Feb 01

Tammikuu oli lämpötilaltaan melko tavanomainen

Kuukauden puolivälin kovia pakkasia seurasi lauhempi jakso, joka tasoitti tammikuun keskilämpötilaa.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuun keskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin -1 asteesta Keski-Lapin -14 asteeseen. Tammikuun keskilämpötilat olivat suuressa osassa maata melko tyypillisiä. Maan eteläpuoliskolla oltiin noin asteen verran vuosien 1981–2010 keskiarvon yläpuolella, kun taas osassa Lappia jäätiin saman verran keskiarvon alapuolelle.

Tammikuun ylin lämpötila oli Kökarissa kuukauden 22. päivänä mitattu 6,8 astetta. Alin lämpötila oli puolestaan Kittilän lentoasemalla kuun 13. päivänä mitattu -39,4 astetta.

Etelässä sateista, pohjoisessa kuivempaa

Tammikuussa oli tavanomaista sateisempaa maan etelä- ja keskiosassa, jossa sademäärät olivat paikoin puolitoistakertaisia tavanomaiseen nähden. Näin suuret sademäärät tammikuussa toistuvat keskimäärin noin kerran 10 vuodessa. Eniten tammikuussa satoi Espoon Nuuksiossa, jossa sademäärä kohosi 121 millimetriin. Tavanomaista vähäsateisempaa sen sijaan oli Lapissa, jossa sademäärä oli monin paikoin 70–80 prosenttia tavanomaisesta, Käsivarressa vielä vähemmän. Vähiten tammikuussa satoi Kilpisjärven kyläkeskuksen asemalla, vain noin 9,1 millimetriä.

Suurin vuorokauden sademäärä, 39,7 millimetriä, mitattiin alustavien tietojen mukaan Espoon Nuuksiossa kuun 12. päivänä, jolloin lumensyvyys kasvoi noin 30 senttimetriä.

Lunta oli kuukauden päättyessä Ahvenanmaan noin 10 sentistä Lapin länsiosan noin 70 senttimetriin. Maan länsiosassa lunta oli paikoin 10–20 senttiä tavanomaista enemmän, Pohjois-Lapissa sen sijaan saman verran tavanomaista vähemmän.

Merialueilla mitattiin myrskyä neljänä päivänä, mikä on tyypillistä tammikuulle.

Jan 10

Maan etelä- ja lounaisosassa alkuviikolla poikkeuksellisen runsasta lumisadetta

Etelässä ja lounaassa sataa runsaasti lunta maanantai-illasta aina pitkälle keskiviikkoon. Lunta kertyy keskiviikkoon mennessä maan eteläosaan sekä Satakuntaan ja Pirkanmaalle noin 30–40 cm, paikoin enemmänkin.

Ilmatieteen laitoksen sunnuntaina 10. tammikuuta tekemän ennusteen mukaan maanantai-iltana ja tiistain kuluessa Suomeen leviää voimakas lumipyry lännestä. Maanantaina lunta sataa etelä- ja lounaisrannikolla 5-15 cm.

Suurimmat lumikertymät saadaan ennusteiden mukaan Rauma-Lahti-linjan eteläpuolella, jossa voi sataa lunta tiistaivuorokauden aikana 20–30 cm. Kolmen vuorokauden kokonaislumikertymä maanantaista keskiviikkoon voi olla samalla alueella 30–40 cm, paikoin 50 cm. Satakunnassa, Pirkanmaan länsiosissa sekä Hämeen maakunnissa voidaan yltää 20–35 cm kokonaislumikertymiin.

Ajokeli muuttuu erittäin huonoksi laajalti etelässä ja lounaassa. ”Lumi sataa voimakkaan tuulen kera, ja keliolosuhteita vaikeuttaa kinostuvan lumen lisäksi sakean lumisateen ja pöllyävän lumen heikentämä näkyvyys”, sanoo meteorologi Antti Kokko Ilmatieteen laitokselta. Lisäksi varsinkin lounaassa lumisade voi olla märkää ja herkästi puihin tarttuvaa, jolloin puiden taipumisesta sähkölinjoille voi koitua sähkökatkoja.

Keskiviikkona maan eteläosassa lunta voi sataa vielä 10 cm, ja torstaille sää kylmenee -10…-15 asteeseen

Dec 31

Vuosi 2020 oli Suomen mittaushistorian lämpimin

Ennätyslämpimän vuoden taustalla olivat etenkin erittäin leudot talvikuukaudet, jotka nostivat keskilämpötilan korkealle.

Ilmatieteen laitoksen alustavien tilastojen mukaan vuoden 2020 keskilämpötila oli Suomessa ennätyksellisen korkea, noin 4,8 astetta. Tämä ylittää edellisen ennätyksen vuodelta 2015 jopa noin 0,6 asteella. Tilastot ulottuvat aina 1800-luvun puoliväliin saakka.

Vuoden 2020 keskilämpötila oli noin 2,5 astetta pitkän ajan keskiarvoa eli vuosia 1981–2010 korkeampi. Ennätyslämmin vuosi on jälleen yksi osoitus lämpenevästä ilmastostamme.

”Suomen kymmenestä lämpimimmästä vuodesta kuusi on esiintynyt vuoden 2010 jälkeen”, kertoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Pauli Jokinen.

Vuoden 2020 kuukausista tammikuu, kesäkuu ja marraskuu olivat kukin Suomen mittaushistorian toiseksi lämpimimpiä. Näiden lisäksi marraskuussa rikottiin Suomen lämpöennätys jopa kahteen kertaan. Lopulta ylimmäksi lämpötilaksi jäi 6. marraskuuta Maarianhaminassa mitattu 16,6 astetta.

Alueellisesti tarkasteltuna vuosi oli ennätyslämmin suuressa osassa maata. Maakunnista ainoastaan Lapissa jäätiin toiselle sijalle.

Rannikoilla ja maan keskivaiheilla sateisinta

Vuoden sademäärä ei jäänyt juuri missään päin maata pitkän ajan keskiarvojen alapuolelle. Rannikkoalueilla Uudellamaalla, Satakunnassa ja Pohjanmaan maakunnissa sekä Kainuussa sademäärät olivat monin paikoin poikkeuksellisen suuria eli ne toistuvat keskimäärin harvemmin kuin kerran 30 vuodessa.

Suurin vuosisademäärä tullaan mittaamaan Puolangan Paljakalla, jossa alustavien tietojen mukaan on satanut noin 1132 millimetriä. Tämä on Suomen mittaushistorian kolmanneksi suurin sademäärä. Ykkössijalla on samalla havaintoasemalla vuonna 2015 mitattu 1242,2 millimetriä.

Vuoden ylin lämpötila, 33,5 astetta, mitattiin 25. kesäkuuta Kankaanpään Niinisalossa. Alin lämpötila, -41,1 astetta, mitattiin Utsjoen Kevojärvellä 27. joulukuuta.

Vuoden suurin lumensyvyys oli Inarin Saariselällä 18. huhtikuuta mitattu 138 senttimetriä. Suurin vuorokauden sademäärä oli puolestaan Pielaveden Venetmäellä 30. kesäkuuta havaittu 90,8 millimetriä.

Joulukuu oli tavanomaista leudompi

Joulukuu oli koko maassa tavanomaista leudompi. Keskilämpötila vaihteli lounaissaariston ja Ahvenanmaan reilusta neljästä plusasteesta Utsjoen yhdeksään pakkasasteeseen. Suurin poikkeama pitkän ajan keskiarvoon nähden oli Lapin länsiosassa, jossa oli noin seitsemän astetta tavanomaista leudompaa. Myös maan länsiosassa ja Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa koettiin harvinaisen leuto joulukuu eli näin lämmintä on keskimäärin harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa.

Kuukauden alimmat lämpötilat mitattiin kuukauden lopulla, jolloin 26. ja 27. päivinä lämpötila laski Itä- ja Pohjois-Lapissa laajalti 30 ja 40 pakkasasteen välille. Kuukauden alin lämpötila, -41,1 astetta, havaittiin 27. päivänä Utsjoen Kevojärvellä. Kuukauden ylin lämpötila, +8,5, astetta, mitattiin puolestaan itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta Kökarin Bogskärissä.

Sademäärät melko tyypillisiä, lunta keskimääräistä vähemmän

Joulukuun sademäärä oli suurimmassa osassa maata melko tavanomainen. Ahvenanmaalla kuukauden sademäärä oli sen sijaan harvinaisen suuri, näin sateista on siellä joulukuussa harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa. Kuukauden suurin mitattu sademäärä on alustavien tietojen mukaan 102,9 millimetriä, joka mitattiin Ahvenanmaan Jomalassa.

Kuukauden lopussa maan etelä- ja keskiosassa oli lunta enimmäkseen 5–15 senttimetriä ja pohjoisessa laajalti 20–40 senttimetriä. Lumensyvyydet olivat suurimmassa osassa maata 10–20 senttimetriä alemmat kuin keskimäärin. Lähinnä vain osassa Länsi-Lappia lumensyvyys oli lähellä ajankohdan keskiarvoa.

Vuositilastot: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot

Joulukuun säätilastot: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/joulukuu

Dec 30

Vuosi vaihtuu leudossa ja pilvisessä säässä

Uudenvuodenaattoa vietetään maan etelä- ja keskiosassa suojasäässä, pohjoisessa on pikkupakkasta. Idässä sataa lunta ja paikoin jäätävää tihkua.

Ilmatieteen laitoksen 30.12. tekemän ennusteen mukaan vuodenvaihteessa Suomeen saapuu Baltiasta heikko matalapaineen osakeskus. Osakeskukseen liittyvä sadealue liikkuu uudenvuodenaattona maan itäosaa pitkin kohti Lappia. Lumisadetta kertyy maan itäosassa aaton aikana noin 4–8 senttimetriä, lisäksi paikoin voi sataa jäätävää tihkua. Sateista johtuen ajokeli huononee. Maan länsiosassa lunta voi siellä täällä kertyä muutama senttimetri. Poutaisinta on lounaassa.

”Uudenvuodenyön aikana sadealue siirtyy maan pohjoisosaan, missä lumisadetta kertyy noin 2–6 senttimetriä”, sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Ville Siiskonen.

Lämpötila on aattona maan etelä- ja keskiosassa nollasta plus kolmeen astetta, lauhinta on lounaassa. Maan pohjoisosassa lämpötila vaihtelee -1 ja -7 asteen välillä. Uudenvuodenpäivänä pohjoisessa lämpötila pysyttelee edelleen -1 ja -7 asteen välillä. Maan etelä- ja keskiosassa on enimmäkseen poutaista, lämpötila on nollan tuntumassa.

Sää on koko maassa pilvinen vuodenvaihteen aikana. Uudenvuodenpäivän jälkeen viikonloppuna kaakosta nousee uusi matalan keskus, joka tuo maan itäosaan lisää lumisateita. Muualla maassa on odotettavissa poutaista pakkassäätä.

Vuosi sitten Lapissa oli poikkeuksellisen paljon lunta

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi vaihtuu Suomessa tavallisesti talvisessa pakkassäässä. Tyypillisesti vuodenvaihteen lämpötilat ovat yöllä maan etelä- ja keskiosassa noin -8 ja -15 asteen välillä, pohjoisessa -15 ja -20 asteen välillä. Rannikolla on yleensä hieman lauhempaa. Vuoden 1961 jälkeen vuodenvaihteen ylin lämpötila on ollut 9,1 astetta, joka mitattiin Maarianhaminassa 31. joulukuuta 2016. Alin lämpötila on ollut -43,5 astetta, ja se mitattiin Sallan Naruskajärvellä 1. tammikuuta 1982.

Maan eteläosassa on vuodenvaihteessa lunta keskimäärin 10–20 senttimetriä, maan keskiosassa 20–40 senttimetriä ja maan pohjoisosassa 40–50 senttiä. Enimmillään lunta on ollut uutenavuotena etelässä yli puoli metriä ja Lapissa noin metrin. Vuodesta 1961 alkaen suurin vuodenvaihteessa mitattu lumensyvyys on 126 senttimetriä. Se mitattiin 1. tammikuuta 1992 Enontekiön Kilpisjärvellä.

Viime vuonna vuosi vaihtui koko maassa poutaisessa pakkassäässä, ainoastaan länsirannikolla oli plusasteita. Kireimmillään pakkanen oli Lapissa, -10 ja -20 asteen välillä. Länsirannikolla lämpötila oli nollan ja kolmen asteen välillä, muualla lämpötila vaihteli -1 ja -10 asteen välillä. Lunta oli erityisesti Lapissa, kun taas maan etelä- ja länsiosa olivat suurimmaksi osaksi täysin lumettomia. Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa lumensyvyys oli yleisesti 40–70 senttimetriä, Lapissa paikoin jopa yli 80 senttimetriä. Idässä ja Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa lunta oli 10–30 senttimetriä. Lapissa lumensyvyys oli harvinaisen tai poikkeuksellisen suuri, kun muualla lunta oli suurimmaksi osaksi tavanomaista vähemmän tai ei ollenkaan.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Vuoden vaihteen säätilastot https://www.ilmatieteenlaitos.fi/uusi-vuosi

Dec 22

Jouluaattona lunta suuressa osassa Suomea

Ilmatieteen laitoksen 22.12. tekemän sääennusteen mukaan Suomessa vallitsee ennen jouluaattoa etelänpuoleinen ilmavirtaus, ja sää on koko maassa lauhaa. Jouluaattona tuuli alkaa vähitellen kääntyä idän ja pohjoisen välille ja sää alkaa kylmetä.

Aatonaattona eli keskiviikkona Suomeen saapuu sadealue, joka leviää suureen osaan maata. Sade alkaa vetenä länsirannikolla, mutta muuttuu yöllä laajalti lumeksi. Keskiviikon aikana lunta kertyy suurimmassa osassa maata 4-8 cm ja ajokeli on huono – ainoastaan länsirannikolla sateet tulevat enimmäkseen vetenä tai räntänä. Sadealueen jälkipuolella maan etelä- ja länsiosassa sää on melko lauhaa ja lämpötila nousee nollan yläpuolelle mikä sulattaa vastasatanutta lunta.

Jouluaattona matalapaineen heiketessä lumisateita tulee vielä lähinnä maan keski- ja pohjoisosissa ja ajokeli on paikoin huono. – Jouluaatto on valkea suuressa osassa maata, mutta etelä- ja länsirannikolla lunta ei ole tai sitä on hyvin vähän vähäisten lumi- tai räntäkuurojen ansiosta, summaa meteorologi Eerik Saarikalle Ilmatieteen laitokselta.

Jouluaattona päivällä lämpötilan nollaraja kulkee Kymenlaaksosta Pirkanmaan kautta Pohjanmaalle, mutta iltaa kohden sää alkaa pakastua näilläkin alueilla. Lounais-Suomessa on muutama lämpöaste. Maan pohjoisosassa lämpötila on -5…-15 astetta.

Joulupäivänä lämpötila on lähes koko maassa pakkasella, rannikolla mahdollisesti vielä nollan tuntumassa, mutta Lapissa pakkanen kiristyy jo huomattavasti ja on noin -15…-25 astetta. Tapaninpäivänä on odotettavissa yhä kylmempää ja pakkanen kiristyy myös maan eteläosassa -5 asteen tienoille, Lapissa jopa -30 asteen tienoilla.

Viime joulu oli vuodenaikaan nähden lauha

Viime vuonna 2019 joulu oli lauha. Jouluaattona maan etelä- ja keskiosassa satoi hieman vettä, muualla tuli heikkoja lumikuuroja. Lämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa nollan tuntumassa tai hieman sen yläpuolella, pohjoisessa oli pikkupakkasta. Eniten lunta oli Lapissa, missä lumensyvyys oli paikoin peräti 70-80 cm, mikä oli ajankohtaan nähden poikkeuksellisen paljon. Lumetonta oli maan länsi- ja eteläosassa.

Jouluyönä etelästä nousi sadealue, joka toi joulupäivän aikana varsinkin maan keskiosaan lunta. Etelässä sade tuli enimmäkseen vetenä. Joulupäivä jatkui aaton tapaan lauhana, tapaninpäivänä sää alkoi kylmetä, kun vallitseva virtaus kääntyi pohjoisenpuoleiseksi, ja lämpötila laski tapaninpäivän iltaan mennessä niin, että etelässäkin oltiin nollan tuntumassa tai sen alapuolella. Tapaninpäivän aikana maassamme tuli paikoin vähäistä lumisadetta.

Valkean joulun todennäköisyys tilastoissa

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan valkoinen joulu on tavallisesti lähes takuuvarma maan pohjoisosassa Perämeren rannikkoa lukuun ottamatta sekä Itä-Suomen pohjoisosassa.

Mitä lähemmäksi rannikkoa tullaan, sitä pienemmäksi valkoisen joulun todennäköisyys käy. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä valkoisia jouluja on keskimäärin kaksi kolmesta. Ahvenanmaalla ja Saaristomerellä keskimäärin vain joka toinen joulu on valkea.

Pitkän ajan keskiarvojen mukaan joulunpyhinä lunta on tyypillisesti maan etelä- ja länsiosassa noin 10–20 senttimetriä, lounaassa alle 10 senttimetriä. Maan itä- ja pohjoisosassa lunta on noin 20–40 senttiä. Eniten lunta on tavallisesti Koillismaalla ja Pohjois-Lapissa.

Tilastojen mukaan joulunajan lämpötilat vaihtelevat tyypillisesti maan etelä- ja keskiosassa parista pakkasasteesta noin kymmeneen pakkasasteeseen. Etelä- ja länsirannikolla lämpötilat ovat ylimmillään tavallisesti nollan tietämillä. Maan pohjoisosassa joulun ajan lämpötilat vaihtelevat tyypillisesti muutamasta pakkasasteesta noin -20 asteeseen.

Dec 04

Ilmatieteen laitos – Itsenäisyyspäivä on lauha ja pilvinen

Ilmatieteen laitoksen perjantaina 4.12. tekemän ennusteen mukaan itsenäisyyspäivän sää on lähes koko maassa lauhaa ja pilvistä.

”Suomeen virtaa etelästä hyvin lauhaa ilmaa, ja nollaraja yltää sunnuntaina Etelä-Lappiin saakka”, sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Paavo Korpela.

Suurimmassa osassa maata tulee heikkoja vesi- tai tihkusateita, mutta Keski- ja Pohjois-Lapissa on vielä päivällä osaksi selkeää ja poutaa. Myöhemmin maan pohjoisosaan leviää lännestä laajempi sadealue, joka tuo sunnuntai-illan ja maanantaiyön aikana Keski- ja Pohjois-Lappiin 5–10 senttimetriä uutta lunta. Etelämpänä sateet tulevat pääosin vetenä. Sunnuntai-iltana maan etelä- ja itäosaan alkaa virrata kuivempaa ilmaa, joka voi saada pilvipeitteen hälvenemään.

Lämpötilat ovat ajankohtaan nähden tavanomaista korkeampia. Lämpötila on suurimmassa osassa maata nollan ja kuuden asteen välillä, lauhinta on lounaassa. Keski- ja Pohjois-Lapissa on kuitenkin pakkassäätä, ja lämpötilat ovat -5:n ja -15 asteen välillä ennen sadealueen saapumista, jonka yhteydessä sää jonkin verran lauhtuu.

Huomenna lauantaina lumisadealue liikkuu maan keskiosasta kohti pohjoista ja tuo etenkin maan keskivaiheille 4–8 senttimetriä lunta, mikä huonontaa monin paikoin ajokeliä. Etelämpänä sade muuttuu vedeksi tai tihkuksi. Lumisade vaikeuttaa ajokeliä lauantain lisäksi myös tänään perjantaina etenkin maan länsiosassa. Lämpötilan nollaraja kipuaa lauhassa etelävirtauksessa lauantain aikana Etelä-Lappiin saakka. Merialueilla etelän ja kaakon välinen tuuli on viikonlopun aikana laajalti navakkaa tai kovaa.

Itsenäisyyspäivää vietetään yleensä pakkassäässä

Viime vuonna itsenäisyyspäivää vietettiin maan pohjoisosassa poutaisessa pakkassäässä. Sen sijaan maan etelä- ja keskiosan yli liikkui vesi- ja räntäsadealue, ja lämpötila kohosi ylimmillään kolmen ja seitsemän asteen välille. Lunta oli maan pohjoisosassa yleisesti 20–50 senttimetriä, kun taas maan etelä- ja länsiosassa oli laajoilla alueilla lumetonta.

Itsenäisyyspäivää on vietetty tyypillisesti pakkassäässä. Ainoastaan etelä- ja länsirannikolla lämpötila kohoaa yleensä hieman suojan puolelle. Öisin on Lapissa usein yli 10 astetta pakkasta, etelässäkin muutamia asteita. Lunta on koko maassa rannikkoseutuja lukuun ottamatta.

Suomen historiaan mahtuu sään puolesta monenlaisia itsenäisyyspäiviä. Lauhinta oli vuonna 2006, jolloin Salossa mitattiin silloiseksi Suomen joulukuun lämpöennätykseksi 10,8 astetta. Erityisen kylmää oli muun muassa vuosina 1973 ja 1985, joista jälkimmäisenä Sallassa mitattiin -37,6 astetta.

Itsenäisyyspäivän säät Sää Suomen itsenäistyessä

Voimassa olevat varoitukset

Dec 02

Etelämantereella mitataan parhaillaan ennätyksellisen voimakasta UV-säteilyä

Etelämantereen otsoniaukko on ollut tänä vuonna ennätyksellisen pitkäikäinen. Maanpinnalle saapuva auringon ultraviolettisäteily eli UV-säteily on sen seurauksena ollut poikkeuksellisen voimakasta.

Ilmatieteen laitos seuraa aktiivisesti eteläisen pallonpuoliskon otsoniaukon kehitystä. Juuri nyt eletään mielenkiintoisia aikoja, sillä eteläinen polaaripyörre on tänä vuonna ollut aikaisempia vuosia pitkäkestoisempi ja yltää ajallisesti lähelle eteläisen pallonpuoliskon keskikesää. Tällöin aurinko on jo korkealla ja alhainen kokonaisotsoni voimistaa UV-säteilyn voimakkuutta tropiikin tasolle sellaisillakin alueilla, joissa näin ei normaalitilanteessa ole.

Ilmatieteen laitos tuottaa maanpinta- ja satelliittimittausten avulla UV- ja otsonituotteita, joiden avulla tilannetta pystytään seuraamaan hetki hetkeltä. Lisäksi apuna ovat Ilmatieteen laitoksella kehitetty ennustemalli SILAM sekä kansainväliset ennustemallit.

Myös kokonaisotsoni ennätyslukemissa

Etelämantereella Marambion tutkimusasemalla on tehty otsoniluotauksia suomalais-argentiinalaisena yhteistyönä jo vuodesta 1988. Marambion asemalla tehdään myös päivittäisiä kokonaisotsonimittauksia Dobson-spektrometrilla.

“Lähipäiville Marambioon on ennustettu ajankohtaan nähden hyvin alhaisia kokonaisotsonilukemia”, kertoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Rigel Kivi.

UV-säteilyä on mitattu Marambiossa espanjalais-argentiinalais-suomalaisena yhteistyönä vuodesta 2000 lähtien. Uusimmat mittaukset aloitettiin vuonna 2017, ja viime päivien UV-lukemat ovat selvästi suurimmat koko mittaushistoriassa.

“Voidaan puhua jopa poikkeuksellisen suurista lukemista, sillä UV-indeksi kipusi yli 13:een. Tänään ja huomenna voidaan mitata vielä korkeampia lukemia, mikäli otsoniennuste toteutuu ja pilvisyys on vähäistä. Alueelle lähiaikoina satanut lumi lisää UV-säteilyn voimakkuutta”, sanoo tutkija Kaisa Lakkala.

TROPOMI-, OMI- ja GOME-2-satelliitti-instrumenteista saadaan laskettua globaalisti kokonaisotsonin ja UV-säteilyn määrä. Satelliittien avulla nähdään yksittäistä mittauspistettä laajempi alue. Tällä hetkellä voimakkaan otsonikadon alue yltää eteläisen Argentiinan ylle. Kyseiselle alueelle tehdyt UV-ennusteet näyttävät UV-säteilyn olevan yhtä voimakasta kuin tropiikissa, eli UV-indeksin lukema on 13–15. Ennusteiden mukaan tilanne näyttää säilyvän vielä muutaman päivän, minkä jälkeen polaaripyörre heikentyy ja kiertyy itään.

Polaaripyörre mahdollistaa voimakkaan otsonikadon

Polaarialueiden erityisen voimakas otsonikato johtuu polaaristratosfääripilvistä, jotka syntyvät talvinavan kylmissä olosuhteissa. Talvella navan ympärille muodostuu napapyörre, joka eristää tehokkaasti napa-alueen ilmakehän muusta ilmakehästä. Etelämantereen yllä oleva polaaripyörre on vahva ja kylmä ja antaa siten mahdollisuuden suuriin otsonikatoihin. Tänä vuonna polaaripyörre on kestänyt erityisen pitkään alkukesään asti.

Otsonikerros suojaa maapalloa auringon UV-säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. Etelämantereen yllä havaittiin 1980-luvun puolivälissä voimakas ohenema otsonikerroksessa eli otsoniaukko. Pian voitiin osoittaa, että klooria ja bromia sisältävät teollisesti tuotetut yhdisteet olivat aiheuttaneet havaitun otsonikadon.

Otsoniaukon löytyminen vauhditti toimia otsonikerroksen suojelemiseksi. Jo vuonna 1987 Montrealin pöytäkirjassa sovittiin otsonia tuhoavien aineiden tuotannon ja käytön rajoittamisesta ja lopettamisesta. Sopimuksella estettiin otsonituhon paheneminen. Otsonikerros kuitenkin palautuu entiselleen vasta tämän vuosisadan keskivaiheella, Etelämantereen yllä jopa myöhemmin.

Lisätietoja:

Lisätietoa otsonikerroksesta ja sen suojelemisesta: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/otsoni

Nov 02

Sade-ennusteet alkuviikolle runsaita ja tulvaongelmia saattaa esiintyä Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla

Marraskuu alkaa tuulisessa ja sateisessa säässä. Lähestyvä matalapaine saa tuulen merialueilla myrskylukemiin. Maa-alueen puuskat ovat voimakkaita etenkin Pohjanmaan suunnalla. Kuvassa näkyy yli 20 ja 25 m/s puuskien todennäköisyydet. Kuva: Ilmatieteen Laitos

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteessa yhdessä Tulvakeskuksen kanssa 2.11.2020 klo 15.15. Maanantain ja tiistain aikana on sade-ennusteissa paikoin runsaita sateita, jotka saattavat johtaa tulvaongelmien esiintymiseen erityisesti Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Etenkin Maalahdenjoella, Närpiönjoella, Teuvanjoella sekä Kauhajoella ja muuallakin Kyrönjoella vedet voivat nousta nopeasti tulvakorkeuteen sateiden seurauksena. Sademäärien ja sateiden alueellisen osumisen suhteen on vielä epävarmuutta.

Viime aikojen sateet ovat saaneet maaperän niin märäksi, että tulevat sadevedet virtaavat suoraan vesistöihin ja saavat jokien virtaamat nousemaan nopeasti. Suurimpien sade-ennusteiden toteutuessa voi teitä katketa ja vahinkoja aiheutua matalalla sijaitseville kiinteistöille.

Kehotamme seuraamaan alueen sade-ennusteita ja toteutuvia sademääriä. Lähipäivien tulvaan on syytä varautua. Tulvahuipun ennustetaan ajoittuvan tiistai-illan ja torstaiaamun väliselle ajalle.

Sep 15

:MYRSYVAROITUS: Ilmatieteen laitos – Voimakas syysmyrsky saapuu Suomeen

Ilmatieteen laitoksen tiistaina 15.9. tekemän ennusteen mukaan pohjoisenpuoleinen tuuli voimistuu myrskylukemiin Pohjanlahdella keskiviikkona iltapäivällä, ja torstain vastaisesta yöstä alkaen myrskytuulia esiintyy myös etelämpänä olevilla merialueilla. Lisäksi merialueilla aallokko on kovaa. Ahvenanmaalla sekä länsi- ja lounaisrannikolla tuuli on erittäin puuskaista keskiviikkoillasta alkaen.

Myöhemmin torstain aikana voimakkaita puuskia esiintyy yleisesti maan länsiosassa, ja päivän ja illan aikana myös idässä, joskin puuskat heikkenevät jonkin verran. ”Myrsky on vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen voimakas. Tyypillisesti näin voimakkaat matalapainemyrskyt ajoittuvat myöhempään syksyyn ja talveen. Maa-alueilla puissa on vielä lehdet ja maa on roudaton, mikä tekee tästä myrskystä talvimyrskyjä vaikuttavamman”, sanoo päivystävä meteorologi Ville Siiskonen Ilmatieteen laitokselta.

Myrskytilanne muistuttaa ennusteiden perusteella vuoden 2019 alun Aapeli-myrskyä, joka aiheutti runsaasti sähkökatkoja ja puustotuhoja erityisesti länsirannikolla sekä Ahvenanmaalla. Myrskyyn liittyy myös runsaita sateita, jotka painottuvat maan keskiosaan sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläosiin. Sadetta voi paikoin kertyä yli 40 millimetriä keskiviikkopäivästä torstaiaamuyöhön asti. Alueella on kuluvan syyskuun aikana satanut jo selvästi tavanomaista enemmän. Torstain aikana sadealue liikkuu kohti kaakkoa ja heikkenee. Ennusteeseen liittyy vielä epävarmuuksia voimakkaimpien puuskien vaikutusalueen osalta.

Voimassa olevat varoitukset löytyvät Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta.

Sep 01

:ILMATIETEENLAITOS: Kesä oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi

Hellepäiviä oli 40 eli enemmän kuin kesällä keskimäärin. Ukkoset jäivät kuitenkin vähäisiksi. Myös elokuu oli tavanomaista lämpimämpi ja vähäsateisempi.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesä eli kesä-elokuu oli keskilämpötilaltaan koko maassa tavanomaista lämpimämpi. Tilastolliseen vertailukauteen 1981–2010 nähden suurin poikkeama oli Keski-Lapissa, missä keskilämpötila oli yli 1,5 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Poikkeama on harvinainen eli vastaava toistuu harvemmin kuin kerran 10 vuodessa. Vähiten pitkän ajan keskiarvoista keskilämpötila poikkesi Etelä-Karjalassa itärajan tuntumassa, missä poikkeama oli alle puoli astetta.

Kesän ylin lämpötila, 33,5 astetta, mitattiin Kankaanpään Niinisalossa 25. kesäkuuta. Kylmintä oli Sallan Naruskassa 28. elokuuta, -4,2 astetta.

Hellepäiviä mitattiin kesän aikana yhteensä 40, kun pitkän ajan keskiarvo on 33 hellepäivää kesässä. Yksittäisistä havaintoasemista eniten hellepäiviä oli Turun Artukaisessa, 28 päivää. Maa-alueilla hellettä ei mitattu kertaakaan Kilpisjärvellä eikä Nuorgamissa.

Kesän sademäärissä oli paikallista vaihtelua, ja määrät vaihtelivat tavanomaista kuivemman ja sateisemman välillä koko maassa. Maan kaakkoisosassa oli sateisinta, mutta myös Länsi-Lapissa satoi paikoitellen harvinaisen paljon. Ahvenanmaalla oli harvinaisen kuivaa, eli vastaava toistuu harvemmin kuin 10 vuoden välein. Maan keskiosissa oli laajalti tavanomaista kuivempaa, vaikka alueelle mahtui myös tavanomaista sateisempia alueita.

Sadetta kertyi kesä-elokuussa alustavien tietojen mukaan eniten Kajaanin Paltaniemessä, 343,4 millimetriä. Vähiten satoi Paraisilla Fagerholmin havaintoasemalla, jossa sademäärä oli vain 115,5 millimetriä.

Ukkoset jäivät kesällä vähäisiksi. Elokuun loppuun mennessä oli maasalamoita paikannettu Suomessa noin 50 000 kappaletta. Määrä on selvästi alle pitkän ajan keskiarvon, joka on 130 000.

Elokuu oli tavanomaista vähäsateisempi

Elokuu oli keskilämpötilaltaan suurimmassa osassa maata tavanomaista lämpimämpi. Keskilämpötila vaihteli lounaissaariston reilusta 18 asteesta Pohjois-Lapin vajaaseen 11 asteeseen. Suurin poikkeama havaittiin lounaissaaristossa, missä elokuu oli noin 1,5 astetta korkeampi kuin keskimäärin. Pienin poikkeama oli maan itäosassa itärajan tuntumassa sekä aivan pohjoisimmassa osassa Lappia, missä keskilämpötila oli vain muutaman asteen kymmenyksen keskiarvoa korkeampi.

Kuukauden ylin lämpötila, 29,4 astetta, mitattiin Kruunupyyssä Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalla 8. elokuuta. Kuukauden alin lämpötila, -4,2 astetta, mitattiin Sallan Naruskassa 28. elokuuta aamulla, jolloin maan pohjoisosassa oli laajalti pakkasta.

Hellepäiviä oli yhteensä yhdeksän kappaletta, mikä on täsmälleen sama kuin keskimääräinen hellepäivien lukumäärä elokuussa.

Sademäärissä oli tyypilliseen tapaan suurta alueellista vaihtelua. Yleiskuvaltaan elokuu oli kuitenkin suuressa osassa maata tavanomaista vähäsateisempi. Kuivinta oli osassa Pohjois-Pohjanmaan länsiosaa sekä Ahvenanmaalta kohti Pohjois-Savoa yltävällä alueella, jossa oli harvinaisen vähäsateista. Sademäärä jäi paikoin alle kolmannekseen tyypillisestä elokuun sademäärästä.

Vähiten elokuussa satoi Hailuodossa, 7,8 millimetriä, joka on havaintoaseman historiassa poikkeuksellisen vähän elokuiseksi sademääräksi. Viimeksi Hailuodossa on satanut näin vähän vuonna 2006, jolloin elokuun aikana satoi vettä viisi millimetriä. Eniten elokuussa satoi Virolahden Koivuniemessä, 98,1 millimetriä. Suurin vuorokausisademäärä, 48,5 millimetriä, mitattiin kuun 22. päivänä Pöytyän Ylänen havaintoasemalla.

Maasalamoita paikannettiin elokuussa vain noin 12 000 kappaletta, kun pitkän ajan keskiarvo on lähes 30 000.

Lisätietoja:

Ilmastotilastoja: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto