Jun 14

UV-kausi käynnissä: Ihon suojaaminen liialliselta UV-säteilyltä tärkeää

sol-y-nubes-25761282443000tnLM

Iho kannattaa suojata, kun UV-indeksi ylittää lukuarvon 3. Ilmatieteen laitos mittaa kokonaisotsonin ja UV-säteilyn määrää päivittäin.

Ilmatieteen laitoksen Etelä-Suomen mittausten perusteella UV-säteilyn keskimääräinen päiväannos oli toukokuussa ennätyksellisen korkea. Tämä johtui pitkään jatkuneesta aurinkoisen sään jaksosta. Suojautumisraja, jolloin UV-indeksi ylittää arvon kolme, ylitettiin kuun jokaisena päivänä vapunpäivää lukuun ottamatta.

Eilen 13. kesäkuuta päivän ylin UV-indeksi saavutti ensimmäistä kertaa tänä kesänä voimakkaan säteilyn rajan eli arvon kuusi. Tilastollisesti ensimmäiset voimakkaan säteilyn ylitykset tapahtuvat Etelä-Suomessa näihin aikoihin.

UV-indeksin arvo 0 tarkoittaa, ettei säteilyä ole lainkaan. Auringolta on syytä suojautua, kun UV-indeksi ylittää arvon 3. Etelä-Suomessa UV-indeksi voi saavuttaa pilvettömänä kesäpäivänä arvon 6–7, Etelä-Euroopassa arvon 9–10.

”Kesäpäivän koko UV-annoksesta noin puolet tulee päivällä kello yhdentoista ja kello kolmen välillä. Suomessa indeksin arvo 3 ylittyy selkeänä keskikesän päivänä noin kello 10. Vastaavasti iltapäivällä indeksin arvo 3 alitetaan kello 17 maissa”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala sanoo.

Pilvettömänä päivänä noin puolet UV-säteilystä tulee auringon suorana säteilynä. Toinen puoli saadaan muualta taivaalta niin sanottuna hajasäteilynä. Oleskeltaessa avoimella paikalla, kuten vesillä, rannalla, heinäpellolla, suolla tai tunturissa UV-altistus voi tästä syystä olla suuri.

Muista pitkät hihat, lippis ja aurinkolasit

UV-säteily ei tunnu iholla. Säteily läpäisee myös ohuet pilvet, joten pilvisenäkin päivänä on muistettava riittävä suojaus.

”Aurinkoisina kesäpäivinä on syytä muistaa suojautua oikein, jotta välttyisi ihon palamiselta ja jatkuvalta altistumiselta UV-säteilylle. Iho ei unohda saamaansa UV-säteilyä, vaan säteilyn vaikutukset kertyvät ihon muistiin koko eliniän ajan”, Lakkala korostaa. ”Vaatetus – lippis tai lierihattu, pitkähihainen paita ja aurinkolasit – on hyvä suoja UV-säteitä vastaan. Myös pysymällä suoralta auringon paisteelta varjossa voi helposti puolittaa altistuksen. Varjossakin kannattaa huomioida UV-säteiden heijastuminen vedestä tai hiekasta.”

Ihon polttaminen auringossa tai suuri elinikäinen UV-altistus lisäävät ihosyöpäriskiä tulevaisuudessa. Liiallinen UV-altistus lisää myös ihon enneaikaista vanhenemista. Varsinkin lasten iho on herkkä UV-säteilyn haittavaikutuksille, ja lasten ihon suojaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Aurinkosuojavoiteilla voidaan ehkäistä ihon palamista, sillä ne vaimentavat ihoa polttavaa UV-säteilyä Suojavoiteet eivät kuitenkaan pysty täysin estämään soluvaurioita aiheuttavaa säteilyä pääsemästä iholle. Voiteita käyttämällä ei siis pidä pidentää auringossa oleskelua.

Tarkista matkakohteesi UV-indeksi UVI-palvelusta

Ilmatieteen laitoksen UVI-palvelu kertoo maailmanlaajuisesti UV-indeksin tälle päivälle, seuraavalle päivälle ja sitä seuraavalle päivälle. Piste-ennusteet on saatavissa myös esimerkiksi Euroopan pääkaupunkeihin.

Ilmatieteen laitos mittaa Suomessa UV-säteilyä seitsemällä paikkakunnalla, joiden hetkelliset UV-indeksit on nähtävissä Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla. Kahdella paikkakunnalla on myös ilmakehän kokonaisotsonia mittaavat spektroradiometrit, joilla saadaan otsonimäärien lisäksi tietoa UV-säteilyn spektrijakaumasta.

Ilmatieteen laitoksen UVI-palvelu: http://ilmatieteenlaitos.fi/uvi-ennuste
Lisätietoa UV-säteilystä: http://ilmatieteenlaitos.fi/ultraviolettisateily

Jun 03

Ilmatieteen laitos – Luoteistuuli voimistuu maanantaina puuskaiseksi suuressa osassa maata

wind-anemometer

Tuuli yltyy maanantaina 4.6. myrskypuuskiksi maan keskivaiheilla sekä länsirannikolla. Puuskat voivat aiheuttaa maa-alueilla tuulivahinkoja. Lisäksi voimakas tuuli lisää metsäpalojen leviämisherkkyyttä.

Ilmatieteen laitoksen sunnuntaina 3. kesäkuuta tekemän ennusteen mukaan Vienanmerelle syvenevä matalapaine voimistaa luoteistuulen puuskaiseksi maanantaina suuressa osassa Suomea. Puuskat ovat päivällä laajalti runsaat 15 m/s ja Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen sekä Pohjois-Savon maakunnissa noin 20 m/s. Lisäksi tuuli on kovaa kaikilla merialueilla.

Puut ovat lehdessä, jolloin 20 m/s puuskat katkovat oksia melko yleisesti ja kaatavat paikoin puitakin. Ennusteeseen liittyy kuitenkin epävarmuutta: “Sääennustemallit eivät ole aivan samanmielisiä puuskien voimakkuudesta, ja on mahdollista, että tuulet jäävät ennustettua heikommiksi”, arvioi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Antti Kokko.

Tuuli pysyy puuskaisena koko päivän ja heikkenee kunnolla vasta iltayöllä. Kuitenkin maan keskiosassa esiintyy paikoin 15 m/s puuskia vielä yölläkin. Tiistaina päivällä tuulet ovat maanantaita heikompia, mutta maan etelä- ja keskiosassa tuuli on edelleen puuskaista.

Sen lisäksi, että voimakas tuuli itsessään aiheuttaa vahinkoja, se myös lisää metsäpalojen leviämisherkkyyttä. Voimakas tuuli saa palot leviämään nopeasti varsinkin nyt, kun maasto on erittäin kuivaa.

Voimassa olevat varoitukset: ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Lisätietoa metsäpalovaroituksista: ilmatieteenlaitos.fi/metsapalovaroitukset

Jun 01

Ilmatieteen laitos – Toukokuu oli ennätyksellisen lämmin

good-morning-695024_1280

Ennätyksiä rikkoontui keskilämpötilojen, helteiden ja auringonpaisteen osalta. Pitkä sateeton kausi nostatti maastopalojen riskiä.

Toukokuun 2018 sääennätyksiä:

  • Suomen mittaushistorian lämpimin toukokuu
  • Korkein havaintoasemalla mitattu toukokuun keskilämpötila
  • Eniten hellepäiviä toukokuussa
  • Kuivuusjakson pituus paikoin poikkeuksellinen
  • Ennätyksellisen aurinkoinen toukokuu suuressa osassa maata

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan toukokuu oli Suomen mittaushistorian lämpimin. Koko maan keskilämpötila, 11,6 astetta, ylitti edellisen ennätyksen vuodelta 1963 jopa 0,5 asteella. Vertailukelpoinen aineisto alkaa 1900-luvun alusta. Lukuisilla pitkäikäisillä havaintoasemilla rikottiin myös asemakohtaisia keskilämpötilaennätyksiä. Helsingin Kumpulassa toukokuun keskilämpötila (15,5 °C) ylitti entisen Suomen ennätyksen jopa 1,2 asteella (Helsinki-Vantaan lentoasema, 2016).

Toukokuun keskilämpötila oli yleisesti 4–5 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Keskilämpötilat vaihtelivat maan eteläosan noin viidestätoista asteesta Pohjois-Lapin vajaaseen kymmeneen asteeseen.

Toukokuun ylin lämpötila, 29,6 astetta, mitattiin kuun 15. päivänä Kemiössä, Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja Kouvolan Utissa. Toukokuun lämpöennätys on Lapinjärvellä 30. ja 31.5.1995 mitattu 31,0 astetta, joten ylimmän lämpötilan osalta ei ennätystä rikottu. Toukokuun alin lämpötila, -10,4 astetta, mitattiin kuukauden ensimmäisenä päivänä Utsjoen Nuorgamissa.

Hellepäiviä, jolloin päivän ylin lämpötila on yli 25 astetta, oli toukokuussa enemmän kuin koskaan mittaushistorian aikana, yhteensä 14. Aiempi ennätys, 12 hellepäivää, oli vuodelta 1984. Tyypillisesti hellepäiviä on toukokuussa kolme.

Poikkeuksellisen pitkä sateeton jakso

Toukokuun sateet painottuivat suuressa osassa maata vain kuukauden ensimmäisiin päiviin. Useilla havaintoasemilla etelässä ja lännessä ei mitattu sadetta kuun 3. päivän jälkeen. Näin ollen sateeton jakso venyi neljän viikon pituiseksi, mikä on poikkeuksellista. Pitkä sateeton kausi nostatti maastopalojen riskiä.

Kuukauden sademäärät vaihtelivat pääasiassa 10 ja 30 millimetrin välillä. Sademäärät olivat monin paikoin harvinaisen pieniä. Eniten satoi Joutsan Savenahon asemalla, missä kuukauden sademäärä oli 53,9 millimetriä. Toukokuun pienin sademäärä mitattiin Kustavissa, missä satoi koko kuukauden aikana vain 4,8 millimetriä.

Aurinko paistoi ennätyksellisen paljon maan etelä- ja keskiosassa, jossa paistetunteja kertyi 350–400 tuntia. Tämä on monin paikoin yli 100 tuntia tavanomaista enemmän. Lapissa auringonpaistetunneissa ei ylletty aivan kärkisijoille, mutta silti paistetta riitti 50–100 tuntia keskimääräistä enemmän.

Kuiva kevät alkoi kylmänä ja päättyi lämpimänä

Kevät eli maaliskuu-toukokuu oli keskilämpötilan osalta tavanomainen tai hieman tavanomaista lämpimämpi. Ennätyslämmintä toukokuuta kompensoi varsin kylmä maaliskuu.

Sademääriltään kevät oli tavanomaista vähäsateisempi suuressa osassa maata. Maan lounais- ja pohjoisosassa näin kuiva kevät toistuu keskimäärin kerran 10–30 vuodessa. Maan itäosassa sademäärät olivat lähellä tavanomaisia lukemia.

Toukokuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/toukokuu
Sääennätyksiä: http://ilmatieteenlaitos.fi/saaennatyksia

May 31

Ilmatieteen laitos – Koulujen päättäjäisviikonloppua vietetään kesäisessä säässä

dandelion-field-in-spring-1431680807JFb

Aurinko hellii koulunsa päättäviä – etelässä on lauantaina ja sunnuntaina hellettä.

Ilmatieteen laitoksen 31.5. tekemän ennusteen mukaan koulujen päättäjäispäivä lauantai 2. kesäkuuta on aurinkoinen, poutainen ja kesäisen lämmin lähes koko maassa. Maan eteläosassa esiintyy yleisesti hellettä. Maan keskiosassa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla lämpötila kohoaa 18 ja 25 asteen välille. Lapissa pilvisyys on paikoin runsasta ja iltapäivälämpötila jää Pohjois-Lapissa 10 asteen vaiheille.

Sunnuntaina poutainen ja aurinkoinen sää jatkuu suuressa osassa maata. Iltapäivän lämpötilat ovat melko lähellä lauantain lukemia, mutta pilvisyys lisääntyy luoteesta alkaen maan pohjoisosassa. Iltapäivän tai illan aikana Norjanmereltä saapuu Lappiin vesisateita.

Ero vuodentakaiseen on suuri, sillä viime vuonna päättäjäispäivän ylimmät lämpötilat olivat maan itä- ja pohjoisosassa 4–12 astetta ja maan etelä- ja länsiosassa ylimmillään noin 15 astetta.

“Tulevan viikonlopun iltapäivälämpötilat ovat laajalti 5–10 astetta ajankohdan keskimääräisten lukemien yläpuolella”, kertoo meteorologi Ari-Juhani Punkka Ilmatieteen laitokselta.

Säästä twiittaavat @meteorologit

May 21

Ilmatieteen laitos – Metsäpalojen riski suuri kuivuuden takia

images

Ilmatieteen laitos varoittaa kuivuuden aiheuttamasta korkeasta metsäpaloriskistä. Maasto on kuivaa lähes koko maassa.

Ilmatieteen laitoksen metsäpalovaroitus on tällä hetkellä voimassa lähes koko maassa Lapin pohjoisimpia kuntia lukuun ottamatta. Lähipäivät eivät tuo tilanteeseen helpotusta, sillä lämmin ja poutainen sää jatkuu.

“Säätyyppi jatkuu tällä viikolla lämpimänä ja vähäsateisena, myös tuuli on ajoittain kohtalaista. Maastopalojen syttymisherkkyys kasvaa entisestään”, arvioi meteorologi Juha Tuomala Ilmatieteen laitokselta.

Metsäpalovaroitusten aikana avotulen teko metsiin tai niiden läheisyyteen on kielletty. Metsäpalovaroitukset annetaan käyttäen apuna indeksiä, joka lasketaan maanpinnan ylimmän kerroksen kosteusoloja kuvaavan mallin avulla. Mallin lähtötietoina käytetään muun muassa sademäärää ja ilman lämpötilaa.

Metsäpalovaroitus annetaan maakunnittain, maan pohjoisosassa varoitus voidaan tarvittaessa antaa kuntakohtaisesti. Voimassa olevat varoitukset kerrotaan muun muassa Yleisradion sääennusteiden yhteydessä. Lisäksi ne näkyvät Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla.

Viime viikolla Ilmatieteen laitoksella otettiin käyttöön varoitustyökalu, joka mahdollistaa metsä- ja ruohikkopalovaroitusten antamisen myös ennakkoon. Tähän asti ko. varoituksia on voitu antaa vain seuraavalle 24 tunnille.

Kevään ensimmäiset metsäpalovaroitukset annetaan useimmiten toukokuun alkupuolella. Metsäpalovaroituskausi päättyy syyskuussa tai viimeistään lokakuun alussa.

Voimassa olevat varoitukset: ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Lisätietoa metsäpalovaroituksista: ilmatieteenlaitos.fi/metsapalovaroitukset

May 20

Ilmatieteen Laitos: Helleraja rikkoutuu huomenna, kuiva sää aiheuttanut paljon maastopaloja

the-sun-349394_1280

Huomenna päästään hellelukemiin osassa maata, sillä Ilmatieteen laitoksen mukaan helleraja rikkoutunee useilla paikkakunnilla. Aivan äskettäisen hellejakson tasoisiin lukemiin ei päästä, korkeimmillaan lämpötila voi nousta 27 asteeseen.

Sunnuntain korkein lämpötila mitattiin Kanta-Hämeen Hattulassa, 23,4 astetta. Päivän ylin lämpötila nousi lauantaista yli kolmella asteella, ja nousu jatkuu siis myös maanantaina.

Keskiviikkona ja torstaina sää viilenee, mutta korkeapaine pysyy sitkeästi Pohjois-Euroopassa, eikä merkittäviä sateita tai kylmempiä jaksoja ole vieläkään tiedossa. Myös Pohjois-Atlantilla on oma korkeapaineen alueensa, joten lämpimiä säitä on tiedossa jatkossakin.

Pitkään jatkunut kuiva ja lämmin sää on aiheuttanut viime päivinä paljon maastopaloja, ja huomiseksi metsäpalovaroitus on voimassa etelärannikolta Etelä-Lappiin.

Vaikka torstaina ja perjantaina saatiin osassa maata sateita ja ukkosia, on monilla paikkakunnilla käynnissä jo kolmen viikon sateeton putki. Tämä yhdistettynä tavallista korkeampiin lämpötiloihin lisää maastopalojen riskiä ja huolestuttaa pelastusviranomaisia.

Tähän mennessä toukokuussa on satanut vain neljäs- tai viidesosa kuukauden keskimääräisestä sademäärästä.

May 18

Toukokuun hellejakso harvinaisen pitkä

sun-1987414_1280

Sulkukorkeapaine ja vähitellen lämmennyt ilmamassa toivat Suomeen kuukauden 11. päivä alkaen helteitä, jotka jatkuivat seitsemän päivää. Vaikka hellettä mitataan toukokuussa lähes vuosittain, oli helleputki harvinaisen pitkä ja laaja.

Keski-Eurooppaan huhtikuun puolella kesäisen sään tuonut korkeapaine alkoi vahvistua Pohjolaan toukokuun 5. päivän tienoilla. Sää poutaantui ja lämpötilat alkoivat vähitellen kohota, aluksi maan länsiosassa, mutta myöhemmin myös idässä ja pohjoisessa. Vahvan sulkukorkeapaineen alla ensimmäinen hellepäivä mitattiin Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Porissa 11. toukokuuta (25,1 °C). Tuolloin sää oli jo kauttaaltaan lämmintä Keski-Lappia myöden.

Lämpötilat kohosivat päivittäin niin, että 13. toukokuuta Kouvolan Utissa oli 28,5 astetta ja seuraavana päivänä Turussa ja Heinolassa 29,1 astetta.

”Toistaiseksi vuoden korkein lämpötila mitattiin 15. toukokuuta, kun Kemiössä ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla mittari näytti 29,6 astetta”, kertoo meteorologi Jari Tuovinen Ilmatieteen laitokselta.

Kaikkiaan hellejakso kesti seitsemän päivää.

Lämmöstä nautittiin myös muualla Pohjolassa saman korkeapaineen myötä: Oslon Lilleakerissa mitattiin 16. toukokuuta 30,1 astetta ja Uppsalassa 29,3 astetta.

Vastaava hellejakso toistuu kerran kymmenessä vuodessa

Toukokuun hellejaksot ovat tyypillisesti lyhyitä, kahden kolmen päivän mittaisia. Pisin hellejakso on osunut toukokuussa vuoteen 2010, jolloin hellettä mitattiin yhdeksänä peräkkäisenä päivänä. Toiseksi pisin jakso on vuodelta 1963, ja nyt saavutettu seitsemän päivän jakso jakaa kolmossijan vuoden 1993 toukokuun kanssa. Vastaava hellejakso toistuu siis noin kerran kymmenessä vuodessa.

Eniten hellepäiviä on mitattu toukokuussa 1984, jolloin niitä oli yhteensä 13. Tällä erää seitsemän hellepäivää yltää tässä tilastossa kahdeksanneksi.

”Ensi viikolla helteet todennäköisesti palaavat, eli vuoden 2018 tilastosijoitus voi vielä muuttua”, meteorologi Jari Tuovinen sanoo.

Vuodesta 1960 lähtien aikaisin 30 asteen ylitys toukokuussa on tapahtunut 19.5.2014. Toukokuun lämpöennätys on 31,0 astetta, ja se on mitattu Lapinjärvellä 30. ja 31.5.1995

Lisätietoja:

Lämpötilaennätyksiä Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla: http://ilmatieteenlaitos.fi/lampotilaennatyksia

Apr 27

Vapun sää on pääosin poutainen

balloons-1389273935QOv

Sää on vappuaattona suuressa osassa maata poutainen ja varsin aurinkoinen. Vappupäiväksi saattaa maan eteläosaan saapua Baltiasta jatkuvampia vesisateita, mutta tämänhetkisten ennusteiden mukaan sateet jäävät Suomen eteläpuolelle.

Ilmatieteen laitoksen 27.4. julkaiseman ennusteen mukaan sää on maanantaina 30.4. eli vappuaattona suuressa osassa maata melko aurinkoinen ja poutainen. Lähinnä maan keskiosassa tulee siellä täällä yksittäisiä iltapäiväkuuroja. Lapissa pilvisyys voi olla paikoin runsaampaa. 

Lämpötila on päivällä maan etelä- ja keskiosassa 11–15 astetta, pohjoisosassa 3–10 astetta. Vappuyö on todennäköisesti koko maassa poutainen, laajalti selkeä ja kylmä. Lämpötila voi painua pakkaselle eteläisintä Suomea myöten.

Vappupäivänä Baltiasta lähestyy maatamme vesisadealue. Tämänhetkisten ennusteiden valossa se jäänee kuitenkin Suomen eteläpuolelle, jolloin sää jatkuisi lähes koko maassa pääosin poutaisena ja laajalti myös aurinkoisena. Poutaisen sää vallitessa päivän ylimmän lämpötilan ennustetaan olevan vappupäivänä maan etelä- ja keskiosassa 8–13, pohjoisosassa 5–10 astetta. Mahdollisessa vesisateessa päivälämpötila jää etelässä viiden asteen tuntumaan.

Vuosi sitten vappuaatto oli kolea

Pitkän ajan tilastojen mukaan päivälämpötila on vappuna keskimäärin maan etelä- ja keskiosassa 10 ja 15 asteen välillä, kun taas maan pohjoisosassa se on pääosin 5–10 astetta. Yöllä lämpötila laskee maan keski- ja pohjoisosassa vielä vapun aikaan tyypillisesti pakkasen puolelle. Maan eteläosassa yölämpötila on tavallisesti asteen tai pari plussan puolella. Mahdolliset sateet tulevat etelässä yleensä vetenä, mutta pohjoisessa myös räntä- ja lumisateet ovat tavanomaisia.

Ehjä lumipeite on vappuna tyypillisesti Oulun pohjoispuolelta Ilomantsiin ulottuvan linjan pohjoispuolella. Maan keskiosassakaan muutaman senttimetrin lumikerros ei ole epätavallista. Maan eteläosassa lumipeite on vappuna harvinainen, eli se toistuu keskimäärin korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa.

Viime vuonna vappuaattona maan pohjoisosassa satoi lunta ja räntää, etelämpänä räntää ja vettä. Päivälämpötila jäi aattona noin viiteen asteeseen maan etelä- ja itäosassa, muualla sen alle. Vappuyönä sää alkoi poutaantua ja seljetä lounaasta alkaen, mutta Lapissa saatiin vielä lumisateita päivälläkin. Vappupäivänä lämpötila kohosi maan etelä- ja keskiosassa 10–15 asteeseen, pohjoisessa oltiin +5 asteen molemmin puolin.

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Vapun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/vappu

Apr 23

Ilmatieteen laitos – Ukkoskausi käynnistymässä vähitellen

thunder-light

Suomen leveysasteilla ukkosilmaston tyypillinen piirre on jaksollisuus. Kesän lähestyessä sää lämpenee ja samalla myös ukkonen voi jyrähdellä yhä useammin.

Keskimääräinen ukkoskausi on touko-syyskuussa ja vilkkaimmillaan ukkosta on kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun. Ei ole kuitenkaan lainkaan tavatonta, että jo huhtikuussa havaitaan ukkosia, harvoin kuitenkaan ne alkukeväästä ovat vielä kovin voimakkaita. Samoin loka-marraskuussa voi vielä esiintyä merkittävää ukkosta varsinkin merillä. Vaikka myös talvikuukausina voi ukkonen jyrähdellä, mutta tilastojen valossa varsinainen ukkoskausi käynnistyy toukokuussa. Ukkoset vilkastuvat keskikesää lähestyttäessä, jonka jälkeen salama-aktiivisuus alkaa jälleen laantua kohti syksyä. Viime viikonloppuna havaittiin jo reilu 100 maasalamaa Etelä-Suomessa ja Suomenlahdella.

Runsaimmat ukkoset koetaan tyypillisesti heinäkuussa, jolloin Suomen maankamaralle iskee keskimäärin reilut 60 000 salamaa eli lähes puolet koko vuoden n. 140 000 maasalamasta. Syyskuun jälkeen ukkostaa enää melko satunnaisesti, joskin merkittäviä ukkosia voi esiintyä etenkin lämpimän meren yllä. Ukkosten esiintyminen on vahvasti riippuvainen yleisestä suursäätilasta, joten helteinen ja kostea kesä on ukkosten kannalta suotuisa.

Suomen sään suuri ajallinen ja paikallinen vaihtelu näkyy myös ukkosissa: eri vuosina ukkosten, esiintymisalueet vaihtelevat paljon, samoin koko vuoden salamakertymä. Laihimpina vuosina havaitaan vain reilut 60 000 maasalamaa, kun taas huippuvuosina päästään yli 300 000. “Keskimääräinen maasalamatiheys on Suomessa noin 0,4 salamaa neliökilometriä kohden vuodessa, joka on koko maapallon mittakaavassa tarkasteltuna melko vähän. Keskiarvo ei kuitenkaan anna todellista kuvaa rajuimpien yksittäisten ukkosten luonteesta”, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Terhi Laurila.

Ukkoset ja salamat: http://ilmatieteenlaitos.fi/ukkonen-ja-salamat

Apr 03

Ilmatieteen laitos – Maaliskuu oli kylmin viiteen vuoteen

this-winter-1354390818m7j

Lunta oli kuukauden päättyessä maan keskiosassa paikoin harvinaisen paljon.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan maaliskuu oli suuressa osassa maata 2–5 astetta keskimääräistä kylmempi. Suurimmat lämpötilapoikkeamat olivat maan itäosassa sekä Pohjois-Lapissa. Edellisen kerran kylmempi maaliskuu koettiin vuonna 2013.

Maaliskuun ylin lämpötila, 8,6 astetta, mitattiin Jomalassa kuukauden 25. päivänä ja alin lämpötila, -35,7 astetta, Utsjoen Kevojärvellä 7. päivänä.

Kuukauden sademäärä vaihteli maan lounaisosan sekä Lapin noin 20 millimetristä Pohjois-Karjalan noin 50 millimetriin. Sademäärä jäi lounaassa sekä Lapissa noin puoleen tavanomaisesta, mikä on harvinaista. Toisaalta Savossa sekä Pohjois-Karjalassa sadetta kertyi tavanomaista enemmän. Havaintoasemista eniten satoi Lieksan Kolilla, 55,4 millimetriä, ja vähiten Muoniossa, 7,8 millimetriä.

Lunta oli kuukauden päättyessä lounaisrannikon vajaasta 10 senttimetristä Pohjois-Karjalan ja Kainuun paikoin mitattuun yli metriin. Ajankohtaan nähden lunta oli suuressa osassa maata hieman tavanomaista enemmän. Pohjanmaalta Pohjois-Karjalaan ulottuvalla alueella lunta oli jopa harvinaisen paljon eli 20–30 senttimetriä keskimääräistä enemmän.

Aurinko paistoi koko maassa tavanomaista enemmän. Havaintoasemista eniten paistoi Utössä, 194 tuntia, mikä on lähes 60 tuntia keskiarvoa enemmän.

Maaliskuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/maaliskuu
Ilmastokatsaus-verkkolehti: www.ilmastokatsaus.fi