammikuuhun verrattuna oli Pohjanmaan maakuntien alueella.

Kuukauden alussa oli lyhyt kylmä jakso, mutta suurimman osan kuukaudesta vallitsi lauha etelän ja lännen välinen ilmavirtaus. Kuukauden alin lämpötila -41,7 °C mitattiin 5. päivänä Muoniossa ja ylin lämpötila +7,9 °C Jomalassa 1. päivänä.

Sademäärien suhteen kuukausi oli aivan maan pohjoisinta osaa lukuun ottamatta tavanomaista vähäsateisempi. Maan etelä- ja keskiosassa tammikuu oli laajalti jopa harvinaisen vähäsateinen. Sateisinta oli Käsivarren Lapissa. Suurin kuukausisademäärä, 102 mm, mitattiin Enontekiön Kilpisjärvellä ja pienin kuukausisademäärä, 5 mm, mitattiin Köyliössä.

Lunta oli kuukauden lopulla Lappia lukuun ottamatta tavanomaista vähemmän, länsi- ja lounaisrannikolla oli paikoin lumetonta. Eniten lunta oli Pohjois-Lapissa, missä lumensyvyys oli yleisesti 60–80 cm, Käsivarren Lapissa paikoin jopa 100 cm.

Jan 18

Myrskypuuskat voivat aiheuttaa vahinkoja

Snow_heavy-512

Ilmatieteen laitoksen tekemän ennusteen mukaan keskiviikkona 18.1. ja torstaina 19.1. tuulenpuuskat voivat aiheuttaa vahinkoja ensin maan pohjoisosissa ja myöhemmin myös osassa maan keskiosaa.

Keskiviikkoiltana ja torstain vastaisena yönä voimakas matalapaine tuo kovia tuulia erityisesti maan pohjoisosiin. Etelä- ja Keski-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla tuuli voi puuskissa yltää paikoin 25 metriin sekunnissa. Pohjois-Lapissa ja Kainuussa tuuli on heikompaa, mutta myrskypuuskia on odotettavissa sielläkin. Tuulet heikkenevät torstaiaamuna väliaikaisesti.

Torstai-iltapäivän ja illan sekä perjantaiyön aikana Suomen pohjois- ja itäpuolella oleva matalapaineen alue voimistaa jälleen lännenpuoleisia tuulia.  Torstai-illan tuulet puhaltavat voimakkaimmin maan keskivaiheilla. Lännenpuoleiset tuulet voivat aiheuttaa tuulivahinkoja erityisesti torstai-iltana ja perjantaiyönä, sillä puuskat yltävät 18 – 23 m/s. Muuallakin maassa ilta ja yö ovat tuulisia, mutta puuskat jäävät yleisesti myrskylukemista.

”Kuluva vuodenaika pitänee laajemmat tuulituhot aisoissa, mutta tuulivahingot ja paikalliset sähkökatkot ovat melko todennäköisiä”, Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Niko Tollman arvioi.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

 

Jan 12

Ilmatieteen laitos – Talvimyrsky riepotteli Itämerta

b1bd2bea94a7c2502af891a79a091fc0

Talvimyrsky on riepotellut lounaisia merialueita, jossa merkitsevä aallonkorkeus on ylittänyt 8 metriä. Korkein yksittäinen aalto on tuolloin noin 15 metriä. Aallonkorkeudet sivuavat aiempaa ennätystä.

Norjanmereltä saapunut voimakas matalapaine voimistui läntisillä ja lounaisilla merialueilla myrskyksi. Tuulet alkoivat voimistua jo eilen keskiviikkona 11.1. ja kovinta aallokko oli klo 22 – 07 välillä, jolloin merkitsevä aallonkorkeus ylitti 7 metriä. Aallokko on haitannut mm. laivaliikennettä. Lisäksi merivedenkorkeus on noussut korkealle Pohjanlahdella.

Merkitsevä aallonkorkeus ollut 8,2 metriä

Pohjoisella Itämerellä merkitsevä aallonkorkeus on aaltopoijun mittaustietojen mukaan ollut viime yönä 8,2 metriä. Korkein yksittäinen mitattu aalto oli noin 15 metriä. Lukema mitattiin Pohjoisella Itämeren aaltopoijulla keskiyön aikaan. Vastaaviin lukuihin on päästy mittaushistorian aikana kerran, joulukuussa 2004. Muilla merialueilla ei ollut yhtä kovaa aallokkoa.

“Näin korkea aallokko varsinaisen Itämeren pohjoisosassa mahdollistuu, kun tuuli puhaltaa riittävän pitkään etelästä. Tällöin pyyhkäisymatkaa on koko varsinainen Itämeren pituudelta. Tärkeää on myös se, että tuuli puhaltaa samasta suunnasta riittävän pitkän aikaa”, sanoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Heidi Pettersson.

Tällä hetkellä myrskytuulet ovat jo rauhoittumassa. Kovimmin tuuli on puhaltanut tähän mennessä Ahvenanmerellä ja Selkämerellä, jossa on mitattu myrskylukemia eli vähintään 21 m/s olevia 10 minuutin keskituulia.

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Aallonkorkeus: http://ilmatieteenlaitos.fi/aallot-ja-vedenkorkeus

Mikä on merkitsevä aallonkorkeus?
Merkitsevä aallonkorkeus lasketaan mitatusta aaltojen kokojakaumasta niin, että tulos vastaa kokeneiden merenkulkijoiden silmin arvioimaa aallokon korkeutta. Merkitsevä aallonkorkeus on likimain sama kuin aaltojen suurimman kolmasosan korkeuksien keskiarvo. Aallokon suurimman aallon korkeus on lähes kaksi kertaa merkitsevä aallonkorkeus.

Dec 29

Vuoden vaihtuminen tuo mukanaan kiristyviä pakkasia

33-1196545384

Sää kylmenee uudenvuodenpäivästä alkaen koko maassa.

Ilmatieteen laitoksen 29.12. tekemän ennusteen mukaan uudenvuodenaattona Suomessa vallitsee vielä lauha läntinen ilmavirtaus. Pilvisyys on vaihtelevaa ja paikoin tulee vesi- tai lumikuuroja. Lämpötila on etelässä useita asteita plussan puolella, maan keskivaiheilla nollan molemmin puolin ja Lapissa hieman pakkasen puolella. Puoliltaöin ammuttavat raketit näkyvät melko hyvin, vaikkakin etelässä matala pilvi voi haitata korkeimpia raketteja.

Uudenvuodenpäivänä sää pakastuu koko maassa ja paikoin tulee lumikuuroja.

Alkuviikosta erittäin kylmää ilmamassaa alkaa levitä koillisesta ja pakkanen kiristyy vähitellen jo 10 ja 25 asteen välille. Maan eteläosaan voi yltää runsaampia lumisateita, mutta muuten lumisateet jäävät vähäisiksi.

Pakkassää tavallista vuodenvaihteelle

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi vaihtuu tavallisesti talvisessa pakkassäässä. Tyypillisesti vuodenvaihteen lämpötilat ovat yöllä maan etelä- ja keskiosassa noin -8…-15 ja pohjoisessa -15…-20 astetta. Rannikolla on yleensä hieman lauhempaa. Vuodesta 1961 alkaen vuodenvaihteen ylin lämpötila on +8,3 astetta, joka on mitattu Maarianhaminassa 31. joulukuuta 1975. Alin lämpötila on -43,5 astetta, ja se on mitattu Sallan Naruskajärvellä 1. tammikuuta 1982. Keskimäärin lunta on maan eteläosassa vuodenvaihteessa 10 – 20, maan keskiosassa 20 – 40 ja maan pohjoisosassa 40 – 50 senttiä. Enimmillään lunta on ollut uutena vuotena etelässä yli puoli metriä ja Lapissa metrin. Vuodesta 1961 alkaen suurin vuodenvaihteessa mitattu lumensyvyys on 126 cm, joka on mitattu 1. tammikuuta 1992 Enontekiön Kilpisjärvellä.

Vuosi 2016 otettiin vastaan lähes koko maassa pikkupakkasessa. Lämpötila oli uudenvuoden yönä pääosin -2 ja -7 asteen välillä, vain lounaissaaristossa oltiin hieman nollan yläpuolella. Maan etelä- ja keskiosassa linjalle Joensuu-Oulu oli lähes lumetonta, kun taas Lapissa lunta oli paikoin yli puoli metriä. Uudenvuoden jälkeen sää kylmeni selvästi koko maassa.

Lisätietoja:

Vuodenvaihteen säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/uusi-vuosi
Joulukuun sääseuranta: http://ilmatieteenlaitos.fi/joulukuu
Lumitilanteen seuranta: http://ilmatieteenlaitos.fi/lumitilanne

Dec 21

Ilmatieteen laitos – Jouluna sää on epävakaista ja melko tuulista

pexels-photo-57812

Ilmatieteen laitoksen 21. joulukuuta tekemän ennusteen mukaan jouluaattoaamuna lounaasta saapuu maahamme matalapaine sateineen.

Perjantain ja lauantain välisenä yönä Suomen yli liikkuu korkeapaineen selänne ja sää on poutaista ja melko kylmää koko maassa. Jouluaattoaamuna lounaasta saapuu maahamme matalapaine sateineen. Samalla etelätuuli voimistuu ja sää lauhtuu. Lämpötilan nollaraja nousee Oulu-Joensuu -linjalle. Maan lounaisosassa sataa pääasiassa vettä, muualla maassa sade tulee suurelta osin lumena tai räntänä. Jouluaaton sademäärät vaihtelevat 5 ja 10 mm:n välillä. Lunta voi kertyä lähinnä maan keskivaiheille ylimmillään 10 senttiä. Sateet tulevat melko voimakkaan tuulen saattelemina, joten ajokeli huononee.

Jouluyönä sateet väistyvät vähitellen Suomen itäpuolelle ja sää muuttuu selkeämmäksi. Joulupäivää vietetään vaihtelevan pilvisessä säässä ja joitakin lumikuuroja voi vielä esiintyä siellä täällä. Lämpötila on lähes koko maassa vähän pakkasen puolella, Lapissa pakkanen on paikoin kireämpää.

Tapaninpäivän osalta ennusteessa on vielä merkittävää epävarmuutta. Suomi kuuluu laajaan matalapaineen alueeseen ja on mahdollista, että Suomeen saapuu lounaasta voimakkaampia sateita ja tuulia.

Lumitilanne lähellä pitkänajan keskiarvoja

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan valkoinen joulu on tavallisesti lähes takuuvarma maan pohjoisosassa Perämeren rannikkoa lukuun ottamatta sekä Itä-Suomen pohjoisosassa. Mitä lähemmäksi rannikkoa tullaan, sitä pienemmäksi valkoisen joulun todennäköisyys käy. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä valkoisia jouluja on keskimäärin kaksi kolmesta. Ahvenanmaalla ja Saaristomerellä keskimäärin vain joka toinen joulu on valkea. Pitkän ajan keskiarvojen mukaan joulunpyhinä lunta on tyypillisesti maan etelä- ja länsiosassa noin 10–20 cm, lounaassa kuitenkin alle 10 cm. Maan itä- ja pohjoisosassa lunta on noin 20–40 cm. Eniten lunta on tavallisesti Koillismaalla ja Pohjois-Lapissa. 21.12.2016 lumetonta on etelärannikolla ja laajalti maan länsiosassa. Muualla maassa lumimäärä on lähellä pitkänajan keskiarvoja.

Tilastojen mukaan joulunajan lämpötilat vaihtelevat tyypillisesti maan etelä- ja keskiosassa parista pakkasasteesta noin kymmeneen pakkasasteeseen. Etelä- ja länsirannikolla lämpötilat ovat ylimmillään tavallisesti nollan tietämillä. Maan pohjoisosassa joulun ajan lämpötilat vaihtelevat tyypillisesti muutamasta pakkasasteesta noin -20 asteeseen.

Dec 02

Ilmatieteen laitos – Itsenäisyyspäivää juhlitaan pakkassäässä

spa51928

Itsenäisyyspäivästä on tulossa suuressa osassa maata poutainen ja pakkasta on yleisesti 5…15 astetta.

Ilmatieteen laitoksen perjantaina 2. joulukuuta tekemän ennusteen mukaan itsenäisyyspäivästä on tulossa suuressa osassa maata poutainen. Heikot lumisateet ovat kuitenkin mahdollisia etenkin idässä ja pohjoisessa. Pakkasta on yleisesti 5…15 astetta, etelässä ja idässä tuuli lisää pakkasen purevuutta iltapäivään saakka.

Itsenäisyyttä juhlittiin viime vuonna tuulisessa ja lauhassa säässä

Viime vuonna itsenäisyyspäivänä maan yli kulki voimakas matalapaine ja itsenäisyyttä juhlittiin hyvin tuulisessa, sateisessa ja lauhassa säässä. Lämpötila oli plussan puolella Etelä-Lappia myöten, maan lounaisosassa lämpötila nousi kymmenen asteen tuntumaan. Lämpimintä oli Ahvenanmaalla, Maarianhaminan lentoasemalla päivän ylin lämpötila oli 11,1 astetta. Sisämaassa myös Kokemäellä lämpötila nousi yli 10 asteen, Tulkkilan havaintoasemalla päivän ylin oli 10,4 astetta.  Sateita esiintyi lähes koko maassa, maan eteläosissa satoi vettä, pohjoisessa räntää tai lunta. Maan etelä- ja itäosissa sademäärä oli monin paikoin 10 – 20 millimetriä. Pohjoisessa sateet olivat vähäisiä. Eteläisillä merialueilla tuuli yltyi myrskyksi ja maa-alueilla esiintyi laajalti kovia tuulenpuuskia.

Itsenäisyyspäivän aikaan merivesi oli Suomen rannikolla korkealla. Meriveden korkeus oli yleisesti yli 90 cm , korkein havainto Itsenäisyyspäivänä oli Haminan +142 cm.

Lisätietoja:

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto

http://www.ilmastokatsaus.fi/

Säästä twiittaavat Twitterissä @meteorologit

Dec 01

Marraskuu jakautui talviseen ja lauhaan jaksoon

fall-snow

Lunta oli marraskuun alkupuolella jopa enemmän etelässä kuin pohjoisessa.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan marraskuun keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa noin asteen tavanomaista pienempi, Pohjois-Lapissa puolestaan asteen tavanomaista korkeampi.

Marraskuu oli lämpötiloiltaan kuitenkin hyvin kahtiajakautunut. Kuukauden alkupuoliskolla Suomessa vallitsi vuodenaikaan nähden harvinaisen tai jopa poikkeuksellisen kylmä pohjoisen ja idän välinen ilmavirtaus. Samalla lumensyvyys kasvoi maan etelä- ja itäosassa paikoin jopa 20 – 30 senttimetriin. Sen sijaan kuukauden loppupuoliskolla Suomessa vallitsi lauha lounainen ilmavirtaus ja lumiraja siirtyi aina Pohjois-Pohjanmaalle saakka.

Marraskuun alin lämpötila -24,7 astetta mitattiin Sodankylässä 29. päivänä ja ylin lämpötila +8,5 astetta puolestaan Porissa ja Lumparlandissa marraskuun 21. päivänä.

Kuukauden sademäärä oli maan keskiosassa sekä Länsi-Lapissa tavanomaista suurempi, muualla oltiin lähellä pitkän ajan tilastoja. Marraskuun suurin sademäärä 103,2 mm mitattiin Tornion Aapajärvellä. Suurin vuorokausisade 30,5 mm mitattiin puolestaan 18. marraskuuta Isojoen Kärjenkoskella.

Syksy oli varsin kuiva

Syksy eli syys-marraskuu oli keskilämpötilojen osalta lähellä tavanomaista maan etelä- ja keskiosassa, Lapissa sen sijaan oli 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpää. Keski- ja Pohjois-Lapissa oli paikoin jopa harvinaisen lämmintä, eli keskimäärin näin lämmin syksy toistuu kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin.

Syksyllä oli suuressa osassa maata keskimääräistä kuivempaa. Maan lounaisosasta Etelä-Lappiin yltävällä alueella sademäärät olivat laajalti harvinaisen pieniä, lounaassa syksy oli muutamilla asemilla jopa mittaushistorian kuivin. Vähiten satoi Utsjoen Nuorgamissa, missä kolmen kuukauden yhteenlaskettu sademäärä oli 62 mm. Sateisinta oli maan itäosassa. Eniten satoi Vironlahdella, jossa sademäärä oli 238,3 mm.