Jun 21

:VIDEO: Voimakas UV-säteily näkyy Ilmatieteen laitoksen varoituskartalta

sun-1368498327ZH8

UV-säteilyn voimakkuudesta varoitetaan tänä kesänä erikseen vain, kun säteily on voimakasta eli UV-indeksi on vähintään 6. UV-tiedote on nähtävissä muiden varoitusten yhteydessä varoituskartalla.

Tänä vuonna UV-indeksi ei vielä ole kertaakaan saavuttanut voimakkaan säteilyn lukemaa. Ensimmäinen tiedote voimakkaasta säteilystä on annettu tänään 21.6. Viime vuonna kesän ensimmäinen voimakkaan UV-säteilyn lukema mitattiin 28. päivänä kesäkuuta.  Keskimäärin kesän ensimmäiset voimakkaan UV-säteilyn lukemat osuvat kesäkuun 20. päivälle. UV-indeksi saavuttaa Suomessa lukeman 6 keskimäärin kahdeksana päivänä vuodessa.

Voimakas UV-säteily on korkealta paistavan auringon, vähäpilvisen sään sekä otsonikerroksen yhteissumma. Aurinko on juhannuksen tienoilla korkeimmillaan klo 12–14 välisenä aikana, ja Etelä- ja Keski-Suomessa saavutetaan päivittäin ainakin UV-indeksin arvo 5 ja Pohjois-Suomessa 4, ellei säteilyä vaimentamassa ole paksu pilvi. UV-säteilyltä on suojauduttava, kun UV-indeksi ylittää arvon 3.

UV-indeksi ilmoittaa auringon haitallisen UV-säteilyn määrän. UV-indeksin vaihteluun vaikuttavat ennen kaikkea sijainti maapallolla sekä vuoden- ja vuorokaudenaika. UV-indeksi vaihtelee maapallolla välillä 0−20. Tropiikissa UV-indeksi pysyy yli kymmenessä läpi vuoden, mikä tarkoittaa sitä, että UV-säteily on äärimmäisen voimakasta ja suojautumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. “Kannattaa muistaa, että myös Välimeren alueella, jossa suomalaiset paljon viettävät lomiaan, UV-säteily on kesäaikaan voimakasta ja auringolta tulisi muistaa suojautua hyvin”, tutkija Anu Heikkilä muistuttaa.

www.ilmatieteenlaitos.fi/uvi

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

May 02

Huhtikuu paikoin harvinaisen lämmin

Huhtikuu oli suuressa osassa maata tavanomaista lämpimämpi, itärajan läheisyydessä jopa harvinaisen lämmin. Sademäärät kasvoivat jopa kaksinkertaisiin lukemiin tavanomaiseen nähden.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan huhtikuun keskilämpötila vaihteli maan eteläosan runsaasta +4 asteesta Käsivarren Lapin noin -2 asteeseen. Lukemat ovat koko maassa pitkän ajan keskiarvojen yläpuolella. Pohjois-Karjalasta Itä-Lappiin oli yleisesti runsaat kaksi astetta tavanomaista lämpimämpää. Poikkeama oli näillä alueilla harvinaisen suuri, eli se toistuu keskimäärin kerran 10 vuodessa. Viimeksi näillä alueilla on koettu lämpimämpi huhtikuu viisi vuotta sitten vuonna 2011. Maan länsiosassa poikkeama on pienempi, siellä lämpötila oli vain noin 0,5 astetta keskimääräistä korkeampi.

Kuukauden korkein lämpötila, 19,8 astetta, mitattiin Lieksan Lampelassa huhtikuun 30. päivänä ja alin lämpötila, -18,9 astetta, Enontekiön Kilpisjärvellä 18.4. Kuukauden lopulla mitattiin Etelä-Lapissa jopa 18 – 19 asteen lämpötiloja, mikä on ajankohtaan nähden poikkeuksellista.

Huhtikuu oli myös tavanomaista sateisempi
Kuukausi oli suurimmassa osassa maata tavanomaista sateisempi. Ainoastaan Pohjois-Karjalassa sekä Pohjois-Lapissa sademäärä jäi alle pitkäaikaisten keskiarvojen. Runsaimmin satoi Uudeltamaalta Keski-Suomeen ulottuvalla alueella sekä Meri-Lapissa, jossa sademäärä kohosi paikoin 70 millimetriin. Sademäärä oli yli kaksinkertainen pitkäaikaiseen keskiarvoon nähden, mikä on ajankohtaan nähden harvinaista, paikoin poikkeuksellista. Yksittäisistä havaintoasemista runsaimmin, 84,7 millimetriä, satoi Hämeenlinnan Pirttikoskella.

Kuukauden lopussa lunta oli vielä Koillismaalla sekä suurimmassa osassa Lappia. Lumiraja kulki jonkin verran tavanomaista pohjoisempana. Lunta oli vielä varsinkin Keski-Lapissa runsaasti. Kuukauden viimeisen päivän korkein lukema, 80 cm, mitattiin Kittilän Kenttärovalla. Lumet kuitenkin sulavat nopeasti lämpimien päivien takia.

Lisätietoja:

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto

Nov 02

Lokakuun säätilastot: Auringonpaistetta etelässä ennätyksellisen paljon

autumn-leaves

Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuusta muodostui maan eteläosassa poikkeuksellisen vähäsateinen ja maan etelä- ja länsiosassa poikkeuksellisen aurinkoinen.

Auringonpaistetta kertyi koko maassa tavanomaista enemmän, maan etelä- ja länsiosassa jopa kaksinkertainen määrä pitkän ajan keskiarvoon nähden. Monin paikoin aurinko paistoi jopa enemmän kuin keskimäärin syyskuussa, ja monilla havaintoasemilla lokakuu oli mittaushistorian aurinkoisin. Eniten, eli 185 tuntia, paistoi Maarianhaminassa.

Lokakuun keskilämpötilassa ei ollut suuria poikkeamia tavanomaisesta. Kuukauden keskilämpötila vaihteli rannikkoalueiden noin +5 asteesta Pohjois-Lapin noin nollaan asteeseen. Keskilämpötila oli maan eteläosassa vajaan asteen verran tavanomaista alempi, kun taas maan pohjoisosassa oli pääosin vajaan asteen verran tavanomaista lämpimämpää. Kuukauden korkein lämpötila oli Maarianhaminan lentoasemalla 2. päivänä mitattu 18,0 °C ja alin lämpötila Kittilän Pokassa 9. päivänä mitattu -14,5 astetta.

Etelässä poikkeuksellisen kuivaa

Kuukauden sademäärä jäi lähes koko maassa tavanomaista niukemmaksi, maan eteläosassa ja osassa Pohjois-Lappia jopa alle 20 millimetrin. Maan eteläosassa kuukauden sademäärä jäi poikkeuksellisen vähäiseksi ja eräillä havaintoasemilla jopa mittaushistorian pienimmäksi lokakuun sademääräksi. Monin paikoin oli kolmen viikon verran täysin poutaista. Runsaimmin, eli runsaat 60 mm, satoi Kainuussa ja Koillismaalla, missä sademäärä kohosi hieman tavanomaista suuremmaksi. Havaintoasemista sateisinta oli Puolangan Paljakalla, jossa sadetta kertyi 99,4 mm. Kuivinta oli puolestaan Paraisten Utössä, jossa satoi vaivaiset 4,4 mm. Suurin vuorokautinen sademäärä, 27,0 mm, mitattiin Ilomantsin Mekrijärvellä 22. päivänä.

Kuukauden päättyessä oli lunta lähinnä vain muutama senttimetri Koillismaalla sekä Itä- ja Pohjois-Lapissa, kun lokakuun lopussa keskimäärin lumipeite kattaa maan keski- ja pohjoisosan ja Pohjois-Lapissa lunta on runsaat 10 cm.

Lisätietoja:

Lokakuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/lokakuu

Jun 04

Ilmatieteen laitos: Loppuviikoksi hellettä luvassa

lighting-facebook-11646372-1440-900

Maan etelä- ja keskiosissa ukkostaa tänään iltapäivällä

Maan etelä- ja keskiosissa ukkostaa tänään iltapäivällä. Ukkoskuurojen yhteydessä esiintyy paikoin voimakkaita ukkospuuskia ja rankkaa sadetta. Selkeintä on Kaakkois-Suomessa.

Loppuviikoksi ennustetaan helteitä. Ilmatieteen laitoksen mukaan helteisintä on todennäköisesti huomenna maan etelä- ja keskiosissa. Lämpötila voi nousta jopa 30 asteeseen.

– Huomenna on parhaat mahdollisuudet (helteisiin). Etelä- ja keskiosissa on aurinkoinen päivä, kertoo päivystävä meteorologi Eero Ojala Ilmatieteen laitokselta.

Tukala helleaalto on todennäköisin maan itäosissa. Ilmatieteen laitos varoittaa, että riskiryhmille voi aiheutua terveysongelmia.

– Jossain on hellettä joka päivä sunnuntaihin saakka. Lapissakin voi tänään olla, Ojala kertoo.

Dec 13

Ilmatieteenlaitos: Myrsky laantunut koko maassa – korjaukset voivat kestää päiviä

Seija-myrsky on laantunut koko maassa, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta. Silti ilman sähköä on yhä yli 100 000 kotitaloutta eri puolilla maata.

Pelkästään Fortumin asiakkaista ilman sähköä kello 13 jälkeen oli yli 80 000 taloutta.

Ilmatieteen laitokselta kuvaillaan, että Seija-myrsky on ollut voimakkaampi kuin viime kuun Eino-myrsky, mutta lievempi kuin toissa vuoden Tapani-myrsky.

– Tuulilukemien mukaan Seija menee Einon ja Tapanin välimaastoon. Myrskyn aiheuttamat tuhot selviävät tietysti vasta myöhemmin, toteaa meteorologi Jari Tuovinen.

Suurin osa pelastustöistä on ollut kaatuneiden puiden raivausta teiltä ja sähkölinjoilta. Korjaustyöt voivat viedä päiviä. Sähköyhtiöistä muistutetaan, että raivaus- ja korjaustyöt ovat turvallisuussyistä ammattilaisten työtä.

Seija-myrsky on aiheuttanut metsissä alustavien arvioiden mukaan 15-60 miljoonan euron arvoiset vahingot, tiedottaa maa- ja metsätalousministeriö. Tuhot ovat suurimmat Satakunnan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen ja Uudenmaan metsissä sekä paikoin Keski-Suomessa, Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa.

Ministeriön mukaan tuuli kaatoi puita arviolta kuitenkin pieninä puuryhminä, eikä laajoja yhtenäisiä tuhoja syntynyt.

Oct 28

Ilmatieteen laitos – Myrskymatalapaine saapuu heikentyneenä Suomeen ensi yönä

EU-131028

Maanantain ja tiistain välisenä yönä Suomeen saapuva myrsky on jo heikentynyt Suomeen saapuessaan.

Myrskytuulten ennustetaan olevan selvästi voimakkaampia Brittein saarilta Etelä-Ruotsiin ulottuvalla vyöhykkeellä sekä myöhemmin Viron puolella.

Ilmatieteen laitoksen 28. lokakuuta tekemän ennusteen mukaan voimakas matalapaine tuo runsaita sateita (paikoin n. 20 mm) maan etelä- ja itäosaan. Eteläisillä merialueilla myrskyää ja maan eteläosassa tuuli on myös sisämaassa voimakasta.

Suomessa lounaistuuli voimistuu lännestä alkaen, kun matalapaine saapuu Etelä-Ruotsista maan eteläosiin. Eteläisillä merialueilla keskituuli yltää yöllä myrskylukemiin. Maa-alueilla myrskypuuskat (yli 20 m/s) ovat melko todennäköisiä aivan rannikon tuntumassa. Varsinaisten myrskypuuskien eteneminen sisämaahan on vielä epävarmaa, mutta tuuli on joka tapauksessa voimakasta.

–Lounaismyrskyt ovat yleensä melko hyvin ennustettavissa. Matalapaineen reitti on varmentunut säämalleissa ja kovimmat tuulet jäävät Suomen eteläpuolelle, toteaa päivystävä meteorologi Jari Tuovinen Ilmatieteen laitoksesta.

Merellä varauduttava kovaan aallokkoon

Suomenlahdella ja Pohjois-Itämerellä esiintyy yöstä alkaen kovaa aallokkoa, jossa merkitsevä aallonkorkeus ylittää 4 metriä. Merivesi nousee Suomenlahdella nopeasti, mutta alhaisesta lähtötasosta johtuen pinnannousu ei näytä aiheuttavan tulvimisongelmia.

Ilmatieteen laitos seuraa tilannetta ja tiedotetta päivitetään tarvittaessa.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Merialueiden tuulipäivät: http://ilmatieteenlaitos.fi/tuulitilastot
Lokakuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/lokakuu
Syksyn tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/syksytilastot

Oct 14

Voimakas tuuli aiheutti vahinkoja maan pohjoisosassa

Voimakas tuuli aiheutti vahinkoja maan pohjoisosassa sunnuntain vastaisen yön ja aamun aikana.

Tuulisinta oli Lapissa, jossa alavilla alueilla kovimmat puuskat olivat 20–25 m/s, paikoin isompien järvien rannoilla 26–27 m/s. Järvi- ja tunturiasemilla sekä Kevon kanjonissa puuskat yltyivät 30 m/s tuntumaan tai sen yli. Mitatut puuskanopeudet eivät olleet Lapin tuuli-ilmastossa harvinaisia tai poikkeuksellisia – joskaan eivät jokavuotisia.

Kymmenen minuutin keskituulen nopeus nousi sunnuntaina aamulla Perämeren pohjoisosassa paikoin myrskylukemiin, 21–23 m/s. Tämän lisäksi Lapin tuntureilla sekä Inarijärven ja Lokan tekojärven alueilla keskituuli puhalsi myrskyrajan tuntumassa.

Maa-aluiden varoitukset koskevat puuskatuulia

Sääennusteissa tuulen nopeudella tarkoitetaan kymmenen minuutin keskituulta. Mittausten mukaan puuskanopeudet merialueilla ovat noin 1,3-kertaisia ja maa-alueilla noin 1,7-kertaisia 10 minuutin keskituulen nopeuteen verrattuna. Tuulen suunnalla tarkoitetaan suuntaa, josta tuuli puhaltaa. Kun tuulen sanotaan kääntyvän puhaltamaan jostakin, se tarkoittaa, että tuuli kääntyy puhaltamaan kyseisestä suunnasta. Tulee muistaa, että tuuliolosuhteet vaihtelevat paikallisesti maastosuhteiden ja muiden esteiden myötä.

Ilmatieteen laitos antaa merelle huomautuksia veneilijöille, kovan tuulen varoituksia, myrsky- ja hirmumyrskyvaroituksia. Maa-alueille annetaan vaarallisesta tuulesta varoituksia ja lisäksi sisävesillä liikkujia varoitetaan navakasta tuulesta.

Merialueiden tuulivaroituksissa käytetään 10 minuutin keskituulta. Maa-alueilla varoitetaan puuskista.

Lisätietoja:

Lokakuun sääseuranta: http://ilmatieteenlaitos.fi/lokakuu

Oct 03

Ilmatieteen laitos – Auringonsäteilyn mittaukset käynnistyneet Östersundomissa

Sun - Google-haku - Google Chrome_2013-10-03_13-22-01

Ilmatieteen laitos on aloittanut Helsingin Östersundomin aurinkoenergiapotentiaalin selvitystyön.

Östersundomiin on pystytetty auringonsäteilyn mittausasema. Mittausasemalta saadaan tarkkaa tietoa saapuvan auringonsäteilyn määrästä. Mittaustuloksiin ja satelliittiaineistoon pohjautuvan selvityksen tarkoituksena on kartoittaa Östersundomin alueen aurinkoenergiapotentiaali ja hankkia lähtötiedot aurinkoenergian saannin todellisesta määrästä alueella. Selvityksen tietoja ja suosituksia aurinkoenergiaan liittyvistä tekijöistä hyödynnetään Helsingin Energian aurinkoenergian tuotannon ja siihen liittyvän palveluliiketoiminnan kehittämisessä sekä Helsingin kaupungilla Östersundomin suunnittelussa.

”Tulevaisuuden Östersundom saa energiaa auringosta. Helsingin kaupungin strategiaohjelman mukaisesti alueesta luodaan houkutteleva sijaintipaikka cleantech-alojen yrityksille. Alueella tullaan hyödyntämään uusiutuvia energianlähteitä”, sanoo projektinjohtaja Ari Karjalainen Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksesta. Selvityksestä saadaan konkreettista tietoa myös kaavoituksen tueksi. Kaavaratkaisuilla voidaan edistää aurinkolämmön ja -sähkön käyttöä Östersundomissa. Energiayhtiön näkökulmasta parhaillaan toteutettava tutkimus on hyvä esimerkki aluekohtaisen tiedon keräämisestä ja sitä voidaan hyödyntää tulevaisuuden energiahuollon ratkaisuja kehitettäessä. ”Aurinkoenergia eri muodoissaan muodostaa merkittävän osan uusiutuvan energian tuotannostamme lähitulevaisuudessa”, sanoo kehityspäällikkö Jouni Kivirinne Helsingin Energiasta.

Tietoa Suomen aurinkoenergiaoloista

Ilmatieteen laitos näkee nyt suoritettavan selvityksen avauksena ymmärtää paremmin Suomen aurinkoenergiaoloja. ”Selvitys auttaa ymmärtämään, kuinka edustavia satelliittimittauksiin pohjautuvat auringonsäteilyarviot ovat. Lisäksi saadaan tietoa aurinkoenergiapotentiaalin vaihtelusta rannikon tuntumassa. Myös Suomen pitkät kesäpäivät kiinnostavat: miten saadaan energia parhaiten hyödynnettyä kun aurinko liikkuu niin laajasti eri ilmansuuntien yli”, toteaa Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Anders Lindfors.
”Aurinkoenergiasektorilla on useita kiinnostavia tutkimuskohteita liiketoimintamalleista teknologiakysymyksiin. Parhaillaan käynnissä oleva selvitys tuo tarvittavaa lisätietoa paikkakohtaista olosuhteista, edistää alueellisten energiaratkaisuiden kehittämistä ja luo näin uusia mahdollisuuksia cleantech- yrityksille ”, sanoo projektipäällikkö Mervi Suni Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:sta, jonka koordinoimassa CLEAR17-hankkeessa selvitystyö toteutetaan. Hanketta rahoittavat muun muassa Helsingin kaupunki, Helsingin Energia, SATO-Rakennuttajat Oy, UTU Oy, Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, Termo Panels Oy, Granlund Oy sekä Euroopan aluekehitysrahasto EAKR.

Mittaustuloksiin voi tutustua Yhteinen Östersundom -sivustolla: www.yhteinenostersundom.fi

Östersundom on Helsingin, Sipoon ja Vantaan yhteinen yleiskaava-alue, josta suunnitellaan noin 70 000 asukkaan pientalovaltaista kaupunginosaa.

www.yhteinenostersundom.fi
www.uuttahelsinkia.fi/ostersundom