Oct 07

:ENSILUMI: Talvien lumikuormissa huimia eroja – Staran ensilumikisassa arvuutellaan, milloin lumi sataa Helsingissä

Talvi 2020-2021 oli poikkeuksellisen luminen Helsingissä. Lumikuormia kertyi reilusti yli satatuhatta, kun sitä aiempana talvena niitä tuli vain sata. Staran ensilumikisassa arvuutellaan päivää, jolloin lumitöihin tarvitaan aura-autoja.

– Aurausta vaativa ensilumi on Helsingissä satanut useimmiten marraskuun puolivälin jälkeen. Talven lumimäärien suuri vaihtelu tekee talvihoitoon varautumisesta haasteellista, kun kalusto ja henkilöstö pitää mitoittaa niin runsas- kuin vähälumisiinkiin talviin, yksikönjohtaja Ville Alatyppö Starasta sanoo.

Ensilumikisan voittajalle suksipaketti

Staran perinteisessä kisassa arvuutellaan päivää, jolloin aurausta vaativa ensilumi sataa Helsinkiin. Oikein arvanneiden kesken arvotaan vapaavalintainen suksipaketti.

Kisan sääntöjen mukaan ensilumi katsotaan sataneeksi, kun kolme Staran kuudesta hoitopiiristä ryhtyy lumitöihin. Aura-autoja tarvitaan, kun sulamatonta lunta kertyy maahan viitisen senttiä. Viime talvena kisa ratkesi vasta 29. joulukuuta, kun lumitöitä tehtiin ympäri Helsinkiä auraamalla pääkadut ja tärkeimmät kävelyn ja pyöräilyn reitit.

Kilpailuun voi osallistua verkkolomakkeella.

Ensilumikisan vastausaika päättyy perjantaina 26. marraskuuta 2021. Jos ensilumi aurataan ennen vastausajan päättymistä, hyväksytään viimeistään lumisadetta edeltävänä päivänä saapuneet vastaukset. Jos vastaaja jättää arvauksia useamman kuin yhden, vain ensimmäinen arvaus otetaan huomioon.

Liukasta jo ennen ensilunta

Alatyppö muistuttaa, että jo nyt on syytä olla varovainen liikenteessä, sillä tienpinnat ovat liukkaita heti yöpakkasten alettua. Myös kaduille putoavat lehdet voivat lisätä liukkautta.

– Pidämme kadut turvallisina ja ajokunnossa liukkaudentorjunnalla eli hiekoittamalla ja välillä suolaamalla.

Stara hoitaa talvityöt noin 70 prosenttisesti Helsingin katualasta. Yksityiset urakoitsijat vastaavat lopusta. Haastavimmat lumityöt kantakaupungin kapeilla ja täyteen pysäköidyillä kaduilla ovat Staran vastuulla.

Kovien lumisateiden aikaan työt priorisoidaan niin, että asuntokatujen vuoro tulee pääkatujen ja joukkoliikennekatujen jälkeen. Yhä uuden lumen sataessa syrjäisempien asuntokatujen auraus väistämättä viivästyy.

Oct 04

Ilmatieteen laitos – Ukkoskauden huippuna Ahti-, Paula- ja Aatu-rajuilmat kesäkuussa

Ukkoskautena eli touko-syyskuussa Suomessa havaittiin 144 400 maasalamaa, mikä on noin 10 prosenttia enemmän kuin vuosien 1960–2020 keskiarvo (132 000). Puolet ukkoskauden salamoista havaittiin kesäkuussa, jolloin kuukauden salamamäärä oli 77 600 kesäkuun keskiarvon ollessa 34 000 salamaa.

Kesäkuussa esiintyi kolme rajua ukkospäivää, jolloin jokaisena päivänä paikannettiin yli 15 000 maasalamaa.

”Pelkästään 21.–23. kesäkuuta Ahti-, Paula- ja Aatu-rajuilmojen rajuissa ukkosissa paikannettiin lähes tuplasti koko kesäkuun keskimääräinen salamasaldo”, kertoo Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö, tutkija Antti Mäkelä.

Myös toukokuussa päästiin keskimääräistä suurempiin salamamääriin: havaittu salamamäärä, 14 700, on reilut 80 prosenttia enemmän kuin pitkän ajan keskiarvo (8 000 salamaa).

Heinä-, elo- ja syyskuussa jäätiin salamamäärissä sen sijaan alle keskimääräisen. Vaikka heinäkuu oli hyvin lämmin, kuiva sää ei suosinut ukkosia. Heinäkuussa havaittiin 38 200 maasalamaa (keskiarvo 57 000), elokuussa 13 800 (keskiarvo 29 000) ja syyskuussa vain 40 maasalamaa (keskiarvo 4 400).

Ukkosia riitti ukkoskauden aikana lähes koko Suomen alueelle.

”Tänä vuonna rajujakin ukkosia on esiintynyt melko tasaisesti Etelä-Suomesta Lappiin asti. Näistä ukkosista koituneita tuulituhoja taidetaan korjata paikoitellen vieläkin”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Terhi Laurila.

Aug 09

IPCC:n raportti: ihmisten toiminta on aiheuttanut ennennäkemättömän laajoja ja nopeita muutoksia ilmastossamme

Tieteellinen ymmärrys ilmastonmuutoksesta on vahvistunut entisestään ja tulos on selvä: Maapallon keskilämpötila on noussut noin 1,1 °C esiteolliseen aikaan verrattuna ja ihmisten toiminta on aiheuttanut lähes kaiken tämän lämpenemisen. Ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuudet, lämpötila ja merenpinta kohoavat ja jäätiköt vetäytyvät nopeammin kuin tuhansiin vuosiin. Arktisella alueella ilmasto lämpenee nopeammin kuin maapallolla keskimäärin – jopa yli kaksinkertaisella vauhdilla.

”IPCC:n kuudenteen arviointiraporttiin koostettu tutkimustieto osoittaa, että ilmaston lämpenemisestä johtuvat muutokset ovat ennennäkemättömän laajoja, nopeita ja osin peruuttamattomia. Lämpenemisen vaikutukset ja riskit kasvavat, mitä enemmän maapallon ilmasto lämpenee. Siksi jokainen asteen kymmenys lämpenemistä on merkittävä: estettynä se pienentää riskejä tai lämpötilan nousuna se voimistaa riskejä yhteiskunnille ja luonnolle”, Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja ja Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Jussi Kaurola sanoo.

”Tiedeyhteisön viesti on selkeä ja vakavampi kuin koskaan aiemmin. Ilmastokriisin torjunnalla on kiire ja tarvitsemme kaikkialla maailmassa entistä tiukempia päästövähennystavoitteita – sekä erityisesti toimia ja päätöksiä, joilla ne saavutetaan. EU:n ilmastotoimissa on päästävä yli 55 prosentin päästövähennystavoitteen vuoteen 2030 mennessä. IPCC:n tuoreen raportin valossa on ilmiselvää, että lisäpäätöksiä päästöjen vähentämiseksi tarvitaan myös syksyn budjettiriihestä”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Arviot ilmastonmuutoksen kehityksestä tarkentuneet

IPCC arviointiraportti tarkastelee, miten päästöjen kehittyminen vaikuttaa ilmastoon. Arvio ilmaston herkkyydestä kasvihuonekaasupäästöille on tarkentunut entisestään. Tämä mahdollistaa aiempaa luotettavammat arviot siitä, mikä päästöjen määrä vastaa 1,5 asteen lämpenemisen tasoa ja milloin se saavutetaan päästöskenaarioissa. Edellisen vuonna 2013 ilmestyneen arviointiraportin jälkeen on käynyt selvemmäksi, että ihmistoiminnasta peräisin olevilla kasvihuonekaasupäästöillä ja niiden lämmittävällä vaikutuksella on yhteys helleaaltoihin, rankkasateisiin, kuivuuteen, trooppisiin myrskyihin sekä niiden esiintymisessä ja voimakkuudessa tapahtuneisiin muutoksiin. Esimerkiksi jotkin viime vuosikymmenellä mitatuista hyvin korkeista lämpötiloista olisivat olleet erittäin epätodennäköisiä ilman ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta.

Raportti keskittyy aiempaa enemmän alueelliseen ilmastonmuutostietoon ja tukee näin riskien arviointia sekä päätöksentekoa. Ihmistoiminnan vaikutus on jo muuttanut sään ja ilmaston ääri-ilmiöiden esiintymistä kaikkialla maapallolla, mutta vaikutukset eroavat alueellisesti.

Ratkaisun avaimet tiedetään – toimia tarvitaan viipymättä

Kaikkien raportissa käytettyjen skenaarioiden mukaan 1,5 °C lämpenemisen taso ylitetään todennäköisesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella. Skenaarioiden mukaan on mahdollista, että jos kasvihuonekaasujen päästöt vähenevät nopeasti ja jyrkästi nollaan vuosisadan puolivälissä, maapallon keskilämpötila palautuu 1,5 asteen alle vuosisadan loppupuolella.

Lämpötilan nousu voidaan siis pysäyttää vain vähentämällä viipymättä ihmistoiminnasta aiheutuvat hiilidioksidin päästöt nollaan ja leikkaamalla muiden ilmastoa lämmittävien yhdisteiden päästöjä voimakkaasti. Päästöjen vähentämisen lisäksi ilmastonmuutoksen rajoittaminen vaatii sitä, että ilmakehästä sidotaan hiilidioksidia.

Raportin mukaan vuosisadan puolivälissä tulisi olla tilanteessa, jossa ihmisten aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat korkeintaan yhtä suuret kuin ihmisten luomat hiilinielut. Ihmisten täytyy pystyä sitomaan toiminnastaan aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ilmakehästä: tätä kutsutaan nettonollapäästöiksi. Päästövähennysten vaikutus lämpötilaan ja muihin ilmastosuureisiin näkyy vasta viiveellä.

IPCC koostaa tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta

IPCC:n 9.8.2021 julkaisema raportti käsittelee ilmastonmuutoksen luonnontieteellistä taustaa ja kokoaa yhteen tutkitun tiedon ilmastojärjestelmän tilasta, muutoksista ja tulevaisuuden näkymistä. Edellinen vastaava raportti julkaistiin vuonna 2013.

Raportti on ensimmäinen osa IPCC:n kuudennesta ilmastonmuutoksen arviointiraportista, joka julkaistaan vuosina 2021–2022. Kuudennen arviointiraportin kaksi muuta osaa julkaistaan keväällä 2022. Toinen osaraportti käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista ja kolmas osaraportti ilmastonmuutoksen hillintää. Syksyllä 2022 julkaistava synteesiraportti vetää yhteen tulokset kolmesta osaraportista.

IPCC: Raportin materiaalit (englanniksi)

Aug 02

Heinäkuu paikoin poikkeuksellisen lämmin -Hellelukemia mitattiin 24 päivänä

Kuva: Markku Hietavuori

Heinäkuu oli suuressa osassa maata harvinaisen tai poikkeuksellisen lämmin. Hellepäiviä oli selvästi yli heinäkuun keskiarvon. Suuressa osassa maata oli tavanomaista vähäsateisempaa.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan heinäkuu oli suurimmassa osassa maata harvinaisen tai poikkeuksellisen lämmin. Kuukauden keskilämpötila vaihteli maan etelä- ja kaakkoisosan 21 asteesta Pohjois-Lapin noin 14 asteeseen. Keskilämpötila oli yleisesti 3–4 astetta, Lapissa 1–3 astetta pitkän ajan keskiarvon yläpuolella. Edellisen kerran tätä lämpimämpi heinäkuu oli maan etelä- ja itäosassa vuonna 2010, muualla maassa vuonna 2018.

Hellelukemia mitattiin jossain päin Suomea yhteensä 24 päivänä, mikä on kahdeksan päivää yli heinäkuun keskiarvon. Havaintoasemista eniten hellepäiviä oli Porvoon Harabackassa, yhteensä 23 kappaletta. Kuukauden ylin lämpötila, 34,0 astetta, mitattiin Heinolan Asemantauksessa kuun 15. päivänä. Viimeksi korkeampia lämpötiloja on mitattu vuoden 2010 heinäkuussa, jolloin Liperi Joensuun lentoasemalla mitattiin Suomen mittaushistorian korkein lämpötila, 37,2 astetta.

Päättyneen heinäkuun alin lämpötila, -1,2 astetta, mitattiin Enontekiöllä Kilpisjärven Saanalla kuukauden 20. päivänä.

Heinäkuu oli vähäsateinen ja aurinkoinen

Heinäkuun sademäärä oli suuressa osassa maata tavanomaista pienempi. Paikoin oli harvinaisen vähäsateista eli yhtä kuivaa on keskimäärin harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa. Ajallisesti sateet painottuivat suuressa osassa maata kuukauden viimeisiin päiviin, jolloin pitkään vallinnut lämmin ja enimmäkseen poutainen korkeapainevoittoinen säätila muuttui matalapaineiden myötä epävakaiseksi.

Eniten kuukauden aikana satoi alustavien arvioiden mukaan Inarin Raja-Joosepissa, 101,1 millimetriä, ja vähiten Kilpisjärven kyläkeskuksessa, 14,2 millimetriä. Suurin havaittu vuorokausisademäärä (aamuyhdeksästä seuraavan aamun kello yhdeksään) oli 29. päivänä Tohmajärven Kemiessä mitattu 39,9 millimetriä.

Heinäkuu oli myös koko maassa selvästi tavanomaista aurinkoisempi, etelässä jopa harvinaisen aurinkoinen. Eniten auringonpaistetta kertyi Paraisten Utössä, 394 tuntia, mikä on noin 70 tuntia enemmän kuin keskimäärin heinäkuussa. Viimeksi yhtä aurinkoinen heinäkuu on ollut maan etelä- ja keskiosassa vuonna 2006.

Maasalamoita havaittiin heinäkuussa reilut 38 000 kappaletta, mikä on noin kaksi kolmasosaa heinäkuussa keskimäärin havaitusta salamamäärästä.

Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.

Ilmastotilastoja Ilmatieteen laitoksen sivuilla

Kesän 2021 hellehuiput

Jul 17

Sunnuntaina odotettavissa ukkosia kylmän rintaman pyyhkiessä helteen Suomesta

Riikan päivänä kylmä rintama saapuu aamulla lännestä Suomeen. 

Sade- ja ukkoskuuroja on odotettavissa aamusta alkaen paikoin maan länsiosassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Säärintama etenee päivän aikana maan itäosaan. Sen yhteydessä sade- ja ukkoskuurot voimistuvat nopeasti jopa rajuilmaksi ja kaunis kesäpäivä muuttuu yllättävästi epävakaaksi ja puuskaiseksi. Illaksi ukkoskuurot siirtyvät Venäjän puolelle.

Keskipäivästä alkaen ukkospuuskat (yli 15 m/s) voivat aiheuttaa tuulivahinkoja Itä-Uudeltamaalta Kuusamoon yltävällä alueella. Voimakkaampia puuskia (yli 25 m/s) on odotettavissa myöhemmin iltapäivällä Etelä-Savon itäosista Kainuuseen ylettyvällä alueella. Etenkin maan keskisissä ja itäisissä osissa on hyvä varautua ukkospuuskiin.

Eteläosiltaan rintaman liike on hitaampaa ja paikallisen rankkasateen riski on siksi suurempi etelässä, toisaalta ukkospilvikehityksen käynnistyminen ylipäätään on epävarmaa Etelä-Suomessa. Kuivuuteen etelässä ei välttämättä ole helpotusta tiedossa. Lapissa sää muuttuu pilviseksi ja sateiseksi jo aamuyöstä alkaen. Sadetta voi tulla rankasti matalapaineen myötä osaan Lappia, vuorokausikertymä voi paikoin olla yli 50 mm.

Voimassa olevat varoitukset:

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Toimintaohjeita ukkospuuskien varalta:

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/toimintaohjeita-ukkospuuskissa

Jul 01

Ilmatieteen laitos – Kesäkuu oli Suomen mittaushistorian lämpimin

Kuva: Markku Hietavuori

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesäkuu oli suurimmassa osassa maata ennätyksellisen tai poikkeuksellisen lämmin. Lähinnä vain osassa Lappia kesäkuu oli harvinaisen lämmin eli siellä vastaava lämpö toistuu keskimäärin kerran 10-30 vuodessa.

Koko maan keskilämpötila oli ennätyksellisen korkea noin 16,5 astetta. Tämä ylittää edellisen ennätyksen vuodelta 1953 jopa 0,3 asteella. Kuukauden keskilämpötila vaihteli kaakon noin 20 asteesta Käsivarren vajaaseen 10 asteeseen. Lämpötilat olivat 2-6 astetta pitkän ajan keskiarvojen yläpuolella. Helsingin Kaisaniemen keskilämpötila 19,3 astetta oli vuonna 1844 alkaneen mittaushistorian korkein.

Hellepäiviä mitattiin maassamme yhteensä 25 kappaletta, mikä on eniten digitoidun vuorokausiaineiston aikakaudella eli vuodesta 1961 alkaen. Havaintoasemista eniten hellepäiviä oli Kankaanpään Niinisalon lentoasemalla, yhteensä 19 kappaletta. Kuukauden ylin lämpötila 33,6 astetta mitattiin Parikkalan Koitsanlahdella 22. päivänä. Lukema jäi vain kahden kymmenyksen päähän Suomen kesäkuun lämpöennätyksestä, joka mitattiin Ähtärissä vuonna 1935. Menneen kesäkuun alin lämpötila -2,4 astetta mitattiin Kilpisjärven Saanalla 16. päivänä.

Voimakkaita sadekuuroja ja runsasta salamointia

Kesäkuun sademäärät olivat maan etelä- ja keskiosassa laajalti tavanomaista pienemmät. Etelässä ja idässä oli paikoin harvinaisen vähäsateista eli yhtä kuivaa on keskimäärin kerran 10 – 30 vuodessa. Maan pohjoisosassa sademäärät olivat laajalti lähellä pitkän ajan keskiarvoa, mutta paikoin satoi harvinaisen paljon.

Eniten kuukauden aikana satoi Puolangan Paljakalla 122,8 millimetriä ja vähiten Kotka Rankissa 11,1 millimetriä. Suurimmat tilastoihin tallennettavat aamuyhdeksästä seuraavan aamun kello yhdeksään sademäärät olivat Juuan Niemelässä 23. päivänä mitattu 67,5 millimetriä.

Kuukauden lopulla ukkoset voimistuivat ensin Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Etelä-Lapin alueella, ja Aatun päivänä 23.6. maan etelä- ja itäosassa liikkui maan eteläosan yli itään voimakas rajuilma. Maasalamoita havaittiin kesäkuussa noin 78 000 kappaletta. Tämä on yli puolet keskimääräisestä vuotuisesta salamamäärästä ja yli kaksi kertaa enemmän kuin kesäkuussa keskimäärin. Viimeksi yhtä runsasta salamointia kesäkuussa on mitattu vuonna 2013, jolloin maasalamoita havaittiin 79 000 kappaletta.

Lisätietoja:

Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.

Ilmastotilastoja Ilmatieteen laitoksen sivuilla

Kesän 2021 hellehuiput

Äärilämpötilojen terveysvaikutuksia

Jun 24

Ilmatieteen laitos – Juhannus on melko lämmin, mutta myös epävakainen

Perjantaina juhannusaattona maan etelä- ja keskiosaan leviää Baltiasta vähäisen matalapaineen myötä annos lämmintä ja hyvin kosteaa ilmaa. Matalapaineen reittiin ja aikatauluun liittyy vielä epävarmuutta, mutta runsaitakin sade- ja ukkoskuuroja voi esiintyä jo päivällä etelässä. Pohjoisempana aattoa vietetään pääosin poutaisessa ja osin aurinkoisessa säässä, tosin Keski- ja Pohjois-Lappiin leviää lännestä runsaampaa pilvisyyttä ja ajoittaisia vesisateita. Päivän ylin lämpötila on 22…28 astetta, Keski- ja Pohjois-Lapissa 12…20 astetta.

Illalla ja juhannusyönä matalapaineeseen liittyviä sateita voi tulla jo melko yleisesti maan etelä- ja keskiosassa. Juhannusyönä lämpötila on idässä 16…20 astetta, lännessä noin 15 asteessa ja Lapissa 10 asteen molemmin puolin. Lauantaina juhannuspäivänä vähäinen matalapaine pysyttelee todennäköisesti maan etelä- ja keskiosissa. Sade- tai ukkoskuuroja esiintyy yleisemmin etelä- ja itäosassa maata ja ne voivat yhä olla rankkoja. Pohjanmaalla ja maan pohjoisosassa juhannuspäivä on enimmäkseen poutainen ja paikoin aurinkoinen. Vaikka ilmamassa on varsinkin idässä lämmintä, niin runsaasta pilvisyydestä johtuen päivälämpötilat ovat pääosin 20 ja 25 asteen välillä, Lapissa 16…21 astetta. Sunnuntaina matalapaine siirtyy hitaasti itään, joten sade- ja ukkoskuurot painottuvat maan itäosaan. Lappiin leviää lännestä puolestaan hajanainen sadealue. Näiden epävakaisten vyöhykkeiden väliin, maan länsiosiin, jää kuivempi ja aurinkoisempi alue. Päivän ylimmät lämpötilat ovat 20…25 astetta, Lapissa 15 asteen molemmin puolin. Viikonlopun matalapaineen reittiin ja siihen liittyviin sade- ja ukkoskuuroihin liittyy yhä normaalia enemmän epävarmuutta, joten ennusteiden kehittymistä on syytä seurata. ”Paikallisista sade- ja ukkoskuuroista huolimatta metsäpalovaroituksia on todennäköisesti juhannuksena voimassa paikoin maan etelä- ja keskiosassa. Metsäpalovaroituksen ollessa voimassa on kokkojen polttaminen aina kiellettyä”, ylimeteorologi Henri Nyman muistuttaa.

Keskimäärin joka neljäs juhannus on helteinen

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan päivän ylin lämpötila on juhannuksena tyypillisesti suuressa osassa maata 20 asteen tietämillä, Pohjois-Lapissa lähempänä 15 astetta. Yön alin lämpötila on tavallisesti noin 10 astetta, Pohjois-Lapissa lähellä viittä astetta. Keskimäärin joka toinen tai joka kolmas juhannus on poutainen ja myös aurinkoinen.

Tilastojen mukaan helteitä osuu joko juhannusaattoon tai juhannuspäivään keskimäärin kerran neljässä, rannikolla kerran viidessä ja Lapissa kerran 10 vuodessa. Molempina päivinä esiintyvä helle on historiassa harvinainen. Edellisen kerran hellettä on ollut molempina päivinä kuitenkin viime vuonna. Yli 30 asteen lämpötiloja on osunut juhannukseen vain harvoin. Yksi mittaushistorian lämpimimmistä juhannuksista koettiin vuonna 1999, jolloin lämpötila nousi sekä juhannusaattona että juhannuspäivänä yli 30 asteeseen. Helteinen juhannus päättyi rajuihin ukkosiin. Yli 30 asteen lämpötiloja on mitattu juhannuksena myös vuosina 1973 ja 1935.

Viime vuoden juhannusaatto oli etelässä sekä lännessä helteinen ja koko maassa enimmäkseen poutainen. Aaton korkein lämpötila, 28,7 astetta, mitattiin Salon Kärkässä. Lapissa lämpötilat olivat enimmäkseen 12 ja 18 asteen välillä. Juhannuspäivänä helteet jatkuivat lännessä ja Kokemäen Tulkkilassa mitattiin korkein lämpötila, 28,3 astetta, muualla lämpötilat olivat 20 asteen tienoilla.

Jun 23

:MYRSKYVAROITUS 23.06.2021: Ilmatieteen laitos varoittaa voimakkaista ukkoskuuroista lähituntien aikana Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä

Ilmatieteen laitos on antanut keskiviikkona 23.6. klo 14.00 viranomaistiedotteen voimakkaista ukkoskuuroista lähituntien aikana Uudellamaalla, Kymenlaaksossa Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Ukkoskuurot voivat aiheuttaa paikoin tuulivahinkoja.

Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä esiintyy lähitunteina voimakkaita ukkospuuskia, jotka aiheuttavat paikoin tuulivahinkoja. Irtain omaisuus on hyvä suojata ennen tuulen voimistumista. Ihmisiä kehotetaan tarkkailemaan tilannetta ja siirtymään tarvittaessa sisätiloihin. Ulkona ollessa on syytä varoa kaatuvia puita ja maahan pudonneita sähkölinjoja.

Hätänumeroon 112 ei pidä soittaa tiedustelutarkoituksessa esimerkiksi sähkökatkoista tai kaatuneista puista. Hätänumeroon soitetaan vain kiireellisissä hätätilanteissa, kun henki, terveys, omaisuus tai ympäristö on vaarassa.

Tilannetta seurataan Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla ja Twitter-tilillä @meteorologit.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Toimintaohje ukkospuuskien varalle: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/toimintaohjeita-ukkospuuskissa

Jun 23

Ilmatieteen Laitos: Juhannus on lämmin, mutta paikoin epävakainen

Kuva: Markku Hietavuori

Paikallisia sade- ja ukkoskuuroja on odotettavissa läpi juhannuksen. Metsäpalovaroituksia on yhä voimassa maan etelä- ja keskiosassa.

Perjantaita, juhannusaattoa, vietetään suuressa osassa maata kesäisen lämpimässä ja aurinkoisessa säässä. Paikallisia sade- tai ukkoskuuroja voi kuitenkin esiintyä. Keski- ja Pohjois-Lappiin leviää kuitenkin lännestä runsaampaa pilvisyyttä ja yhtenäisempiä vesisateita. Päivän ylin lämpötila on 22…28 astetta, Keski- ja Pohjois-Lapissa 12…20 astetta. Juhannusyönä lämpötila on idässä 16…20 astetta, lännessä noin 15 asteessa ja Lapissa 10 asteen molemmin puolin.

Lauantaina, juhannuspäivänä, vähäinen matalapaine saapuu kaakosta Suomeen ja sää muuttuu maan etelä- ja keskiosassa epävakaisemmaksi ja sade- tai ukkoskuuroja tulee monin paikoin ja sateet voivat olla rankkojakin. Lapissa sää poutaantuu lännestä alkaen, mutta pilvisyys pysyy melko runsaana. Lämpötiloissa ei tapahdu suuria muutoksia ja lämpimintä on idässä.

Sunnuntaiksi matalapaine siirtyy todennäköisesti maan pohjoisosaan, missä päivä on monin paikoin sateinen ja myös ukkosta esiintyy. Maan etelä- ja keskiosassa pilvisyys on vaihtelevaa ja sade- tai ukkoskuurot ovat yhä mahdollisia. Päivän ylimmät lämpötilat hieman laskevat lauantain lukemista ja ovat 20…25 astetta, Lapissa 15 asteen molemmin puolin.

Viikonlopun matalapaineen reittiin ja siihen liittyviin sade- ja ukkoskuuroihin liittyy vielä normaalia enemmän epävarmuutta, joten ennusteiden kehittymistä on syytä seurata.

”Paikallisista sade- ja ukkoskuuroista huolimatta metsäpalovaroituksia on todennäköisesti juhannuksena voimassa paikoin maan etelä- ja keskiosassa. Metsäpalovaroituksen ollessa voimassa on kokkojen polttaminen aina kiellettyä”, ylimeteorologi Henri Nyman muistuttaa.

Keskimäärin joka neljäs juhannus on helteinen

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan päivän ylin lämpötila on juhannuksena tyypillisesti suuressa osassa maata 20 asteen tietämillä, Pohjois-Lapissa lähempänä 15 astetta. Yön alin lämpötila on tavallisesti noin 10 astetta, Pohjois-Lapissa lähellä viittä astetta. Keskimäärin joka toinen tai joka kolmas juhannus on poutainen ja myös aurinkoinen.

Tilastojen mukaan helteitä osuu joko juhannusaattoon tai juhannuspäivään keskimäärin kerran neljässä, rannikolla kerran viidessä ja Lapissa kerran 10 vuodessa. Molempina päivinä esiintyvä helle on historiassa harvinainen. Edellisen kerran hellettä on ollut molempina päivinä kuitenkin viime vuonna. Yli 30 asteen lämpötiloja on osunut juhannukseen vain harvoin. Yksi mittaushistorian lämpimimmistä juhannuksista koettiin vuonna 1999, jolloin lämpötila nousi sekä juhannusaattona että juhannuspäivänä yli 30 asteeseen. Helteinen juhannus päättyi rajuihin ukkosiin. Yli 30 asteen lämpötiloja on mitattu juhannuksena myös vuosina 1973 ja 1935.

Viime vuoden juhannusaatto oli etelässä sekä lännessä helteinen ja koko maassa enimmäkseen poutainen. Aaton korkein lämpötila, 28,7 astetta, mitattiin Salon Kärkässä. Lapissa lämpötilat olivat enimmäkseen 12 ja 18 asteen välillä. Juhannuspäivänä helteet jatkuivat lännessä ja Kokemäen Tulkkilassa mitattiin korkein lämpötila, 28,3 astetta, muualla lämpötilat olivat 20 asteen tienoilla.

Voimassa olevat varoitukset
Metsäpalovaroitukset
Juhannussäät

Jun 22

:MYRSKYVAROITUS: Ilmatieteen laitos – Ilmatieteen laitos varoittaa voimakkaista ukkoskuuroista lähituntien aikana Pohjanmaalla

Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa esiintyy lähitunteina voimakkaita ukkospuuskia, jotka aiheuttavat paikoin tuulivahinkoja. Irtain omaisuus on hyvä suojata ennen tuulen voimistumista. Ukkosen aikana tulee pysytellä sisätiloissa ja ulkona ollessa varoa kaatuvia puita ja maahan pudonneita sähkölinjoja.

Hätänumeroon 112 ei pidä soittaa tiedustelutarkoituksessa esimerkiksi sähkökatkoista tai kaatuneista puista. Hätänumeroon soitetaan vain kiireellisissä hätätilanteissa, kun henki, terveys, omaisuus tai ympäristö on vaarassa.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset

Toimintaohje ukkospuuskien varalle