Sep 07

Ilmatieteen laitos – Kuumana kesänä ukkosti tasaisesti ympäri Suomea

Ukkosia esiintyi kesällä 2018 melko tasaisesti ympäri maata, ja salamamäärä oli lähellä keskimääräistä. Suuri osa kesän salamoista iski muutaman rajun vuorokauden aikana elokuun alussa.

Elokuun loppuun mennessä Ilmatieteen laitoksen salamanpaikannin oli havainnut runsaat 110 000 maasalamaa Suomessa. Tämä on vain hieman alle keskimääräisen (130 000). Voimakkaita ukkosia esiintyi runsaasti heinäkuun 29. päivän ja elokuun 5. päivän välisenä aikana, kun pitkä helteinen jakso päättyi epävakaisempaan säätyyppiin.

Kaiken kaikkiaan touko-heinäkuussa salamointi oli keskimääräistä vähäisempää, mikä johtui korkeapainevoittoisesta, kuivasta säätyypistä. Elokuussa puolestaan salamoi yli kaksinkertaisesti keskimääräiseen verrattuna. Suurin osa elokuun salamoista esiintyi Lapissa sekä ja pinta-alaan suhteutettuna Pohjanmaalla.

Voimakkaimmat ukkoset keskittyivät maan länsi-, keski-, itä- ja pohjoisosiin, mutta ukkospäivien määrä oli melko tasainen ympäri Suomea.

”Tämä ei ole kovin yleistä, vaan useimmiten kesällä Suomen ukkoset painottuvat johonkin päin maata. Tämä on luultavasti näkynyt esimerkiksi sähköyhtiöiden yhteenlasketuissa häiriötilastoissa, kun ukkosia on esiintynyt vähän joka kylällä”, toteaa ryhmäpäällikkö Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta.

Elokuun alussa rytisi kunnolla

Elokuun alussa pitkää hellejaksoa sävytti tilapäisesti epävakaa säätyyppi, joka tuotti samalla erittäin rajuja ukkosia. Elokuun 2. ja 3. päivän aikana salamoita kertyi yhteensä yli 50 000 kappaletta eli lähes puolet koko kesän salamamäärästä.

”Salamoiden vuorokausimäärä oli yli 20 000 kahtena peräkkäisenä päivänä. Sääpäivystyksemme laskeskeli, että vastaavaa ei ole koettu ainakaan kahteenkymmeneen vuoteen eli nykyisen salamanpaikantimemme aikana. Koska nämä ukkoset esiintyivät vielä ilta- ja yöaikaan, oli tietyillä alueilla melkoinen ilotulitus”, tutkija Terhi Laurila arvioi.

Näiden päivien aikana kehittynyt ukkospilvirykelmä oli satojen kilometrien mittainen ja peitti siten alleen laajoja alueita. Salamoiden lisäksi vahinkoja esiintyi rankkasateiden sekä voimakkaiden tuulen puuskien vuoksi.

Syksylläkin ukkostaa

Elokuun iltaukkosten aikoihin Ilmatieteen laitos sai runsaasti havaintoja elosalamoista ja kalevantulista.

”Nämä ovat tavallisia salamoita, jotka esiintyvät niin kaukana, ettei niiden ääni kuulu vaan ainoastaan välähdykset eli valo havaitaan”, Antti Mäkelä sanoo.

Suomessa ukkoskausi jatkuu syyskuulle saakka, eikä ole harvinaista, että runsassalamaisia ukkosia esiintyy vielä syyskuussa.

”Etenkin nyt kun merivesi on lämmintä, meren ylle voi kehittyä ukkosia ja näiden yhteyteen jopa vesipatsaita eli veden yllä esiintyviä trombeja”, Mäkelä sanoo. 

Ukkoset Suomessa: http://ilmatieteenlaitos.fi/ukkonen-ja-salamat

Sep 03

Ilmatieteen laitos – Touko-elokuu oli mittaushistorian lämpimin

Kuivuus, lämpöaallot ja metsäpalot testasivat yhteiskunnan toimintakykyä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.

Ilmatieteen laitoksen tilastoissa kesä eli kesä-elokuu oli tänä vuonna noin kaksi astetta tavanomaista lämpimämpi. Näin lämmin kesä toistuu Suomessa keskimäärin 20‒30 vuoden välein. Osalla paikkakunnista kesä oli kuitenkin tätäkin äärevämpi. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä kesä oli aseman 174-vuotisen mittaushistorian jaetulla ykkössijalla vuoden 2011 kanssa. Sodankylän Tähtelässä kesä oli aseman 118-vuotisen mittaushistorian toiseksi lämpimin, vain vuonna 1937 kesä oli lämpimämpi.

Jos kesätarkastelu laajennetaan koskemaan myös toukokuuta, oli kulunut kesä Suomen mittaushistorian lämpimin, niin yksittäisillä havaintoasemilla kuin koko maan keskiarvona. Koko maan touko-elokuun keskilämpötila oli jopa 0,3 astetta lämpimämpi kuin toiseksi lämpimimpänä vuonna 1937.

Kesän ylin lämpötila oli Vaasan Klemettilässä 18. heinäkuuta mitattu 33,7 astetta. Tämä on toiseksi korkein huippulämpötila ainakin 60 vuoteen, ainoastaan kesän 2010 ylin lämpötila (37,2 astetta) oli tätä korkeampi.

Hellettä poikkeuksellisen paljon

Hellettä eli yli 25 asteen lämpötiloja mitattiin maan eteläosassa noin 40 päivänä ja Lapin asemilla noin 20 päivän molemmin puolin. Hellepäiviä oli paikkakunnasta riippuen 10‒30 tavanomaista enemmän. Yksittäisistä havaintoasemista eniten hellepäiviä mitattiin Heinolassa, 46 kappaletta. Tämä on kolmanneksi eniten vuodesta 1960 lähtien tarkasteltuna.

Yhteensä jossain päin maata mitattiin hellettä 63 päivänä, mikä on toiseksi suurin määrä 1960-luvulta alkaen. Vain vuonna 2002 on mitattu enemmän hellepäiviä, 65 kappaletta. Tilastojen valossa hellelukemat ovat mahdollisia vielä syyskuussa.

Erittäin kuiva alkukesä

Kesäkuu-elokuu oli tavanomaista vähäsateisempi maan länsipuoliskolla. Etenkin Ahvenanmaalta Keski-Suomeen yltävällä alueella sademäärät jäivät vain noin puoleen tavanomaisesta, mikä on harvinaista. Vastaavaa toistuu keskimäärin 10–30 vuoden välein. Muutamilla havaintoasemilla maan lounaisosassa kesä oli jopa ennätyksellisen kuiva. Keskimääräistä sateisempaa oli lähinnä vain Pohjois-Lapissa. Kesän suurin sademäärä, 286,6 millimetriä, mitattiin Taivalkoskella. Vähiten satoi Ahvenanmaan Jomalassa, 77,6 millimetriä.

Kuivuus alkoi kuitenkin jo toukokuussa ja maan länsiosassa ei käytännössä satanut juuri lainkaan yli kuukauteen. Vähäiset sadekertymät yhdistettynä kesän kuumuuden aiheuttamaan haihduntaan saivat maaston ja metsät erittäin kuiviksi etenkin alkukesästä.

Elokuukin oli lämmin

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuu oli 1–3 astetta tavanomaista lämpimämpi. Suurin lämpötilapoikkeama oli maan itäosassa, jossa vastaavanlainen elokuu toistuu keskimäärin kerran 10–30 vuodessa.

Kuukauden ylin lämpötila, 32,9 astetta, mitattiin Lappeenrannan Konnunsuolla 2. elokuuta. Vastaavasti alin lämpötila, -2,5 astetta, mitattiin Kittilän Lompolonvuomassa 28. elokuuta.

Elokuu oli kesän tavoin tavanomaista kuivempi maan länsiosassa, jossa sademäärä jäi paikoin alle puoleen tavanomaisesta. Maan pohjoisosassa sademäärä oli keskiarvojen yläpuolella, Pohjois-Lapissa paikoin jopa kaksinkertainen tyypillisiin arvoihin verrattuna. Suurin elokuun sademäärä oli alustavien tietojen mukaan 143,3 millimetriä Inarin Angelissa. Vähiten satoi Köyliön Yttilässä, 14,9 millimetriä. Suurin vuorokauden sademäärä oli 64,4 millimetriä Kaustisilla 2. elokuuta.

Maasalamoita paikannettiin elokuussa noin 61 000, mikä oli kaksinkertainen määrä tavanomaiseen nähden. Lähes kaikki salamointi painottui kahdelle päivälle 2.-3. elokuuta.

Ilmastonmuutoksen riskeihin varautuminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä

Useimmissa Pohjoismaissa ja Baltian maissa kulunut kesä oli ennätyksellinen. Esimerkiksi Norjassa kesä oli kuumin ja kuivin 1900-luvulle ulottuvan mittaushistorian aikana. Ruotsissa touko- ja kesäkuun keskilämpötilat ylittivät edelliset ennätykset, ja keskilämpötila ylittyi suuressa osassa maata yli neljällä asteella vuoden 1961–1990 vertailukauteen nähden. Latviassa toukokuu oli mittaushistorian lämpimin; myös kesä- ja heinäkuu olivat tavanomaista lämpimimpiä. Kuivuus, lämpöaallot ja metsäpalot testasivat yhteiskunnan toimintakykyä useissa Pohjoismaissa. Islannissa puolestaan satoi paikoin poikkeuksellisen paljon.

Pohjoismaissa ja Baltian maissa sää vaihtelee paljon vuosittain. Tulevaisuudessa talvet ovat leudompia, vähälumisempia ja kylmiä jaksoja esiintyy harvemmin. Lämpöaallot ja kuivuus yleistyvät kesäisin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset matalapaineiden esiintymistiheyteen ja korkeapaineiden kestoon voivat edelleen voimistaa säässä tapahtuvia muutoksia.

”Ennätyksellisiä sääilmiöitä esiintyy tulevaisuudessa yhä useammin. Siksi yhteiskunnan on varauduttava muuttuneeseen ilmastoon, jossa nyt poikkeuksellisena pidetyistä sääilmiöistä, kuten helleaalloista, rankkasateista tai kaupunkitulvista, tulee yhä tavanomaisempia”, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski sanoo. ”Sää ja ilmastonmuutos ovat maailmanlaajuisia ilmiöitä. Tästä syystä tarvitaan laaja-alaista kansainvälistä yhteistyötä.”

Pohjoismaiden ja Baltian maiden ilmatieteen laitosten pääjohtajat ovat sopineet konkreettisista toimista varautumisen kehittämiseksi.

”Olemme vastikään sopineet yhteistyömme tiivistämisestä sekä laajentamisesta myös Hollannin ja Irlannin ilmatieteen laitosten kanssa. Yhteisenä tavoitteenamme on tuottaa tulevaisuudessa yhä laadukkaampia tutkimustietoon pohjautuvia palveluita yhteiskunnalle, jotta voimme paremmin varautua ja sopeutua ilmastonmuutoksesta aiheutuviin riskeihin.”

Elokuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/elokuu
Sääennätyksiä: http://ilmatieteenlaitos.fi/saaennatyksia

Sää on harvoin poikkeuksellinen. Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen ainoastaan, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi kutsutaan, kun sääilmiön esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. http://ilmatieteenlaitos.fi/saa-on-harvoin-poikkeuksellinen

Aug 01

Ilmatieteen laitos – Heinäkuussa rikottiin lämpöennätyksiä

IMG_1245

Eilen päättynyt heinäkuu oli Ilmatieteen laitoksen mittaushistorian lämpimin heinäkuu. Keskilämpötila oli Lapissa viisi astetta ja muualla maassa 2,5–4 astetta tavanomaista korkeampi.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan heinäkuun koko maan keskilämpötila, 19,6 astetta, on Suomen mittaushistorian korkein. Edellinen heinäkuun keskilämpötilaennätys, joka on vuodelta 1941, ylitettiin 0,4 asteella. Vertailukelpoinen aineisto alkaa 1900-luvun alusta.

Myös paikkakuntakohtaisia keskilämpötilan ennätyksiä rikottiin paikoin maan länsiosassa ja laajalti maan pohjoisosassa. Esimerkiksi Sodankylän Tähtelän havaintoasemalla heinäkuun keskilämpötila oli 20,1 astetta, mikä on lämpimin havaintoaseman 111 vuoden pituisessa mittaushistoriassa. Edellinen ennätys vuodelta 1925 ylitettiin jopa 1,6 asteella. Maan etelä- ja itäosassa tätä lämpimämpi heinäkuu on ollut viimeksi vuonna 2010 ja paikoin myös vuonna 2011.

Heinäkuun keskilämpötila oli Lapissa noin viisi astetta ja muualla maassa 2,5–4 astetta tavanomaista korkeampi. Kuukauden keskilämpötilat olivat suuressa osassa maata 18–21 astetta. Ainoastaan aivan pohjoisimmassa Lapissa jäätiin alle 18 asteeseen. Kuukauden ylin lämpötila, 33,7 astetta, mitattiin Vaasan Klemettilän havaintoasemalla 18. päivänä ja kuukauden alin lämpötila, -1,7 astetta, Sallan Naruskalla 1. päivänä.

Hellepäiviä oli heinäkuussa yhteensä 27, eli jossain päin Suomea lämpötila nousi yli 25 asteeseen 27 päivänä. Tätä enemmän hellepäiviä on heinäkuussa ollut edellisen kerran koko maan tasolla vuonna 2010, jolloin heinäkuussa oli yhteensä 30 hellepäivää. Yksittäisistä mittauspaikoista helteisin oli Kauhavan lentokenttä, missä oli yhteensä 22 hellepäivää. Tämä oli kyseisellä havaintoasemalla suurin heinäkuisten hellepäivien lukumäärä vuodesta 1959 lähtien tarkasteltuna. Myös Lapissa ja Ahvenanmaalla rikottiin havaintoasemakohtaisia hellepäivien lukumääräennätyksiä.

Heinäkuun sademäärä jäi tavanomaista pienemmäksi suuressa osassa maata. Lähinnä maan etelä- ja itäosassa sademäärä oli paikoin hieman tavanomaista suurempi. Kuivimmilla alueilla Ahvenanmaalla ja paikoin maan länsi- ja keskiosissa sademäärä jäi alle viidennekseen tavanomaisesta. Suurin kuukauden sademäärä, 121,5 millimetriä, mitattiin Kouvolan Anjalassa. Myös suurin vuorokautinen sademäärä saatiin Anjalassa, kun kuukauden 21. päivä siellä satoi 81,1 millimetriä. Vähiten heinäkuussa satoi Jomalan Jomalabyssä, missä kuukauden sademäärä oli vain 4,2 millimetriä.

Aurinko paistoi heinäkuun aikana maan etelä- ja keskiosassa noin 300–350 tuntia ja lounaissaaristossa ja maan pohjoisosassa noin 350–400 tuntia. Auringonpaistetunteja kertyi koko maassa keskimääräistä enemmän, mutta erityisesti maan pohjoisosassa auringonpaistetuntien määrä oli suuri. Esimerkiksi Sodankylän Tähtelässä aurinko paistoi noin 160 tuntia enemmän kuin heinäkuussa keskimäärin. Edellisen kerran näin aurinkoista on heinäkuussa ollut Sodankylässä vuonna 1980.

Lisätietoja:

Heinäkuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/heinakuu
Sääennätyksiä: http://ilmatieteenlaitos.fi/saaennatyksia

Jul 18

Ilmatieteen laitos – Rankkoja sade- ja ukkoskuuroja odotettavissa viikonloppuna koko maahan

rain-1340312240qO5

Helteiseen Suomeen virtaa perjantaista alkaen kaakosta hyvin kosteaa ilmamassaa. Kostea ja lämmin ilmamassa yhdessä muodostavat viikonloppuna rankkoja sade- ja ukkoskuuroja lähes koko maahan.

Ilmatieteen laitoksen keskiviikkona 18.7. tekemän ennusteen mukaan ensimmäiset sade- ja ukkoskuurot muodostuvat jo perjantaipäivän kuluessa painottuen maan etelä- ja länsiosiin. Lauantaina ja sunnuntaina sade- ja ukkoskuuroja kehittyy enimmäkseen maan eteläosasta Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvalla alueella. Näihin ukkosiin voi liittyä runsasta salamointia, rankkasateita, mahdollisesti rakeita ja paikoin myös melko voimakkaita ukkospuuskia.

Ukkospuuskien ei kuitenkaan odoteta olevan läheskään yhtä voimakkaita kuin vuoden 2010 rajuilmoissa.

”Mahdollisten vahinkojen riski liittyy pääasiassa runsaaseen salamointiin ja rankkoihin sateisiin, jotka voivat aiheuttaa taajamatulvia”, sanoo päivystävä meteorologi Nina Karusto.

Ennusteeseen liittyy epävarmuutta sen suhteen, minne voimakkaimmat sadekuurot muodostuvat, joten päivittyvää varoituskarttaa kannattaa seurata Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla osoitteessa http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset. Sateita voi seurata myös tutkakuvasta osoitteessa http://ilmatieteenlaitos.fi/sade-ja-pilvialueet.

Sää jatkuu helteisenä

Huomenna torstaina lämpötilat ovat vielä yleisesti 28–31 astetta. Myös perjantaina voi 30 asteen raja mennä rikki. Viikonlopun aikana päivän ylin lämpötila on 24 ja 29 asteen välillä koko maassa, sateessa lämpötila voi olla muutaman asteen alempi. Yöt ovat lämpimiä, 14–20 astetta.

Lämmin ja kostea säätyyppi jatkuu koko maassa vielä ensi viikolla, joten rankat sade- ja ukkoskuurot ovat edelleen mahdollisia koko maassa.

Voimassa olevat varoitukset: ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Suojautuminen salamalta: http://ilmatieteenlaitos.fi/suojautuminen-salamalta

Lämpötilojen terveysvaikutuksia: http://ilmatieteenlaitos.fi/aarilampotilojen-terveysvaikutuksia
Äärilämpötilojen varoitusten vaaratasot: http://ilmatieteenlaitos.fi/tietoa-helle-ja-pakkasvaroitukset

Video (YouTube): Mistä helle johtuu ja miksi siitä varoitetaan? https://www.youtube.com/watch?v=4BHnqKIQhKE

Jul 13

Ilmatieteen laitos – Ilmatieteen laitos varoittaa tukalasta helteestä

sun-1314952_960_720

Viikonloppuna on odotettavissa hellettä. Helteinen sää jatkuu suuressa osassa maata myös ensi viikolla.

Ilmatieteen laitoksen perjantaina 13. heinäkuuta tekemän ennusteen mukaan lähipäivien sää on helteinen suuressa osassa maata. Hellevaroitus on voimassa lähipäivinä useissa maakunnissa.

Ilmatieteen laitos varoittaa tukalasta helteestä päivän ylimpien lämpötilojen noustessa +27 asteeseen ja vuorokauden keskilämpötilan pysytellessä +20 asteessa. Erittäin tukalasta helteestä varoitetaan silloin, kun päivän ylin lämpötila nousee +30 asteeseen ja vuorokauden keskilämpötila +24 asteeseen.

Varoitus on suunnattu riskiryhmille, kuten vanhuksille, lapsille, sydän- ja verisuonitauteja sairastaville ja heidän läheisilleen sekä ulkona säälle alttiissa toiminnassa työskenteleville.

Helleaalto voimistuu viikonlopun aikana ja jatkuu ensi viikolla

Helteinen sää lämpenee entisestään viikonlopun aikana. Viikon alussa lämpötilat ovat päivisin +27…+31 astetta. Yöt ovat myös hyvin lämpimiä. Yön alimmat lämpötilat ovat +15…+20 astetta. Tämän hetken ennusteen mukaan kuumimmat lähellä 30 astetta olevat päivät sijoittuvat maanantain ja keskiviikon välille. Todennäköisyys tukalalle helteelle jatkuu kuitenkin koko viikon ajan.

Voimassa olevat varoitukset: ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Lämpötilojen terveysvaikutuksia: http://ilmatieteenlaitos.fi/aarilampotilojen-terveysvaikutuksia

Äärilämpötilojen varoitusten vaaratasot: http://ilmatieteenlaitos.fi/tietoa-helle-ja-pakkasvaroitukset

Helle: https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/helle

Helteen terveyshaitat: https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/helle/helteen-terveyshaitat

Jul 02

Ilmatieteen laitos – Tavanomainen kesäkuu päättyi rankkoihin sateisiin

seagull-3121421_1280

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesäkuun keskilämpötila oli lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Kesäkuun keskilämpötila vaihteli maan eteläosan noin 15 asteesta Pohjois-Lapin vajaaseen 10 asteeseen. Maan eteläosassa keskilämpötila oli paikoin noin 0,5…1 astetta tavanomaista korkeampi, maan pohjoisosassa taas paikoin 0,5…1 astetta tavanomaista koleampi.

Hellepäiviä kesäkuussa oli yhdeksän, mikä on yhden päivän enemmän kuin pitkän ajan keskiarvojen mukaan kesäkuussa keskimäärin. Kesäkuun ylin lämpötila, 29,2 astetta, mitattiin 28. päivä Heinolassa. Kesäkuun alin lämpötila oli -5,0 astetta ja se mitattiin 7. päivä Kilpisjärvellä Saana-tunturilla.

Kesäkuun sademäärä vaihteli maan lounais- ja kaakkoisosan alle 30 millimetristä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan yli 100 millimetriin. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan maan lounais- ja kaakkoisosassa sademäärä jäi noin puoleen tavanomaisesta kun taas runsassateisimmilla alueilla Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta Koillismaalle ulottuvalla vyöhykkeellä sekä Käsivarren Lapissa satoi noin 1,5 kertaa niin paljon kuin kesäkuussa tavallisesti. Eniten satoi Rautavaaran Ylä-Luostalla, missä kuukauden sademäärä oli 126,9 mm. Vähiten satoi Laitilan Haukan havaintoasemalla, missä jäätiin vain 16,6 millimetriin. Suurin vuorokauden sademäärä, 49,5 mm, mitattiin Rautavaaran Ylä-Luostalla 29. päivänä.

Auringonpaistetunteja kertyi maan etelä- ja länsiosassa noin 250 – 330, maan itä- ja pohjoisosassa noin 200 – 250 ja Lapissa noin 100 – 200. Maan etelä- ja kaakkoisosassa sekä Ahvenanmaalla aurinko paistoi noin 30 tuntia tavanomaista enemmän ja toisaalta Lapissa paikoin jopa 70 – 100 tuntia tavanomaista vähemmän. Muualla maassa auringonpaistetuntien määrä oli lähellä pitkän ajan keskiarvoja.

Kesäkuu oli keskimääräistä tuulisempi. Juhannusaattona Suomen yli liikkui voimakas matalapaine, jonka yhteydessä tuuli yltyi myrskylukemiin. Myrskyssä keskituulen nopeus on vähintään 21 m/s. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan myrskyjä esiintyy kesäkuussa tyypillisesti harvemmin kuin joka toinen vuosi. Juhannusaaton myrskyn lisäksi tuuli oli useampana päivänä puuskaista. Sisämaassa yli 20 m/s puuskatuulia havaittiinkin 4. – 5. päivänä, 18. – 20. päivänä sekä 29. päivänä.

Kesäkuun säätilastoja http://ilmatieteenlaitos.fi/kesakuu

Jun 27

Ilmatieteen laitos – Loppuviikon sää on sateinen ja tuulinen

71P4-KxnHoL

Torstaina Suomeen saapuva matalapaine tuo runsaita sateita ja voimakkaita tuulia.

Ilmatieteen laitoksen keskiviikkona 27. kesäkuuta tekemän ennusteen mukaan Suomeen saapuu torstaina lännestä matalapaine, johon liittyvä sadealue leviää torstai-iltapäivän ja illan aikana Pohjanmaan maakuntiin ja Kainuuseen. Perjantaina sateet leviävät myös maan etelä- ja keskiosaan. Sateet ovat runsaita ja vettä voi kertyä maan keskiosassa 20 – 40 mm, paikoin jopa yli 50 mm. Myös ukkosta voi esiintyä. Lauantaina sateita tulee enää maan itäosassa.

Perjantain aikana myös tuulet voimistuvat ja pohjoisenpuoleinen tuuli voi olla merialueilla kovaa. Maa-alueilla tuuli on puuskissa kovaa aluksi maan länsiosassa, myöhemmin perjantai-illan aikana voimakkaita puuskia esiintyy myös maan itäosassa. Puuskittainen tuuli jatkuu myös lauantain puolelle, sunnuntaina voimakkaita puuskia voi vielä esiintyä maan kaakkoisosassa.

– Suunnaltaan harvemmin esiintyvät kovat pohjoisenpuoleiset puuskat voivat aiheuttaa paikoin puiden kaatumisia ja sähkökatkoja etenkin haja-asutusseuduilla, Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Ville Siiskonen sanoo. – Tilannetta vaikeuttaa voimakkaiden puuskien esiintyminen useamman vuorokauden aikana. Lisäksi Saimaalla ja muilla sisävesillä aallokko vaikeuttaa veneilyä tuulen lisäksi.

Matalapaineen reittiin ja voimakkuuteen liittyy vielä epävarmuutta. Sääennustemalleissa on vielä erimielisyyttä muun muassa runsaimpien sateiden esiintymisalueesta. Lisäksi jos matalapaine liikkuu Suomen yli arvioitua nopeammin, voimakkaita puuskia esiintyy lyhemmällä ajanjaksolla viikonlopun aikana.

Voimassa olevat varoitukset: ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Jun 20

Ilmatieteen laitos – Juhannuksena sateista ja tuulista

gouttes-de-pluie-1456095717Hrb

Ilmatieteen laitoksen mukaan juhannusta vietetään monin paikoin sateisessa ja osin tuulisessa säässä.

Ilmatieteen laitoksen 20.6. tekemän ennusteen mukaan Suomeen saapuu juhannusaatoksi etelästä voimakas matalapaine. Siihen liittyvä sadealue leviää jo perjantain vastaisena yönä suureen osaan maata ja päivän kuluessa sateet saavuttavat myös Lapin. Jatkuvien sateiden jälkipuolella sää on osin poutaisempaa ja aurinkoisempaa, mutta sade- tai ukkoskuuroja esiintyy yhä paikoin. Juhannusaaton sateet ovat runsaita, ja vettä kertyy yleisesti 10–20 millimetriä, paikoin jopa 30–50 millimetriä.

”Matalapaineen myötä tuulet voimistuvat ja tuuli voi olla kovaa lähes kaikilla merialueilla. Myös aallokko kehittyy paikoin kohtalaiseksi, eli yli 2,5 metrin. Lisäksi maa-alueilla Lappia lukuun ottamatta tuuli voi puuskissa olla kovaa ja aiheuttaa yksittäisiä vahinkoja”, sanoo päivystävä meteorologi Henri Nyman Ilmatieteen laitokselta.

Juhannusaaton lämpötila on poutaisilla alueilla 15–19 astetta, mutta sateessa jäädään 10 asteen tuntumaan. Juhannusyönä lämpötila on koko maassa noin 10 asteessa tai vähän sen alapuolella, Pohjois-Lapissa lähempänä +5 astetta.

Juhannuspäiväksi matalapaine sateineen siirtyy Lappiin, mutta edelleen etelässäkin voi esiintyä sade- tai ukkoskuuroja. Tuulet heikkenevät aatosta. Päivälämpötila on suuressa osassa maata 15 asteen vaiheilla, Lapissa jäädään 10 asteen tuntumaan.

Sunnuntaina sää on näillä näkymin poutaista ja osin aurinkoista suuressa maata. Lämpötilat kohoavat hieman. Sadekuurojen mahdollisuutta ei voida kuitenkaan tässä vaiheessa sulkea kokonaan pois.

Viime päivien sateiden myötä metsäpalovaroitus on poistunut lähes koko maasta. Tulevien sateiden myötä metsäpalovaroitus poistunee myös Lounais-Suomesta, joten juhannuskokkoja voidaan näin ollen todennäköisesti polttaa koko maassa.

Viime vuonna pilvinen ja kolea juhannus

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan juhannuksena päivän ylin lämpötila on tyypillisesti suuressa osassa maata 20 asteen tietämillä, Pohjois-Lapissa kuitenkin lähempänä 15 astetta. Yön alin lämpötila on tavallisesti noin 10 astetta, Pohjois-Lapissa lähellä viittä astetta. Keskimäärin joka toinen tai joka kolmas juhannus on poutainen ja myös aurinkoinen. Tilastojen mukaan helteitä sattuu joko juhannusaattoon tai juhannuspäivään keskimäärin kerran neljässä, rannikolla kerran viidessä ja Lapissa kerran 10 vuodessa.

Viime vuonna juhannusta vietettiin pilvisessä ja koleassa säässä. Juhannusaattona lämpötila jäi suurimmassa osassa maata alle 15 asteen, Lapissa jopa alle 10 asteen. Aaton ylin lämpötila, 17,5 astetta, mitattiin Lieksassa. Juhannusyönä lämpötila laski suurimmassa osassa maata 5 asteen tienoille ja paikoin esiintyi myös hallaa. Juhannuspäivä oli hieman aattoa lämpimämpi. Päivän ylin lämpötila, 19,1 astetta, mitattiin Mikkelissä. Aatto oli pääosin poutainen, mutta juhannuspäivänä saatiin maan etelä- ja keskiosassa monin paikoin sateita.

Voimassa olevat varoitukset: ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Juhannuksen säätilastoja: ilmatieteenlaitos.fi/juhannus

Jun 18

Puuskainen tuuli voi aiheuttaa vahinkoja

flash-2568381_1280

Vahinkoja aiheuttavia tuulenpuuskia esiintyy lähimmän kahden vuorokauden aikana. Maanantaina tuulisinta on pohjoisemmassa Suomessa, tiistaina maan länsi- ja eteläosissa.

Ilmatieteen laitoksen 18.6. tekemän ennusteen mukaan Suomeen on saapunut lännestä matalapaine ja siihen liittyvä kylmä rintama. Rintaman etupuolella on hyvin lämmintä ja kosteaa ilmaa. Tähän kosteaan ilmamassaan voi lähituntien aikana syntyä voimakkaita ukkosia, joiden yhteydessä voi esiintyä rakeita ja kovia ukkospuuskia. Puuskissa tuulennopeus on paikoin 15–20 m/s. Otollisin alue voimakkaille ukkosille yltää Pohjois-Pohjanmaalta Etelä-Lappiin ja Pohjois-Karjalaan. Puuskat aiheuttavat paikallista vahinkoa ja mahdollisesti sähkökatkoja. Ukkospuuskat heikkenevät ja väistyvät koilliseen iltaan mennessä.

Tiistaina lännestä saapuu Suomeen uusi matalapaine sateineen. Matalapaine on maanantaita voimakkaampi ja voimistaa tuulia yleisesti. Keskipäivästä alkaen, rintaman sateiden jälkipuolella, maan länsi- ja eteläosissa länsituuli muuttuu puuskaiseksi ja alueella syntyy myös sade- ja ukkoskuuroja. Tuulen puuskat ovat yleisesti 13–18 m/s, mutta paikallisesti ukkoskuurojen yhteydessä puuskat voivat olla luokkaa 20 m/s. Tuuli kaataa paikoin puita ja aiheuttanee joitain sähkökatkoja. Tuuli heikkenee illan aikana matalapaineen väistyessä itään.

Keskiviikkona sää on pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta poutainen, mutta melko tuulinen. Loppuviikoksi Suomen ylle saapuu laaja matalapaine. Juhannusviikonloppuna sää on ajoittain sateinen ja tuulinen. Ennusteita ja varoituksia on hyvä seurata viikon edetessä.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Toimintaohjeita myrskypuuskiin: http://ilmatieteenlaitos.fi/toimintaohjeita-myrskypuuskiin
Toimintaohjeita ukkospuuskissa: http://ilmatieteenlaitos.fi/toimintaohjeita-ukkospuuskissa

Jun 03

Ilmatieteen laitos – Luoteistuuli voimistuu maanantaina puuskaiseksi suuressa osassa maata

wind-anemometer

Tuuli yltyy maanantaina 4.6. myrskypuuskiksi maan keskivaiheilla sekä länsirannikolla. Puuskat voivat aiheuttaa maa-alueilla tuulivahinkoja. Lisäksi voimakas tuuli lisää metsäpalojen leviämisherkkyyttä.

Ilmatieteen laitoksen sunnuntaina 3. kesäkuuta tekemän ennusteen mukaan Vienanmerelle syvenevä matalapaine voimistaa luoteistuulen puuskaiseksi maanantaina suuressa osassa Suomea. Puuskat ovat päivällä laajalti runsaat 15 m/s ja Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen sekä Pohjois-Savon maakunnissa noin 20 m/s. Lisäksi tuuli on kovaa kaikilla merialueilla.

Puut ovat lehdessä, jolloin 20 m/s puuskat katkovat oksia melko yleisesti ja kaatavat paikoin puitakin. Ennusteeseen liittyy kuitenkin epävarmuutta: “Sääennustemallit eivät ole aivan samanmielisiä puuskien voimakkuudesta, ja on mahdollista, että tuulet jäävät ennustettua heikommiksi”, arvioi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Antti Kokko.

Tuuli pysyy puuskaisena koko päivän ja heikkenee kunnolla vasta iltayöllä. Kuitenkin maan keskiosassa esiintyy paikoin 15 m/s puuskia vielä yölläkin. Tiistaina päivällä tuulet ovat maanantaita heikompia, mutta maan etelä- ja keskiosassa tuuli on edelleen puuskaista.

Sen lisäksi, että voimakas tuuli itsessään aiheuttaa vahinkoja, se myös lisää metsäpalojen leviämisherkkyyttä. Voimakas tuuli saa palot leviämään nopeasti varsinkin nyt, kun maasto on erittäin kuivaa.

Voimassa olevat varoitukset: ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Lisätietoa metsäpalovaroituksista: ilmatieteenlaitos.fi/metsapalovaroitukset