Oct 06

Ilmatieteen laitos – Ukkoskausi heinäkuuta lukuun ottamatta vaisu tänä vuonna

lightning-dancing-across-sky

Vaikka ukkonen voi jyrähdellä myös talvikuukausina, tilastojen valossa ukkoskausi päättyy syyskuussa. Ilmatieteen tilastojen mukaan ukkoset keskittyivät tänä vuonna selvästi heinäkuuhun, jonka aikana havaittiin 80 100 maasalamaa. Määrä on kolmanneksen enemmän kuin heinäkuun keskiarvo (59 300).

Ukkoset keskittyivät tänä vuonna heinäkuulle, sillä touko-, kesä- ja elokuussa paikannettiin vain noin puolet keskimääräisistä kuukauden salamamääristä. Syyskuun maasalamamäärä (280) oli vain kuusi prosenttia pitkän ajan keskiarvosta (4 500). Koko ukkoskautena esiintyi noin 114 400 maasalamaa, joka on hieman alle keskimääräisen (136 500). Suomen sään suuri ajallinen ja paikallinen vaihtelu näkyy myös ukkosissa: eri vuosina ukkosten esiintymisalueet vaihtelevat paljon, samoin koko vuoden salamakertymä. Vaisuimpina vuosina havaitaan vain reilut 30 000 maasalamaa, kun taas huippuvuosina päästään yli 300 000.

Selvästi salamarunsain ukkospäivä oli 5. heinäkuuta, jolloin paikannettiin 21 600 maasalamaa. Salamointi oli paikoin jopa poikkeuksellisen rajua. Rovaniemellä ja Lohinivalla havaittiin vuorokauden aikana yli 90 maasalamaa sadalla neliökilometrillä.

salamakartta16

Kuva: Maasalamatiheys (maasalamoita neliökilometriä kohden) 2016.

Paikallinen ukkospäiväluku, eli tietyllä paikalla havaittujen ukkospäivien lukumäärä, oli 12, joka on sama kuin pitkän jakson keskiarvo. “Vaikka useampana kuukautena jäätiin salamamäärissä keskimääräisestä, ukkospäiviä kuitenkin siis esiintyi tavanomaisesti. Paikallisesti eniten salamoi Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Juuri näillä alueilla kesä oli hieman tavanomaista lämpimämpi. Lämmin, kostea säätyyppi luo suotuisat olosuhteet rajuille ukkosille”, toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Terhi Laurila.

Lisätietoja:

 

Lue lisää ukkosista ja salamoista:
http://ilmatieteenlaitos.fi/ukkonen-ja-salamat

Jun 09

Ilmatieteen laitos – Ukkoskausi alkanut

maasalamatpaikannettuna080615

 

Paikannetut maasalamat (punaiset pisteet) 8.6.2015. Kuvaoikeudet: Ilmatieteen Laitos

Maanantaina 8.6. maamme etelärannikolla esiintyi ukkosia. Kyseessä oli toistaiseksi kesän salamarunsain ukkospäivä.

Maanantaina etelästä Suomeen saapunut voimakas ukkosalue tuotti päivän aikana yhteensä noin 250 maasalamaa. Salamat esiintyivät kapealla vyöhykkeellä maan etelärannikolla, ja salamoita havaittiinkin useilla alueen paikkakunnilla. Vähäisestä salamäärästä huolimatta kyseessä oli tähän mennessä vuoden salamarunsain ukkospäivä. Viileähkö säätyyppi ei ole ollut suotuisa voimakkaille ukkosille. Vertailukohtana voidaan mainita viime vuoden toukokuu, jolloin maassamme esiintyi yhden vuorokauden aikana (19.5.) lähes 15 000 salamaa.

Suomen ukkoskausi alkaa tyypillisesti toukokuussa ja loppuu syyskuussa. Ukkosilmastollemme on tyypillistä suuren vuosivaihtelun lisäksi se, että ukkoskauden aikana esiintyy 1-3 rajua ukkospäivää, jolloin vuorokausisalamamäärät ovat yli 10 000. Keskimäärin tällaiset voimakkaammat ukkoset esiintyvät Suomessa heinäkuussa.

Jos säätyyppi jatkuu kesäkuussa samanlaisena, ukkosia voi esiintyä, mutta niiden salamamäärät jäänevät vähäisiksi. Pidempi hellejakso sen sijaan luo paremmat edellytykset voimakkaammille ukkosille. Näin kävi mm. viime kesänä, kun heinäkuun lähes ennätyksellistä hellejaksoa säestivät päivittäiset rajut ukkoset.

Ukkosiin kannattaa varautua

Vaikka vuotuiset salamamäärämme eivät vedä vertoja eteläisempään Eurooppaan, aiheuttavat ukkoset Suomessa vuosittain vahinkoja, jopa kuoleman. Vaikkei joskus hyvin ennalta-arvaamattoman salamaniskun vaikutuksilta voi täysin suojautua, vahinkojen todennäköisyyteen voi vaikuttaa melko yksinkertaisin keinoin.

• Sisätiloissa vältä sähkölaitteiden, lankapuhelimen, vesiputkiin liityvien kohteiden ja tulisijojen käyttöä ja läheisyyttä.
• Ulkona auto tai muu metallikorinen kulkuväline antaa hyvän suojan – vältä polku- ja moottoripyöräilyä.
• Vesillä rantaudu jos mahdollista, vältä myös vesirajaa. Purjevene vaatii ukkossuojauksen.
• Älä mene puun alle sateen suojaan. Jos parempaa suojaa ei ole, kyykisty alueen isoimman puun lähettyville, noin sen korkeutta vastaavalle etäisyydelle. Älä käytä sateenvarjoa.
http://ilmatieteenlaitos.fi/suomen-ukkosilmasto
http://ilmatieteenlaitos.fi/suojautuminen-salamalta

 

Aug 11

Ilmatieteen laitos: Suomessa ukkostaa runsaasti pohjoiseen sijaintiinsa nähden

salamakuva1

Keskimääräinen vuotuinen maasalamatiheys (maasalamoita neliökilometrille vuodessa) 2002-2011.

Vaikka Suomen ukkosilmasto ei salamamääriltään ole yhtä raju kuin eteläisemmissä maissa, pohjoiseen sijaintiimme suhteutettuna maassamme salamoi runsaasti.

Tuoreessa tutkimuksessa on tutkittu Pohjois-Euroopan ukkosilmastoa kymmenen vuoden jaksolta (2002–2011). Nykyään salamaniskujen paikat voidaan määrittää keskimäärin alle kilometrin tarkkuudella, mikä tuottaa tarkempaa tietoa Pohjois-Euroopan ukkosille ominaisista piirteistä.

Vertailtaessa Norjan, Ruotsin, Suomen ja Baltian maiden paikallisia salamamääriä (kuva 1) nähdään, että Baltiassa salamatiheydet ovat suurimmat. Tutkitulla jaksolla Ruotsissa keskimäärin runsaimmin salamoi maan eteläosissa, Norjassa pääasiassa vain Oslon seudulla. Suomessa eniten salamoita kertyy maan länsi- ja keskiosissa. Mielenkiintoista on, että Suomessa runsaasti salamoita kertyy pohjoisempana kuin länsinaapureissa. Tähän on syynä Suomen sijainti kahden eri ilmastovyöhykkeen välillä: lännen kostea ja merellinen ilmasto suosii jatkuvampia sateita, kun taas itä- ja kaakkoispuolen usein kesällä helteinen mannerilmasto mahdollistaa voimakkaiden ukkosten synnyn ja kulkeutumisen Suomeen.

Ukkospäivien määrissä ei suuria eroja Pohjoismaissa

Ukkospäivien alueellisissa lukumäärissä (kuva 2) ei näy yhtä suuria eroja kuin salamamäärissä. Suomessa ukkospäiviä esiintyy keskimäärin 10-17, lukuun ottamatta Lappia, jossa ukkospäiväluku on alle 10. Lapin alhaisempaan lukumäärään on varsin ymmärrettävä: alueen lyhyen kesän aikana ukkospäiviä ei vain ehdi kertyä yhtä paljon kuin etelämpänä.

salamakuva2

Jaettaessa alueellisesti keskimääräinen maasalamatiheys ukkospäivien lukumäärällä saadaan yksikkö, joka kuvaa ukkosten keskimääräistä alueellista rajuutta (kuva 3). Tässä suureessa silmiin pistävää on se, että ”rajuja” (punaiset värit) alueita erottuu siellä täällä koko Pohjois-Euroopassa. Tämä tarkoittaa sitä, ettäyksittäinen ukkonen voi olla raju missä tahansa tutkitulla alueella, myös siis esimerkiksi aivan pohjoisimmassa Lapissa.

Vaikkakin ilmastollisessa mielessä kymmenen vuotta Suomen leveysasteilla, jossa säässä on suuria vuotuisia vaihteluita, on melko lyhyt jakso, paljastavat tutkimustulokset mielenkiintoista uutta tietoa ukkosistamme. Kun havaintoaineistoa kertyy vuosien myötä lisää, voidaan alueellisia eroja tutkia entistä tarkemmin.

Pohjoismainen yhteistyötä tarkentaa havaintoja

Ilmatieteen laitoksen nykyinen salamanpaikannin aloitti toimintansa syksyllä 1997. Tästä alkaen on saatu tarkkoja tietoja Suomen salamoiden esiintymisestä. Vuonna 2002 solmitun yhteispohjoismaisen sopimuksen pohjalta Norjan, Ruotsin ja Suomen kansalliset paikannusverkot yhdistettiin yhdeksi pohjoismaiseksi verkoksi. Yhteistyöllä on ollut keskeinen merkitys havaintoalueen laajentumisen sekä paikannustarkkuuden ja havaintotehokkuuden parantumisen myötä.

salamakuva3

Maasalamoita keskimäärin ukkospäivää kohden vuodessa 2002-2011

Salamahavaintojen tärkeimmät käyttökohteet ovat Sääpalvelussa, jossa meteorologit voivat seurata ukkosalueiden syntyä ja liikettä reaaliajassa. Tutkimusmielessä salamahavainnot mahdollistavat etenkin Suomen ukkosilmaston piirteiden kartoittamisen.

Jul 30

Ilmatieteen laitos: Kesän voimakkaimmat ukkoskuurot riepottelevat Suomea torstaina

vaaraalue310714

Ennuste aaltoilevan rintamavyöhykkeen liikkeestä ja vaarallisimpien ukkosten esiintymisalueesta. Keltaisella värillä ukkospuuskat yli 15 m/s, oranssilla yli 25 m/s.

Ilmatieteen laitos varoittaa voimakkaista ukkoskuuroista, jotka saapuvat Suomeen torstaina 31. heinäkuuta. Kesän mahdollisesti voimakkaimmat ukkoset keskittyvät maan etelä- ja keskiosiin, Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle.

Suomeen virtaa keskiviikkoillan ja torstain vastaisen yön aikana etelästä erittäin kosteaa ja lämmintä ilmamassaa. Torstain kuluessa lännestä saapuu aaltoileva rintama, jonka etupuolelle kehittyy erittäin voimakkaita ukkoskuurojonoja. Erityisesti Pirkanmaalta Keski-Suomen yli Kainuuseen ulottuvalla alueella ukkoset voivat aiheuttaa laaja-alaisia tuhoja.

Ukkoskuurot liikkuvat melko nopeasti Suomen yli. Kuuroihin liittyy paikoin erittäin voimakkaita ukkospuuskia. Jonomaiset ukkoskuurot aiheuttavat paikoin myös erittäin runsaita sademääriä, joista voi aiheutua taajamatulvia.

”Säätilanteesta näyttää tällä hetkellä tulevan tämän kesän toistaiseksi pahin tilanne, joka mahdollistaa jopa laaja-alaisemmat puustotuhot ja sähkökatkot”, arvioi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Henri Nyman.

Kesän salamointi runsasta, mutta ei poikkeuksellista

Tänä kesänä on toistaiseksi salamoinut hieman keskimääräistä enemmän.  Ukkoskausi lähti näyttävästi käyntiin toukokuussa, kun kuukauden keskimääräinen salamamäärä (8400) ylittyi moninkertaisesti (24000 salamaa). Salamat keskittyivät vielä muutamalle voimakkaalle ukkospäivälle. Kesäkuu jäi ukkosien kannalta vaisuksi koleiden säiden takia. Kesäkuun salamamäärät jäivät alle puoleen keskimääräisestä 35000 maasalamasta.

Heinäkuussa ilmamassaukkoset ovat jyrisseet useaan otteeseen helteiden myötä ja salamoita on paikannettu keskiviikkoon mennessä miltei 84 000. Heinäkuussa salamoi tyypillisestikin runsaasti, keskimäärin 59 500 salamaa. Tähän mennessä mitattu salamamäärä ei ole tilastoissa kuitenkaan vielä mitenkään poikkeuksellinen, sillä esimerkiksi heinäkuussa 2011 paikannettiin peräti 113 000 salamaa.

Kaikki voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Säätutkakuvat sadealueista: http://ilmatieteenlaitos.fi/sade-ja-pilvialueet/suomi

Teematietoa rajuilmoista:
http://ilmatieteenlaitos.fi/rajuilmat
Salamalta suojautuminen:
http://ilmatieteenlaitos.fi/suojautuminen-salamalta
Toimintaohjeet ja vaikutukset:
http://ilmatieteenlaitos.fi/toimintaohjeita-myrskypuuskiin

Jul 16

Ilmatieteen laitos: Ukkoskausi heinäkuussa toistaiseksi keskimääräinen; Lapissa rajuja ukkosia

lightning_safety_300

Viime päivien aikana on ukkostanut kauttaaltaan lähes koko maassa.

Kuluvan kesän salamaennätys meni rikki tiistaina, kun salamoita paikannettiin vuorokauden aikana noin 13 600. Tämä ei ollut vuorokautiselle kokonaissalamamäärälle mitenkään poikkeuksellista. Ilmatieteen laitoksen mittaushistorian vuorokausiennätys on 40 000 salamaa, joka saatiin 29.6.1988.

Salamatiheydeltään ukkonen oli poikkeuksellisen rajua tiistaina Lapissa, Kittilän Pokassa salamatiheys oli 97 maasalamaa sadalla neliökilometrillä. Suuria arvoja havaittiin ympäri Länsi-Lappia. Myös lännessä muodostui päivän aikana ukkosia, mutta nämä olivat heikkoja verrattuna pohjoisen ukonilmoihin. Myös maanantaina helteiset ja epävakaiset säät mahdollistivat laaja-alaisia ukkosia, kun Lappia ja Etelä-Suomea lukuun ottamatta lähes koko maassa salamoi.

Tilastollisesti heinäkuu on ylivoimaisesti vilkkain ukkoskuukausi.  Tähän mennessä on heinäkuussa paikannettu noin 30 000 maasalamaa. Tämä on puolet kuun pitkän jakson keskiarvosta, joten toistaiseksi heinäkuu on ollut ukonilmoiltaan varsin tyypillinen.

Rankkasateita Lapissa

Paikallisista rankkasateista huolimatta suurimmassa osassa maata kuluvan heinäkuun alkupuolisko on ollut tavanomaista vähäsateisempi.

Eniten sadetta tuli tiistaina Kittilän Pokan havaintoasemalla, jossa vuorokautinen sademäärä kohosi 53,5 millimetriin. Toiseksi eniten sadetta, 39,6 millimetriä, tuli Savukosken kirkonkylän havaintoasemalla ja kolmanneksi eniten Kittilän kirkonkylän havaintoasemalla, jossa vuorokautinen sademäärä oli 31,2 millimetriä. Kittilän Pokan havaintoasemalla mitattiin myös suurin tuntisademäärä 38,3 millimetriä, mikä on poikkeuksellisen paljon. Suurin koskaan mitattu vuorokautinen sademäärä, 198 millimetriä, on mitattu Espoossa 21.7.1944.

Kuluvan heinäkuun alkupuolisko on ollut suurimmassa osassa maata tavanomaista lämpimämpi, Lapissa jopa harvinaisen lämmin. Kuluvan kesän korkein lämpötila, 31,1 °C, mitattiin maanantaina 14.7. Oulussa Pellonpään havaintoasemalla.

Hellepäiviä on heinäkuussa ollut tähän mennessä 10 kappaletta. Koko heinäkuun aikana jossain päin Suomea hellettä mitataan keskimäärin 16 päivänä.

Aug 30

Ilmatieteen laitos – Ukkoskauden huippu kesäkuussa

Elokuun loppuun mennessä Suomessa on havaittu 114000 maasalamaa, mikä on hieman alle keskiarvon

Tänä vuonna ukkoskausi painottui vahvasti kesäkuuhun. Eniten salamoi maan länsiosissa. Elokuun loppuun mennessä Suomessa on havaittu 114000 maasalamaa, mikä on hieman alle keskiarvon (138000). Syyskuussa voi vielä esiintyä merkittäviäkin ukkosia.

Syksyn lähestyessä viilenevä sää kääntää myös ukkosten esiintymisen laskuun. Ilmatieteen laitoksen mukaan tänä vuonna runsaimpien ukkosten pääpaino sijoittui kesäkuuhun ja etenkin sen loppupuolelle. Kesäkuun huima salamamäärä, runsaat 79000, on yli kaksinkertaisesti kesäkuun pitkän jakson keskiarvon (36000). Kesäkuun ukkoset huipentuivat 27.6., jolloin Ilmatieteen laitoksen salamanpaikannin havaitsi jopa 28 000 maasalamaa (kuva 1). Määrä on suurin vuorokausiarvo 2000-luvulla.

ilma1

Kuva 1: Paikannetut salamat 27.6. Värit vaihtuvat tunneittain.

Heinäkuu on tilastojen valossa salamarunsain kuukausi, mutta vuonna 2013 kuun salamamäärä (18500) jäi kolmasosaan keskimääräisestä (60000). Elokuussakin salamoi vain vajaa kolmanneksen (8800) kuun keskimäärästä (30000). Vuoden salamakertymä oli siis pitkälti kesäkuun ansiota.

Länsiosissa ukkostaa eniten

Kuvassa 2 on esitetty maasalamatiheys eli salamoita sadalla neliökilometrillä ajalle 1.1. – 29.8.2013. Runsaimmin salamoi maan länsiosissa sekä paikoin Hämeessä ja Pirkanmaalla. Vuonna 2013 paikallisesti suuria salamatiheyksiä esiintyi mm. Padasjoella (128 maasalamaa neliökilometrillä, Lammilla (111) sekä Kuortaneella (104).

ilma2

Kuva 2: Maasalamatiheys 1.1.-30.8.2013. Yksikkönä on maasalamoita sadalla neliökilometrilla.

Ukkosten painottuminen maan länsiosiin on ollut yleinen piirre 2000-luvulla, vaikkakin vuosivaihtelua esiintyy. Syynä ukkosten runsauteen on luultavasti se, että lounaasta saapuvien voimakkaiden ukkosten reitti kulkee usein näiden alueiden yli. Myös Pohjanlahdelta mantereelle kesällä puhaltava merituuli voi joissakin tapauksissa edesauttaa ukkospilvien muodostumista törmätessään vastakkaisesta suunnasta puhaltavaan perusvirtaukseen.

Syksyllä äänettömiä välähdyksiä

Syyskuussa ukkosten esiintyminen vähenee, vaikka koviakin ukkosia voi vielä esiintyä, jos säätyyppi sen sallii. Syksyllä ukkosten esiintyminen painottuu merialueille, koska laaja vesialue säilyttää lämpönsä pitkälle syksyyn. Syksyn pimeinä iltoina ukkoset ovatkin ehkä näyttävimmillään, ja kaukana merellä esiintyvän yöllisen ukkosen välähdykset saattavat näkyä äänettöminä elosalamoina ja kalevantulina kauas mantereellekin.