Mar 28

Ilmatieteen laitos – Pääsiäistä vietetään kylmässä ja melko selkeässä säässä

colorful-easter-eggs

Ilmatieteen laitoksen mukaan tavanomaista kylmempi sää jatkuu pääsiäisen yli. Monin paikoin on selkeää ja poutaista.

Ilmatieteen laitoksen keskiviikkona 28.3.2018 laatiman ennusteen mukaan pääsiäinen on tavanomaista kylmempi. Lumisateet jäävät aluksi vähäisiksi koko maassa. Maan pohjoisosassa on ajoittain pilvisempää ja tuulisempaa, ja heikkoja lumikuuroja tulee paikoin. Maan etelä- ja keskiosissa tuuli on enimmäkseen heikkoa ja laajoilla alueilla on verraten selkeää sekä poutaista.

Maan etelä- ja keskiosissa on etenkin yöaikaan kylmää, pakkasta on laajoilla alueilla 10–15 astetta. Pohjoisessa yölämpötiloihin vaikuttavat tuulisuus ja ajoittain pilvisyys, ja lämpötilat vaihtelevat -10 asteen molemmin puolin. Ensimmäisenä pääsiäispäivänä korkeapaine vahvistuu pohjoiseen, jolloin yöt kylmenevät myös pohjoisessa.

Päivän ylimmät lämpötilat ovat +3 ja -2 asteen välillä, maan pohjoisosassa pääosin +1 ja -5 asteen välillä.

Ensimmäisen pääsiäispäivän jälkipuolella voimakastuulinen matalapaine lumisateineen lähestyy Suomea etelästä ja saattaa vaikuttaa erityisesti maan etelä- ja itäosan ajokeliin. Pääsiäisen paluuliikenteen osalta kannattaakin seurata tuoreita sääennusteita ja varoituksia.

Myös viime pääsiäinen oli tavanomaista kylmempi

Pääsiäistä vietetään tänä vuonna melko varhain, maalis- ja huhtikuun vaihteessa. Pitkän ajan tilastojen mukaan varhaisten pääsiäisten aikoihin päivälämpötilat kohoavat maan eteläosassa tyypillisesti noin +5 asteeseen, Lapissa jäädään nollan tuntumaan tai hieman pakkaselle. Öisin on tyypillisesti etelässä pikkupakkasta, kun taas Lapissa pakkasta on tavanomaisesti yli 10 astetta. Lunta on yleensä maan lounaisosaa sekä länsirannikkoa lukuun ottamatta useita kymmeniä senttimetrejä, idässä ja pohjoisessa yleisesti yli puoli metriä.

Maaliskuun loppu voi tilastojen valossa olla vielä varsin talvinen – tai sitten kevät voi olla jo pitkällä. Esimerkiksi vuonna 2007 maaliskuun 27. päivä mitattiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla jopa +17,5 astetta.

Vuosi sitten pääsiäistä vietettiin huhtikuun puolessa välissä tavanomaista kylmemmässä säässä. Suomessa vallitsi tuolloin kylmä pohjoisvirtaus ja paikoin tuli heikkoja lumikuuroja. Pitkäperjantain ja pääsiäislauantain aikana maan eteläosassa päivälämpötilat kohosivat hieman nollan yläpuolelle, muualla päivälämpötilat jäivät muutamaan pakkasasteeseen. Pääsiäissunnuntaina ja -maanantaina lämpötila kohosi yleisesti Lapin keski- ja pohjoisosaa lukuun ottamatta nollan tuntumaan tai sen yläpuolelle. Yölämpötilat vaihtelivat maan eteläosan -5 asteesta maan pohjoisosan -15 asteeseen.

Lisätietoa:

Tarkista ajantasainen liikennesää ja muut varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Pääsiäisen säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/paasiainen

Mar 12

Pohjoisen pallonpuoliskon talvi on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen runsasluminen

tykkylunta

Ilmatieteen laitoksen kehittämä uusi Arktis nyt -tuote kertoo yhdellä kuvalla tämänhetkisen jää- ja lumialueen laajuuden pohjoisella pallonpuoliskolla. Arktiselta alueelta tarvitaan tämän kaltaista yhä tarkempaa tilannekuvaa ilmastonmuutoksen vuoksiArktisen alueen haasteet ovat esillä ensi viikolla alkavalla Levin Arktisella superviikolla.

Pohjoisella pallonpuoliskolla kausittaisen lumipeitteen maksimi osuu maaliskuulle. ”Tämä vuosi on ollut poikkeuksellisen runsasluminen, kun tarkastellaan koko pohjoista pallonpuoliskoa. Vaihtelu eri vuosien välillä on ollut kohtalaisen suurta, ja varsinkin viime vuosina erot talvien välillä ovat olleet erittäin suuria”, sanoo Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Kari Luojus.

Tiedot on saatu Ilmatieteen laitoksen uudesta Arktis nyt -palvelusta, joka on maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen. Suurin ero muihin vastaaviin palveluihin on se, että ne kertovat perinteisesti vain joko jää- tai lumitilanteen laajuudesta.
”Ilmatieteen laitoksen palvelussa on saatu yhdistettyä useampia muuttujia yhteen kuvaan. Näin saadaan parempaa tilannekuvaa kryosfääristä eli pohjoisen pallonpuoliskon kylmiltä alueilta”, tutkimusprofessori Jouni Pulliainen tähdentää. Kuvassa on laajuuksien lisäksi mukana lumen vesiarvo, joka määrittää lumen sisältämän veden määrän. Se on olennainen tieto mm. laadittaessa hydrologisia ennusteita tulvien ehkäisemiseksi sekä ylipäänsä ilmaston ja ympäristön muutoksen seurannassa.

Lumen kokonaismäärä vähentynyt ja lumen sulanta aikaistunut

Tiedot lumen määrästätoimitetaan myös Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n Global Cryosphere Watch -palveluun, jossa tiedot yhdistetään trendeihin ja menneiden vuosien tilastoihin. Pitkistä havaintoaikasarjoista voidaan nähdä, että lumen kokonaismäärä pohjoisella pallonpuoliskolla on keskimäärin vähentynyt kevätkaudella ja lumen sulanta on samalla aikaistunut. Pitkän aikavälin tarkastelu (1980 – 2017) osoittaa, että lumen kokonaismäärä on kaikkina talvikuukausina keskimäärin vähentynyt.

Samoin ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Pohjoisen jäämeren jäänpaksuus on ohentunut ja monivuotisen jään määrä ja laajuus on vähentynyt. Ennen vuotta 2000 merijään vuosittainen pienin laajuus vaihteli 6,2 – 7,9 miljoonan neliökilometrin välillä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana jään laajuus on vaihdellut 5,4 – 3,6 miljoonan neliökilometrin välillä. Sään ääri-ilmiöt eli toisinaan hyvin runsaslumiset ja toisinaan vähälumiset talvet tulevat jatkossa lisääntymään.

Kun Suomessa oli kovat pakkaset, pohjoisnavalla oli poikkeuksellisen lämmintä

Arktinen alue lämpenee kaksinkertaisella nopeudella muuhun maailmaan nähden, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo tällä hetkellä arktisilla alueilla. Nämä muutokset vaikuttavat kuitenkin myös muuhun maapalloon.

“Se mikä tapahtuu arktisilla alueilla, ei jää vain arktisille alueille, vaan sillä on vaikutuksia laajemmalti. Suomessa pakkasia helmi-maaliskuun vaihteessa aiheuttanut Siperian korkeapaineen poikkeuksellinen voimistuminen saattaa osittain olla seurausta ilmakehän lämpenemisestä Pohjoisen jäämeren yllä. Kun talvella jossain päin maailmaa on poikkeuksellisen kylmää, toisella puolella on usein poikkeuksellisen lämmintä. Näin kävi helmi-maaliskuun vaihteessa kun samanaikaisesti pohjoisnavalla vallitsi nollakeli ja Euroopassa oli poikkeuksellisen kylmää”, selittää Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Ari Laaksonen.

Sää vaihtelee vuodesta toiseen, eivätkä yksittäiset lämpöjaksot Arktisella alueella ole sinänsä todiste ilmastonmuutoksen etenemisestä. ”Ne muistuttavat kuitenkin siitä, että epävarmuus ilmastossa on lisääntynyt ja ilmastonmuutoksen edetessä saamme varautua aiempaa voimakkaampiin heilahteluihin”, Laaksonen toteaa.

Arktinen superviikko käynnistyy Levillä ensi viikolla

Levillä alkaa ensi viikolla Arktinen superviikko. Arktisen alueen meteorologisia teemoja käsitellään erityisesti 20. maaliskuuta Arctic Meteorology Summit -huippukokouksessa. Koko viikko kokoaa laajan kirjon arktisia ilmatieteen alan vaikuttajia yhteen.

Yhteistyö on tärkeää, sillä Arktisen alueen tutkimus ja turvallisuus edellyttää kattavia ja pitkäaikaisia sää-, jää-, meri- ja ilmakehähavaintoja sekä mallinnusta. ”Meteorologia on Arktisessa neuvostossa uusi teema, vaikka arktiset maat tekevätkin jo paljon yhteistyötä aiheen parissa. Levin kokouksessa keskustellaan siitä, miten meteorologisen osaamisen tulisi jatkossa näkyä myös Arktisen neuvoston työssä”, sanoo arktinen suurlähettiläs Aleksi Härkönen.

Arktis nyt -palvelu: http://ilmatieteenlaitos.fi/arktis-nyt

Twitter: #arcticsuperweek #FiArctic ja #arcticmet

Mar 01

Ilmatieteen laitos – Talvi oli lauha kylmästä helmikuusta huolimatta

winter-landscape-1474550085WOf

Helmikuun sademäärä jäi poikkeuksellisen pieneksi pohjoisessa.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu oli suuressa osassa maata 1–4 astetta tavanomaista kylmempi. Edellisen kerran kylmempi helmikuu koettiin paikkakunnasta riippuen vuonna 2011 tai 2012. Kylmintä tavanomaiseen nähden oli Käsivarren Lapissa ja lähimpänä keskiarvoja oltiin Itä-Lapissa. Erityisesti kuukauden loppupuolisko oli ajankohtaan nähden varsin kylmä.

Helmikuun alin lämpötila oli Utsjoen Kevojärvellä 4. päivänä mitattu -37,1 astetta. Kuukauden ylin lämpötila oli Utössä 14. päivänä mitattu +3,8 astetta.

Poikkeuksellisen kuivaa pohjoisessa

Helmikuussa satoi poikkeuksellisen vähän maan pohjoisosassa, pääsääntöisesti vain noin 5 millimetriä. Tämä on vain noin 20 prosenttia keskimääräisestä sademäärästä. Usealla pitkäikäisellä havaintoasemalla sademäärä jäi mittaushistorian pienimmäksi. Myös maan etelä- ja keskiosassa oli tavanomaista kuivempaa. Vähiten satoi Muonion kirkonkylässä, 0,8 millimetriä, ja eniten Hämeenlinnan Pirttikoskella, 36,9 millimetriä.

Lunta oli kuukauden päättyessä koko maassa, lounaisrannikon noin 10 senttimetrin ja Kittilän noin 90 senttimetrin välillä.

Talvi oli jälleen monin paikoin leuto

Talvi (joulukuu-helmikuu) oli suuressa osassa maata 1–3 astetta tavanomaista leudompi. Ainoastaan Pohjois-Lapissa oli noin asteen tavanomaista kylmempää. Talvi 2018 oli viides peräkkäinen talvi, kun suuressa osassa maata oli tavanomaista leudompaa.

Uudeltamaalta Kainuuseen ulottuvalla alueella sekä Kittilän ympäristössä talvikuukaudet oli tavanomaista sateisempia, muualla sademäärät olivat lähellä keskiarvoja tai jäivät hieman niiden alle. Eniten satoi etelärannikolla, noin 200 millimetriä. Vähiten satoi Pohjois-Lapissa, 50–100 millimetriä.

Helmikuun kuukausikatsaus: http://www.ilmastokatsaus.fi/2018/03/01/helmikuun-2018-kuukausikatsaus/

Feb 21

Talven kylmimmät ilmamassat saapuvat Siperiasta toisella hiihtolomaviikolla

 

Myös ensi viikolle ennustetaan kireitä pakkaslukemia ja aurinkoisia päiviä. Maan etelä- ja keskiosassa on monin paikoin harvinaisen kylmää ajankohtaan nähden.

Ilmatieteen laitoksen 21.2. tekemän ennusteen mukaan viime päivien kylmä sää jatkuu toisella hiihtolomaviikolla. Ennusteiden mukaan sää vielä kylmenee tämänhetkisestä, kun talven kylmimmät ilmamassat saapuvat Siperian suunnalta Pohjois- ja Keski-Eurooppaan. Kylmenemisen lisäksi ensi viikolla myös pohjoisen ja idän välinen tuuli on ajoittain kohtalaista, mikä lisää pakkasen purevuutta selvästi. Sää pysyy laajalti melko aurinkoisena ja poutaisena, lähinnä etelä- ja länsirannikon tuntumassa voi tulla vähäisiä määriä pakkaslunta.

”Viime viikolla uutisoitu polaaripyörteen jakautuminen ja siitä johtuva normaalia kylmempi jakso näyttää siis toteutuvan Pohjolassa”, sanoo päivystävä meteorologi Jari Tuovinen Ilmatieteen laitokselta.

Ennustetut päivälämpötilat vaihtelevat maan etelä- ja keskiosassa -10 ja -20 asteen, pohjoisessa -15 ja lähes -30 asteen välillä. Kylmimpinä öinä etelässä pakkasta voi olla noin 25 astetta, maan keski- ja pohjoisosassa jopa reilut 30 astetta.

Säätä voidaan pitää harvinaisen kylmänä helmikuun lopulle, kun päivälämpötilat jäävät etelärannikolla -13 asteen tuntumaan ja sisämaassa lähelle -20 astetta. Vastaavat lukemat maan keskivaiheilla ovat -20 ja -26 asteen välillä ja pohjoisessa -23 ja -30 asteen välillä.

Tämän talven toistaiseksi kylmin lämpötila on mitattu helmikuun 4. päivänä Utsjoen Kevojärvellä, jossa oli pakkasta 37,1 °C.

”Ensi viikon loppupuolella kireimmät pakkaset näyttäisivät heikkenevän ja väistyvän maamme länsi- ja eteläpuolelle”, Tuovinen sanoo.

Feb 16

Ilmatieteen laitos – Hiihtolomat alkavat talvisessa säässä

winter-day

Eteläsuomalaisten hiihtolomat alkavat talvisessa pakkassäässä. Myös ensi viikolle ennustetaan pakkasia ja sateet jäävät vähäisiksi.

Ilmatieteen laitoksen perjantaina 16.2 tekemän ennusteen mukaan viikonloppuna maan keski- ja pohjoisosassa sää on pääosin pilvinen mutta vähäsateinen. Suomenlahden eteläpuolella on matalapaineen alue, mistä yltänee maan eteläosaan ajoittain heikkoa lumisadetta. Päivälämpötilat ovat enimmäkseen -4…-10 astetta, Lapissa paikoin alempi. Öisin varsinkin selkeillä alueilla lämpötila laskee -10 ja -20 asteen välille.

Viikonlopun jälkeen sää jatkuu talvisena ja pakkanen on ajoittain kireää. Skandinaviassa vaikuttaa korkeapaineen alue. Sateet jäävät vähäisiksi ja aurinkokin voi näyttäytyä jossakin vaiheessa viikkoa. Päivälämpötilat ovat -10 ja -20 välillä, yölämpötilat -15 ja -25 asteen välillä.

”Ensi viikon loppupuolen ennusteeseen liittyy vielä melko lailla epävarmuutta sen suhteen, vallitseeko Suomessa etelän ja lännen välinen lauhempi ilmavirtaus vai jatkuuko kireä pakkassää”, sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Ville Siiskonen.

Hiihtolomat vietetään tilastollisesti pikkupakkasessa

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan päivälämpötilat ovat tyypillisesti helmikuun loppupuolella maan etelä- ja länsiosassa 0…-5 astetta sekä maan itä- ja pohjoisosassa -5…-10 astetta. Selkeällä säällä auringonsäteilyn aiheuttama lämpötilan vuorokausivaihtelu on jo huomattavaa, joten yöllä ja aamulla pakkasta voi olla reilut kymmenen astetta enemmän kuin päivällä.

Lunta on helmikuun loppupuolella tilastojen mukaan tyypillisesti maan etelä- ja lounaisosassa 20–40 senttimetriä, maan kaakkois- ja keskiosassa noin puolisen metriä sekä itä- ja pohjoisosassa 60–80 senttimetriä. 

Feb 13

Ilmatieteen laitos – Stratosfääri enteilee talvisen sään jatkuvan

winter-scene-1491577717f9P

Stratosfäärissä tapahtunut äkillinen lämpeneminen voi lähiviikkoina aiheuttaa tavanomaista kylmemmän sään jakson Suomessa.

Pohjoisen pallonpuoliskon napa-alueiden yläilmakehässä on tapahtunut merkittävä stratosfäärin äkkilämpeneminen (Major Sudden Stratospheric Warming). Stratosfäärin äkkilämpeneminen liittyy polaaripyörteen jakautumiseen, jonka seurauksena lämpötila on nyt kohonnut 30 kilometrin korkeudella stratosfäärissä noin 20–30 celsiusastetta pitkän ajan keskiarvon yläpuolelle.

Polaaripyörre tai napapyörre on talvisaikaan napa-alueille yläilmakehään noin 10–80 kilometrin korkeudelle muodostuva napoja kiertävä ja koko napaseutualueen kattava tuulijärjestelmä. Sen reunat ulottuvat suunnilleen leveysasteelle 60. Polaaripyörrettä kiertävät voimakkaat länsituulet, joiden nopeus on jopa 100 m/s, mutta polaaripyörteen hajotessa stratosfäärin tuulet heikkenevät ja kääntyvät itäisiksi.

”Stratosfäärin äkkilämpeneminen kiinnostaa säänennusteiden ja ilmastoennusteiden tekijöitä, koska ilmiö vaikuttaa viiveellä sääoloihin maanpinnan lähellä”, sanoo tutkimusprofessori Alexey Karpechko Ilmatieteen laitokselta.

Stratosfäärin äkkilämpenemisen jälkeen pohjoisnavan ylle muodostuu tyypillisesti korkeapaine, jonka vaikutuksesta tavanomaista kylmemmän sään todennäköisyys on kohonnut jopa kahden kuukauden ajan Euraasian pohjoisosissa sekä Pohjois-Amerikan itäosissa.

Suomen osalta aiemmista tapauksista tiedetään tilastojen valossa, että äkkilämpenemistä seuranneiden kahden kuukauden aikana keskilämpötila on ollut keskimäärin vajaan asteen pitkän ajan keskiarvoa alempi. Vaihtelu on kuitenkin suurta ja useammin kuin joka kolmannessa tapauksessa sää on ollut meillä tavanomaista lauhempaa.

Stratosfäärin äkkilämpeneminen tapahtuu keskitalvella keskimäärin noin joka toinen vuosi, mutta ilmiön esiintymiseen ei kuitenkaan liity säännönmukaisuutta. Edellinen merkittävä keskitalveen sijoittunut stratosfäärin äkkilämpeneminen tapahtui vuonna 2013. Tätä seurasi Suomessa harvinaisen kylmä maaliskuu.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen uusimmassa kuukausiennusteessa on Suomen alueella nähtävissä tavanomaista kylmempiä lämpötiloja helmikuun viimeiseltä viikolta ainakin maaliskuun puoliväliin saakka. Pitkiin ennusteisiin liittyy kuitenkin aina merkittävää epävarmuutta.

Feb 06

Ilmatieteen laitos – Huonoihin ajokeleihin ja liukkauteen varauduttava etelässä

tire-tracks-in-now-924475_1280

Ajokeli muuttuu paikoin erittäin huonoksi Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa lumisateiden myötä. Jalkakäytävät ovat erittäin liukkaita varsinkin etelärannikolla.

Suomen etelä- ja keskiosaan saapui tiistaina matalapaine, ja idästä virtaa samalla maahamme hyvin kylmää ilmaa. Pakkasta on maan etelä- ja keskiosassa enimmäkseen 7…15 astetta ja pohjoisosassa 15…25 astetta. Kevyttä pakkaslunta sataa Ilmatieteen laitoksen tämän hetkisten ennusteiden mukaan tiistaina maan etelä- ja keskiosassa monin paikoin 1–5 senttimetriä. Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa lumisade sakenee illan aikana ja lunta kertynee 5–10 senttiä. Ajokeli on huono, sillä tuuli pöllyttää lunta, jolloin näkyvyys heikkenee voimakkaasti. Myös risteysalueet ja rampit kiillottuvat kireässä pakkasessa hyvin liukkaiksi.

Keskiviikkona 7. helmikuuta matalapaineen keskus liikkuu Suomenlahden yli kohti Kaakkois-Suomea ja varsinkin etelärannikolla lumisade voi olla paikoin sakeaa. Lunta voi kertyä tämän hetkisten ennusteiden mukaan keskiviikkona 5–15 senttimetriä Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Ajokeli muuttuu paikoin jopa erittäin huonoksi.

Myös jalkakäytävät ovat varsinkin etelärannikolla paikoin petollisen liukkaita, koska niillä olevan jään päällä on kevyttä pakkaslunta.

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Jan 31

Ilmatieteen laitos – Runsaita lumisateita maan etelä- ja keskiosaan

1-1264520239yB2K

Torstaina pyryttää etenkin Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, ja ajokeli muuttuu erittäin huonoksi.

lmatieteen laitoksen 31.1. tekemän ennusteen mukaan Lounais-Suomeen saapuu lännestä tänään keskiviikkoiltana runsaan lumisateen alue, joka leviää torstain aikana maan etelä- ja keskiosaan. Lunta pyryttää torstaina 1. helmikuuta varsinkin Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Perjantaiaamuun mennessä pakkaslunta kertyy voimakkaan tuulen kera etelä- ja lounaisrannikon maakuntiin paikoin 20–30 senttimetriä. Muualla maan etelä- ja keskiosassa lunta kertyy 5–15 senttiä.

Ajokeli muuttuu torstaina erittäin huonoksi etenkin Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Kymenlaaksossa, sillä tuuli pöllyttää lunta, jolloin näkyvyys heikkenee voimakkaasti.  “Tuuli myös kinostaa lunta merkittävästi”, sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Antti Kokko.

Muualla maan etelä- ja keskiosassa ajokeli muuttuu huonoksi. Tuuli on voimakkaimmillaan Varsinais-Suomen pohjoisosassa sekä Satakunnassa, missä noin 20 m/s puuskat voivat aiheuttaa paikoin vahinkoja. Lumisateen, tuulen ja pakkasen yhteisvaikutus voi aiheuttaa myös raide- ja lentoliikenteelle ongelmia.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Jan 17

Lumisadealue tuo etelään noin kymmenen senttiä lunta – ajokeli huono Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa

winter-scene-a

Ajokeli on muuttunut paikoin liukkaaksi Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa lumisateen ja pöllyävän lumen vuoksi, varoittaa Helsingin liikennekeskus.

Ilmatieteen laitoksen mukaan eteläisen Suomen hajanaiset lumisateet muuttuvat runsaammiksi tänään illalla. Suomenlahdelta saapuva sadealue tuo Etelä- ja Kaakkois-Suomeen tämän ja huomisen päivän aikana arviolta kymmenen senttiä lunta.

Lumisateen odotetaan muuttavan ajokelin tänään huonoksi Uudenmaan ja Kymenlaakson lisäksi Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa.

Lumipeite pysyy maassa eteläisessä Suomessa ainakin ensi viikon lopulle asti,

Merialueista Suomenlahden itä- ja länsiosassa on voimassa jäätämisvaroitus. Läntisillä merialueilla aamulla vaarallisen korkeita aaltoja nostattanut tuuli on jonkin verran laantunut.

Jan 02

Ilmatieteen laitos – Joulukuu oli lauha ja sateinen

pexels-photo-327472

Joulukuu oli suuressa osassa maata hyvin lauha ja sateinen, ainoastaan Pohjois-Lapissa keskilämpötila oli lähellä tavanomaista. Vuosi 2017 oli lähes koko maassa hieman tavanomaista lämpimämpi ja etenkin Etelä-Suomessa paikoin harvinaisen sateinen.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan joulukuu oli monin paikoin harvinaisen sateinen ja etenkin maan etelä- ja keskiosassa rikottiin paikkakuntakohtaisia sade-ennätyksiä. Sademäärä ylitti laajoilla alueilla maan etelä- ja keskiosassa 100 millimetrin rajan. Kuukauden suurin sademäärä, 140,6 millimetriä, mitattiin Helsingin Kumpulassa. Se jää kuitenkin vielä selvästi joulukuun kaikkien aikojen sademäärästä (189,6 mm), joka mitattiin Kemiössä vuonna 2011.

Sateet tulivat maan eteläosassa suurelta osin vetenä. Sen sijaan maan keski- ja pohjoisosassa sateet tulivat pääosin lumena, minkä johdosta lunta oli kuun lopussa näillä alueilla selvästi tavanomaista enemmän. Maan pohjoisosassa hanget olivat monin paikoin yli puolen metrin paksuisia.

Joulukuun keskilämpötila vaihteli etelä- ja lounaisrannikon parista kolmesta plusasteesta Pohjois-Lapin reiluun 10 pakkasasteeseen. Suurin lämpötilapoikkeama havaittiin maan itäosassa, missä joulukuu oli paikoin jopa yli 5 astetta tavanomaista lämpimämpi. Muualla maassa joulukuu oli laajalti 2–5 astetta tavanomaista lämpimämpi. Ainoastaan pohjoisimmassa Lapissa lämpötila oli lähellä tavanomaista tai sitä kylmempi. Joulukuussa sekä ylin että alin lämpötila mitattiin kuun 7. päivänä: ylin lämpötila, +7,2 astetta, mitattiin Kökarissa ja alin lämpötila, -33,5 astetta, Inari Väylällä.

Viime vuosi oli hieman tavanomaista lämpimämpi ja sateinen

Vuoden 2017 keskilämpötila vaihteli lounaisrannikon reilusta +6 asteesta Käsivarren Lapin noin -1,5 asteeseen. Keskilämpötila oli suuressa osassa maata 0,5–1 astetta tavanomaista korkeampi, ainoastaan Itä-Lapissa havaittu keskilämpötila oli lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja. Vuoden alin lämpötila, -41,7 astetta, mitattiin Muoniossa 5. tammikuuta ja vuoden ylin, 27,6 astetta, Utsjoella 28. heinäkuuta. Tätä alempi vuoden ylin lämpötila on viimeksi mitattu vuonna 1976.

Maan etelä- ja itäosassa vuosi oli tavanomaista sateisempi, etenkin maan eteläosassa paikoin harvinaisen sateinen. Alustavasti suurin vuosisademäärä, 944,7 millimetriä, mitattiin Espoon Nuuksiossa ja pienin, 435,1 millimetriä, Pellon Kirkonkylän havaintoasemalla.

Joulukuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/joulukuu