Nov 05

:EUROOPAN UNIONI: Ilmastonmuutos Euroopassa: Tilastoja ja tietoa

Kokoelma keskeisiä tietoja ilmastonmuutoksesta Euroopassa: alueelliset vaikutukset, suurimmat saastuttajat, päästöjen vähennys ja paljon muuta

Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, mutta miten se vaikuttaa Eurooppaan?

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Euroopassa

Ilmastonmuutoksella on jo lukuisia vaikutuksia Euroopan eri alueisiin. Ne vaihtelevat lämpötilojen noususta ja aavikoitumisriskin lisääntymisestä kasvaneisiin vuotuisiin sademääriin ja tulvariskiin.

Euroopan ympäristökeskuksen havaitsemat ja ennakoimat muutokset koskevat taloutta (mm. turismi ja energiasektori), ympäristöä (biodiversiteetin väheneminen, metsäpalot), maataloutta (pienentyneet sadot, kasvanut kastelun tarve) sekä ihmisten terveyttä (helleaaltojen ja rajuilmojen aiheuttamat tuhot).

Katso kartasta, miten ilmastonmutos vaikuttaa Euroopan eri alueisiin.

EU:n suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen tuottajat

Euroopan unioni on maailman kolmanneksi suurin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen ja ennen Intiaa, Venäjää ja Japania (tilasto vuodelta 2015).

EU:n suurimmat kuusi päästöjen aiheuttajaa vuonna 2017 olivat Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska, Italia, Puola ja Espanja. Energiantuotanto vastasi 80,7 prosentista EU:n kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2017, maatalous 8,72 prosentista, teollisuus 7,82 prosentista ja jätehuollon osuus oli 2,75 %.

Lisää tietoa kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa löydät infografiikasta.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen EU:ssa

Vuonna 2008 EU asetti tavoitteekseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 20 % verrattuna vuoden 1990 tasoon. Kehitys on ollut oikeansuuntaista, ja vuonna 2015 kasvihuonekaasupäästöjen määrä EU:ssa oli 22 % pienempi kuin vuonna 1990.

Vuonna 2014 päätettiin uudesta tavoitteesta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Euroopan ympäristökeskuksen mukaan tähän tavoitteeseen ei vuonna 2017 tehtyjen arvioiden perusteella päästä. Se arvioi päästövähennyksen olevan noin 30 % vuoteen 2030 mennessä.

Katso infografiikasta, miten EU on edistynyt vuoden 2020 ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Nov 01

Lokakuu oli viileä ja monin paikoin sateinen

Lapissa keskilämpötilan poikkeama tavanomaisesta oli suurin. Pohjois-Karjalassa kuukausi oli paikoin harvinaisen sateinen.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan lokakuu oli keskilämpötilaltaan pitkän ajan keskiarvoa (1981‒2010) viileämpi. Keskilämpötila oli Pohjois-Lapissa -3 ja -4 asteen välillä, lounaissaaristossa reilut 7 astetta. Poikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli suurin Pohjois-Lapissa, missä keskilämpötila oli noin kolme astetta keskiarvoa alhaisempi. Vastaavasti etelärannikolla poikkeama oli vain muutamia asteen kymmenyksiä.

Kuukauden ylin lämpötila oli kuun 1. päivänä Helsingin majakalla mitattu 13,4 astetta. Alin lämpötila, -24,2, mitattiin puolestaan Enontekiön lentoasemalla kuun 28. päivä.

Kuun lopussa idässä ja pohjoisessa oli lunta

Lokakuu oli monin paikoin tavanomaista sateisempi, ja varsinkin Pohjois-Karjalassa kertyneet sademäärät olivat paikoin harvinaisen suuria. Sen sijaan paikoin maan länsiosassa ja Pohjois-Lapissa sademäärä jäi alle tavanomaisen.

Suurin kuukauden sademäärä, 137 millimetriä, mitattiin Hangossa Tvärminnen havaintoasemalla. Vähiten satoi Enontekiössä Näkkälän havaintoasemalla, missä sademäärä oli 18 milliä. Suurin vuorokauden sademäärä, 64,4 millimetriä, mitattiin kuukauden ensimmäisenä päivänä Rautavaaran Ala-Luostan havaintoasemalla.

Lunta satoi kuukauden alkupuolella paikoin Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen. Kuukauden keskivaiheilla lunta alkoi kertyä runsaammin Lappiin. Lunta oli kuukauden päättyessä maan itäosassa, Kainuussa ja Koillismaalla 0‒10 senttimetriä, Lapissa yleisesti 10‒30 senttiä. Varsinkin Keski-Lapissa lumensyvyys oli tavanomaista suurempi, paikoin jopa harvinaisen suuri.

Lisätietoja:

Lokakuun säätilastot: https://ilmatieteenlaitos.fi/lokakuu

Syyssään tilastoja: https://ilmatieteenlaitos.fi/syksytilastot

Oct 24

Myrskypuuskat ja lumipyry sävyttävät loppuviikon säätä

Viikonloppuna suuressa osassa maata on odotettavissa voimakasta ja puuskaista tuulta. Keski- ja Pohjois-Lapissa pyryttää sankasti lunta.   

Ilmatieteen laitoksen 24.10. tekemän ennusteen mukaan syvä matalapaine liikkuu perjantai-illan ja lauantain vastaisen yön aikana Etelä-Lapin yli itään. Matalapaineen yhteydessä lounaanpuoleinen tuuli voimistuu paikoin myrskypuuskiin etenkin maan keskiosassa, mahdollisesti myös maan eteläosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa ja Kainuussa. Tuulet heikkenevät lauantaiaamuna.

”Myrskypuuskat voivat aiheuttaa perjantai-illasta alkaen jonkin verran vahinkoa, muun muassa yksittäisiä kaatuneita puita siellä tällä ja paikoin sähkökatkoksia. Todennäköisimpiä vahingot ovat Satakunnan ja Pohjanmaan tienoilla”, sanoo päivystävä meteorologi Hannu Valta Ilmatieteen laitokselta.

Sakea lumipyry puolestaan hankaloittaa huomattavasti liikenneolosuhteita Keski- ja Pohjois-Lapissa perjantaina. Alueella satelee jo tänään torstaina ajoittain lunta, mutta lunta alkaa pyryttää kunnolla perjantaina iltapäivällä. Etelä-Lapissa sataa pääasiassa vettä.

Lunta kertyy Keski- ja Pohjois-Lappiin lauantai-iltapäivään mennessä yleisesti 15‒25 senttimetriä, Keski-Lappiin paikoin jopa yli 30 senttimetriä.

”Puuskainen koillistuuli kinostaa ja pöllyttää lunta tehden ajokelistä monin paikoin erittäin huonon”, meteorologi Hannu Valta sanoo.

Seuraava pienialainen ja nopealiikkeinen matalapaine liikkuu maan eteläosan yli itään lauantai-iltana. Tällöin lännenpuoleinen tuuli voi voimistua jälleen maan eteläisimmässä osassa puuskissa jopa myrskylukemiin. Tähän matalapaineeseen liittyy kuitenkin vielä huomattavaa epävarmuutta, joten ennustetta tarkennetaan perjantaina.

Voimassa olevat varoitukset: https://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Oct 22

Ilmatieteen laitos – Raekausi oli keskimääräinen

Viime vuoden tapaan raesateet jäivät vähäisiksi keskikesällä, jolloin suursäätilaa hallitsi kuiva ja lämpötiloiltaan vaihteleva säätyyppi. Sen sijaan alku- ja loppukesä tarjosivat runsaasti raekuuroja.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan viime kesänä oli 49 raepäivää. Raepäivien lukumäärä oli tavanomainen: viimeisen kymmenen vuoden keskiarvo on 50 raepäivää vuodessa.

Toukokuun alun ja lokakuun alun välillä havaittiin 322 erillistä tapausta, joista 20:ssä tavattiin suuria eli halkaisijaltaan yli kahden senttimetrin kokoisia rakeita. Rakeita satoi eniten maan keski- ja itäosissa.

“Kesä oli lämpö- ja sadeoloiltaan hyvin vaihteleva. Jaksot, joissa sekä lämpö että kosteus olisivat olleet samanaikaisesti läsnä, jäivät tänä kesänä lyhyiksi”, sanoo meteorologi Jari Tuovinen Ilmatieteen laitokselta.

Alkukesästä voimakkaita raekuuroja, kesäkuussa suurimmat rakeet

Tämä kauden ensimmäinen suuria rakeita muodostanut raekuuro kulki 10. toukokuuta Savonlinnan itäpuolitse pohjoiseen, jolloin ainakin Kerimäellä, Savonrannassa ja Rääkkylässä satoi jopa 3,5-senttisiä rakeita. Myös idempänä Pohjois-Karjalassa satoi tuolloin rakeita. Toukokuun vilkkain raepäivä oli 25. toukokuuta, jolloin etelässä tehtiin lähes 30 raehavaintoa. Toukokuussa oli yhteensä kuusi raepäivää.

Kesäkuussa raesateet keskittyivät maan kaakkoisosasta Pohjois-Pohjanmaalle yltävälle alueelle. Maan keski- ja pohjoisosassa satoi rakeita myös juhannuksena. Kesän suurimmat rakeet, jotka olivat halkaisijaltaan 4,5–5 senttimetriä, havaittiin juhannusaattona Muhoksen lähistöllä. Kesäkuussa oli yhteensä 13 raepäivää, joista kuutena satoi suuria rakeita. Raetapauksia havaittiin lähes 80.

Loppukesästäkin havaittiin raekuuroja ja suuria rakeita

Heinäkuun ainoa merkittävä rae-episodi osui Lappeenrannan ja Joutsenon alueelle 1. heinäkuuta. Suurimmat rakeet olivat Lappeenrannassa kolmen senttimetrin luokkaa, Joutsenossa lähempänä neljää senttiä. Raehavaintoja alueelta kertyi yli 40 kappaletta. Heinäkuussa rakeita satoi 11 päivänä.

Elokuun raetapaukset osuivat kuukauden puolivälin tienoille ja maan keskivaiheille. Rankin raekuuro koettiin Kolarin Sieppijärvellä 20. elokuuta. Elokuussa raepäiviä kertyi kahdeksan, ja tapauksia vajaat 50 kappaletta.

Syyskuun alkupuoli oli vielä lämmin ja suosi yksittäisten raekuurojen esiintymistä. Syyskuussa rakeita havaittiin vielä yhdeksänä päivänä ja tapauksia kertyi 45 kappaletta. Raekausi päättyi lokakuun alun kahteen raepäivään, kun sää kylmeni ja sateen olomuoto muuttui lumirakeiksi.

Lisätietoa rakeista Ilmatieteen laitoksen sivuilla

Oct 11

Helsingin perinteinen ensilumikisa polkaistiin käyntiin

Lumitöitä Hietaniemen hautausmaan kupeessa talvella 2019. Kuva: Veikko Somerpuro.

Päivät lyhenevät ja lämpömittarin lukemat valuvat öisin lähelle nollaa. Ensilumi voi sataa ennen kuin arvaammekaan. Staran jo perinteisessä kisassa arvuutellaan päivää, jolloin aurausta vaativa ensilumi sataa Helsinkiin.

Kisan sääntöjen mukaan ensilumi katsotaan sataneeksi, kun kolme Staran kuudesta hoitopiiristä ryhtyy lumitöihin. Aura-autoja tarvitaan, kun sulamatonta lunta kertyy maahan viitisen senttiä. Staran työnjohdon merkintöjen mukaan aurattava ensilumi on useimmiten satanut marraskuun puolivälin jälkeen, mutta 2010-luvulla selvästi myöhemmin.Tälle vuosikymmenelle mahtuu peräti kolme vuotta, jolloin ensilumi on tullut Helsinkiin vuodenvaihteen jälkeen. Viime talvena kisa ratkesi 17. joulukuuta, kun aurauskalusto lähti laajasti liikkeelle. Talvi 2018–2019 oli runsasluminen.

Kilpailuun voi osallistua Staran verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/stara tai verkkolomakkeella >

Ensilumikisan vastausaika päättyy perjantaina 22. marraskuuta 2019. Jos ensilumi aurataan ennen vastausajan päättymistä, hyväksytään viimeistään lumisadetta edeltävänä päivänä saapuneet vastaukset. Oikein arvanneiden kesken arvotaan vapaavalintainen suksipaketti.

Liukasta jo ennen ensilunta

Staran yksikönjohtaja Ville Alatyppö muistuttaa, että jo nyt on syytä olla varovainen liikenteessä, sillä tienpinnat ovat usein liukkaita ennen ensilunta. Myös kaduille putoavat lehdet voivat lisätä liukkautta.

Stara hoitaa lumityöt noin 70 prosenttisesti Helsingin katualasta. Yksityiset urakoitsijat vastaavat lopusta. Haastavat lumityöt kantakaupungin kapeilla ja täyteen pysäköidyillä kaduilla ovat Staran vastuulla.

Kovien lumisateiden aikaan työt priorisoidaan niin, että asuntokatujen vuoro tulee pääkatujen ja joukkoliikennekatujen jälkeen. Yhä uuden lumen sataessa syrjäisempien asuntokatujen auraus väistämättä viivästyy.

– Staralle on tärkeää huolehtia turvallisista olosuhteista kaikille liikkumisen muodoille, mutta työjärjestyksessä korostuu pääkatujen ja joukkoliikenteen sujuminen sekä jalankulun turvallisuus, Alatyppö sanoo.

Palautetta lumitöistä voi antaa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelun kaupungin palautejärjestelmän kautta. Näin palaute siirtyy tehokkaasti myös Staralle.

Oct 03

Lumisade heikentää ajokeliä maan itäosassa perjantaina

Ensilumi sataa paikoin maan itäosaan, ja kesärenkailla ajavien on syytä seurata säätilanteen kehittymistä.

Ilmatieteen laitoksen torstaina 3. lokakuuta tekemän ennusteen mukaan ajokeli muuttuu paikoin huonoksi huomenna perjantaina maan itäosassa lumisateen takia. Huonointa ajokelin ennustetaan olevan Pohjois-Karjalassa.

Sadealue liikkuu torstain ja perjantain kuluessa kohti koillista. Sade muuttuu rännäksi ja märäksi lumeksi perjantain vastaisena yönä maan itäosassa sekä paikoin myös keskiosassa.

”Lunta sataa eniten Pohjois-Karjalassa itärajan tuntumassa, jossa raskasta lunta voi kertyä perjantai-iltaan mennessä 5–10 senttimetriä”, sanoo päivystävä meteorologi Pauli Jokinen.

Kainuun, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakunnissa lunta kertyy perjantain aikana noin 1–5 senttiä. Ennustetut lämpötilat ovat alueella pääosin 1–2 astetta plussan puolella, joten pienikin muutos lämpötilassa suuntaan tai toiseen voi merkittävästi muuttaa sateen olomuotoa.

Myös Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen maakunnissa voi tulla perjantaina paikallisia lumisateita, mutta kertymät jäävät todennäköisesti vähäisiksi. Ajokeli voi kuitenkin muuttua näilläkin alueilla huonoksi lauantain vastaisena yönä tienpintojen jäätymisen vuoksi.

Ennen liikenteeseen lähtöä kannattaa tutustua voimassa oleviin varoituksiin Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset.

Sep 26

Ukkoskausi oli vaisu kesäkuuta lukuun ottamatta

Suurin osa ukkoskauden salamoista kertyi kesäkuussa, kun taas heinäkuun salamasaldo jäi tilastojen minimiin. Ukkosia esiintyi ympäri Suomea.

Suomessa ukkoskausi ulottuu toukokuusta syyskuuhun, jona aikana paikannetaan keskimäärin 130 000 maasalamaa. Vuoden 2019 salamasaldo oli 23. syyskuuta mennessä vajaat 87 000 salamaa, eli vain noin 65 prosenttia tilastojen keskiarvosta.

”Suomen kesät saattavat olla sään puolesta hyvin erilaisia keskenään, joten tyypillisesti myös salamamäärissä nähdään suuri vuosittainen vaihtelu”, tutkija Terhi Laurila Ilmatieteen laitokselta sanoo.

Suurin osa kesän ukkosista (50 400 maasalamaa) havaittiin kesäkuussa, jolloin oli monta rajuja ukkospäivää. Määrä on selkeästi kesäkuun keskiarvoa (35 000) korkeampi. Salamarunsaimmat ukkospäivät olivat 8. kesäkuuta ja 21.kesäkuuta, jolloin kumpanakin päivänä paikannettiin yli 10 000 maasalamaa.

Kuiva ja osittain kolea heinäkuu ei suosinut ukkosia. Kuun salamamäärä oli vain hieman yli 8 000, kun heinäkuun keskiarvo on 60 000 maasalamaa. Tämä on pitkän ajan tilastojen alhaisin heinäkuun salamamäärä. Aikaisemmat heinäkuun minimit koettiin vuosina 1968 (10 500 maasalamaa) ja 2018 (11 000 maasalamaa). Heinäkuun vähäiset ukkoset painottuivat maan etelä- ja keskiosiin. Muualla Pohjoismaissa, esimerkiksi Norjan eteläosissa ja Skagerrakin salmen ympäristössä, ukkosia esiintyi kuitenkin runsaasti.

Elokuun salamamäärä oli lähes 16 000, mikä on noin puolet keskimääräisestä (30 000). Ukkoset esiintyivät tasaisesti lähes koko Suomen alueella. Vaikka salamointi ei ollut rajua, vahinkoa aiheuttavia rankkasateita esiintyi esimerkiksi 8.elokuuta Porissa ja 23. elokuuta Helsingissä.

Syyskuussa ollaan puolestaan jo keskiarvon yläpuolella salamamäärissä.

”Syyskuun 23. päivään mennessä oli havaittu yli 5 800 maasalamaa, kun syyskuun keskiarvo on 4 400 maasalamaa”, tutkija Laurila selittää.

Ukkoset Suomessa: http://ilmatieteenlaitos.fi/ukkonen-ja-salamat

Salamalta suojautuminen: http://ilmatieteenlaitos.fi/suojautuminen-salamalta

Aug 01

Ilmatieteen laitos: Heinäkuussa säät vaihtelivat laidasta laitaan

Heinäkuussa rikottiin havaintoasemakohtaisia ennätyksiä niin päivän ylimmän kuin alimmankin lämpötilan osalta. Sademäärä oli paikoin poikkeuksellisen pieni.

Heinäkuun keskilämpötila vaihteli Pohjois-Lapin noin 12 asteesta maan etelä- ja lounaisosan runsaaseen 17 asteeseen. Keskilämpötila oli lähes koko maassa pitkän ajan keskiarvojen alapuolella. Koleinta oli maan itäosassa, missä kuukauden keskilämpötila oli enimmillään 2–3 astetta pitkän ajan keskiarvojen alapuolella sekä maan pohjoisosassa, missä keskiarvoista jäätiin noin 1–2 astetta. Maan etelä- ja länsiosassa poikkeamat olivat pienempiä, ja paikoin lämpötila oli hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoja.

Heinäkuussa lämpötila vaihteli kuitenkin laidasta laitaan. Kuukausi alkoi hyvin koleana, ja ensimmäistä päivää lukuun ottamatta lämpötilat pysyivät selvästi hellerajan alapuolella yli kuukauden puolivälin.Heinäkuun alin lämpötila, -1,7 astetta, mitattiin 5.7. vastaisena yönä Ylivieskan lentokentällä. Hallaöitä, eli öitä jolloin lämpötila laskee maanpinnassa nollan alapuolelle, oli heinäkuussa runsaasti. Eniten halloja oli Alajärven Möksyn havaintoasemalla, missä hallaa mitattiin seitsemänä yönä. Tätä enemmän hallaöitä on heinäkuussa ollut kyseisellä havaintoasemalla edellisen kerran vuonna 1975, jolloin hallaa havaittiin yhdeksänä yönä.

Kuukauden puolivälin jälkeen sää alkoi vähitellen lämmetä, ja kuukauden viimeisenä viikonloppuna lämpötila nousi jopa poikkeuksellisen korkeaksi. Havaintoasemakohtaisia lämpöennätyksiä rikottiin ensin 26. päivä Ylitorniossa ja Pellossa, ja sitten 28. päivä maan eteläosassa. Kuukauden ylin lämpötila, 33,7 astetta, mitattiin kuun 28. päivä Porvoon Emäsalossa. Tämä oli kyseisen havaintoaseman uusi lämpöennätys. Samana päivänä rikottiin myös Suomen pisimpään toimineen havaintoaseman, Helsingin Kaisaniemen, lämpöennätys. Kaisaniemessä lämpötilaa on mitattu vuodesta 1844 lähtien. Uusi Kaisaniemen lämpöennätys, 33,2 astetta, ylitti edellisen, vuodelta 1945 olleen ennätyksen jopa 1,6 asteella. Havaintoasemakohtaisia ennätyksiä rikottiin myös muun muassa Salossa, Kaarinassa, Lohjalla ja Ahvenanmaalla Jomalassa. Hellepäiviä heinäkuussa oli yhteensä 13, mikä on kolme päivää pitkän ajan keskiarvoja vähemmän.

Lämpimän viikonlopun jälkeen heinäkuun lopussa sää viileni taas nopeasti. Poikkeuksellisen koleaa oli erityisesti 30. päivä maan itäosassa, missä esimerkiksi Ilomantsin Pötsönvaaran havaintoasemalla päivän ylin lämpötila oli vain 7,1 astetta. Tämä on Pötsönvaaran mittaushistoriassa sekä vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna koko Pohjois-Karjalan alueella alin heinäkuussa mitattu päivän ylin lämpötila.

Myös sademäärät vaihtelivat eri puolilla maata

Heinäkuun sademäärä vaihteli vain muutamasta millistä noin 90 millimetriin. Maan keski- ja pohjoisosassa sademäärät jäivät paikoin poikkeuksellisen pieniksi, eli näin kuivaa on keskimäärin kerran 30 vuodessa tai harvemmin. Erityisen kuivaa oli Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa ja Lounais-Lapissa, missä kuukauden sademäärä jäi alle 10 millimetriin. Vähiten heinäkuussa satoi Siikajoella, missä kuukauden sademäärä oli vain 2,3 millimetriä. Tämä oli kyseisen aseman mittaushistorian pienin heinäkuun sademäärä.

Etelärannikolla ja paikoin maan lounais- ja itäosassa sademäärät olivat kuitenkin lähellä pitkän ajan keskiarvoja, paikoin jopa hieman keskiarvojen yläpuolella. Eniten heinäkuussa satoi Punkaharjulla, missä sademäärä oli 93,4 milliä. Suurin vuorokauden sademäärä, 43,4 millimetriä, mitattiin 2. heinäkuuta Lappeenrannassa.

Heinäkuun salamamäärä oli vain runsaat 8000, mikä on alle 15 prosenttia pitkän ajan keskiarvosta (noin 60 000). Vuodesta 1960 lähtien tarkasteltuna tämä on pienin koskaan heinäkuussa esiintynyt salamamäärä.

Auringonpaistetunteja kertyi heinäkuussa noin 200–350. Maan etelä- ja itäosassa auringonpaistetunteja kertyi noin 15–50 tuntia keskimääräistä vähemmän, maan länsiosassa taas saman verran keskimääräistä enemmän. Pohjois-Lapissa auringonpaistetuntien määrä oli lähellä pitkän ajan keskiarvoja.

Heinäkuussa oli myös yksi myrskypäivä, kun pohjoistuuli yltyi 5. päivä Ahvenanmerellä myrskylukemiin. Kovin keskituulen nopeus oli 22,1 m/s ja se mitattiin Märketin majakalla. Myrskyä esiintyy merialueillamme heinäkuussa keskimäärin vain kerran viidessä vuodessa.

Lisätietoja:

Heinäkuun säätilastot: https://ilmatieteenlaitos.fi/heinakuu

Lämpötilaennätyksiä: https://ilmatieteenlaitos.fi/lampotilaennatyksia

Helletilastot: https://ilmatieteenlaitos.fi/helletilastot

Kesän 2019 hellehuippujen seuranta https://ilmatieteenlaitos.fi/kesa-2019

Sää on harvoin poikkeuksellinen. Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen ainoastaan, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi kutsutaan, kun sääilmiön esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.

Jul 25

Loppuviikosta on tulossa hyvin helteinen

Suomeen virtaa entistä lämpimämpää ilmaa Länsi-Euroopasta ja viikon lopulla lämpötila kohoaa monin paikoin +30 asteen yläpuolelle. Alkuviikolla koetaan mahdollisesti hyvinkin raju viileneminen.

Helteinen sää Suomessa jatkuu, kun korkeapaine vahvistuu loppuviikolla Fennoskandiaan. Sää on laajalti aurinkoinen ja poutainen, paikallisia sade- tai ukkoskuuroja voi esiintyä lähinnä Lapissa. Päivälämpötilat kohoavat torstaina ja perjantaina +25…+30 asteen välillä, paikoin etenkin lännessä jo +30 asteen yläpuolelle. Yön alimmat lämpötilat ovat +15 asteen vaiheilla.

Lauantaina ja sunnuntaina ilmamassa on Suomessa kaikkein lämpimintä ja tuolloin lämpötilat kohoavat yleisesti +32…+33 asteen vaiheille. Tässä yhteydessä myös yöt ovat lämpimiä ja varsinkin kaupungeissa lämpötila ei laske alle +20 asteen.

”Näin korkeat lämpötilat ovat Suomessa harvinaisia ja aiheuttavat ihmisille kovaa lämpörasitusta, joka on syytä ottaa jokapäiväisessä elämässä huomioon”, muistuttaa ylimeteorologi Henri Nyman. Itään ja varsinkin pohjoiseen alkaa kuitenkin virrata Jäämereltä viileämpää ilmaa ja etenkin sunnuntai voi Itä- ja Pohjois-Lapissa olla jo kolea lämpötilojen jäädessä +10 ja +15 asteen välille.

Alkuviikolla kolea Jäämeren ilmamassa näyttäisi ennusteissa leviävän vähitellen koko maahan. Tämän toteutuessa päivälämpötilat jäävät pohjoisessa jopa alle +10 asteen ja etelässäkin +15 asteen vaiheille.

Lisätietoja helteiden terveysvaikutuksista:

https://ilmatieteenlaitos.fi/aarilampotilojen-terveysvaikutuksia

https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ilmasto-ja-saa/helle (linkki THL:n sivuille)

Jul 01

Kesäkuu oli paikoin harvinaisen lämmin

Kesäkuu oli lähes koko maassa keskimääräistä lämpimämpi. Kuukauden keskilämpötila vaihteli Pohjois-Lapin noin 10 asteesta maan etelä- ja kaakkoisosan noin 18 asteeseen.

Maan etelä- ja itäosassa kesäkuun keskilämpötila oli noin 3 astetta, maan länsiosassa noin 2 astetta ja maan pohjoisosassa noin asteen pitkän ajan keskiarvojen yläpuolella. Pohjois-Lapissa kuukauden keskilämpötila oli kuitenkin lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Maan etelä- ja itäosassa kesäkuu oli harvinaisen lämmin, eli näin lämmintä kesäkuussa on keskimäärin vain kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin. Edellisen kerran tätä lämpimämpi kesäkuu oli vuonna 2013.

Hellepäiviä, eli päiviä jolloin vuorokauden ylin lämpötila ylittää 25 astetta, oli kesäkuussa koko maassa yhteensä 11. Tämä on kolme päivää pitkän ajan keskiarvoja enemmän. Eniten hellepäiviä oli Lappeenrannassa, Parikkalassa, Kouvolassa, Heinolassa ja Lahdessa, missä hellelukemiin päästiin 10 päivänä. Kesäkuun ylin lämpötila, 32,3 astetta, mitattiin 7. päivä Kruunupyyssä Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalla sekä Oulussa Oulunsalon Pellonpään havaintoasemalla.

Kesäkuun alin lämpötila, -4,5 astetta, mitattiin 11. päivä Kilpisjärvellä Saana-tunturilla. Yöpakkasia oli Lapissa vielä aivan kuukauden loppupuolellakin. Lämpötila laski paikoin nollan alapuolelle vielä 24.6. sekä 27.–30.6. vastaisina öinä. Erityisen kylmä oli 30.6. vastainen yö, jolloin sekä Kilpisjärven Saana-tunturilla että Inarissa Saariselän matkailukeskuksen havaintoasemalla mitattiin -2,1 astetta. Näin kylmät yöt ovat kesäkuun lopussa harvinaisia.

Sademäärät vaihtelivat suuresti, aurinko paistoi keskimääräistä enemmän

Kuukauden sademäärissä oli suurta paikallista vaihtelua. Kuukauden sademäärät vaihtelivat noin 10 ja 100 millimetrin välillä. Vähiten satoi maan etelä- ja kaakkoisosassa sekä länsirannikon tuntumassa, missä sademäärät jäivät pienimmillään vain noin neljännekseen tavanomaisesta. Kuukauden sademäärä oli kuivimmilla alueilla paikoin jopa poikkeuksellisen pieni, eli yhtä kuivaa on keskimäärin kerran 30 vuodessa tai harvemmin. Eniten kesäkuussa satoi Pohjois-Lapissa ja Pudasjärven alueella, missä sademäärät olivat kaksinkertaisia tavanomaiseen nähden. Kesäkuun suurin kuukauden sademäärä mitattiin Pudasjärven Sarakylässä, missä satoi 105,6 mm. Pienin kuukauden sademäärä oli Mäntsälän Hirvihaarassa, missä satoi vain 7,9 mm. Suurin vuorokauden sademäärä, 65,7 mm, mitattiin Sallan Kelloselän havaintoasemalla 9. kesäkuuta.

Kesäkuun salamamäärä oli hieman yli 50 000, mikä on selvästi yli kesäkuun keskiarvon (noin 34 000). Runsaimmin salamoi 7. –9.6. sekä 21.6. Salamoita esiintyi lähes koko maassa lukuun ottamatta Varsinais-Suomen sekä Kymenlaakson seutuja.

Aurinko paistoi kesäkuussa suurimmassa osassa maata keskimääräistä enemmän. Auringonpaistetunteja kertyi noin 300–380, Lapissa kuitenkin noin 250. Lapissa auringonpaistetuntien määrä oli lähellä pitkän ajan keskiarvoja, mutta suurimmassa osassa maata keskiarvot ylitettiin noin 30–80 tunnilla.

Kesäkuun säätilastot: https://ilmatieteenlaitos.fi/kesakuu

Kesäsään tilastot: https://ilmatieteenlaitos.fi/kesatilastot