Oct 11

Helsingin perinteinen ensilumikisa polkaistiin käyntiin

Lumitöitä Hietaniemen hautausmaan kupeessa talvella 2019. Kuva: Veikko Somerpuro.

Päivät lyhenevät ja lämpömittarin lukemat valuvat öisin lähelle nollaa. Ensilumi voi sataa ennen kuin arvaammekaan. Staran jo perinteisessä kisassa arvuutellaan päivää, jolloin aurausta vaativa ensilumi sataa Helsinkiin.

Kisan sääntöjen mukaan ensilumi katsotaan sataneeksi, kun kolme Staran kuudesta hoitopiiristä ryhtyy lumitöihin. Aura-autoja tarvitaan, kun sulamatonta lunta kertyy maahan viitisen senttiä. Staran työnjohdon merkintöjen mukaan aurattava ensilumi on useimmiten satanut marraskuun puolivälin jälkeen, mutta 2010-luvulla selvästi myöhemmin.Tälle vuosikymmenelle mahtuu peräti kolme vuotta, jolloin ensilumi on tullut Helsinkiin vuodenvaihteen jälkeen. Viime talvena kisa ratkesi 17. joulukuuta, kun aurauskalusto lähti laajasti liikkeelle. Talvi 2018–2019 oli runsasluminen.

Kilpailuun voi osallistua Staran verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/stara tai verkkolomakkeella >

Ensilumikisan vastausaika päättyy perjantaina 22. marraskuuta 2019. Jos ensilumi aurataan ennen vastausajan päättymistä, hyväksytään viimeistään lumisadetta edeltävänä päivänä saapuneet vastaukset. Oikein arvanneiden kesken arvotaan vapaavalintainen suksipaketti.

Liukasta jo ennen ensilunta

Staran yksikönjohtaja Ville Alatyppö muistuttaa, että jo nyt on syytä olla varovainen liikenteessä, sillä tienpinnat ovat usein liukkaita ennen ensilunta. Myös kaduille putoavat lehdet voivat lisätä liukkautta.

Stara hoitaa lumityöt noin 70 prosenttisesti Helsingin katualasta. Yksityiset urakoitsijat vastaavat lopusta. Haastavat lumityöt kantakaupungin kapeilla ja täyteen pysäköidyillä kaduilla ovat Staran vastuulla.

Kovien lumisateiden aikaan työt priorisoidaan niin, että asuntokatujen vuoro tulee pääkatujen ja joukkoliikennekatujen jälkeen. Yhä uuden lumen sataessa syrjäisempien asuntokatujen auraus väistämättä viivästyy.

– Staralle on tärkeää huolehtia turvallisista olosuhteista kaikille liikkumisen muodoille, mutta työjärjestyksessä korostuu pääkatujen ja joukkoliikenteen sujuminen sekä jalankulun turvallisuus, Alatyppö sanoo.

Palautetta lumitöistä voi antaa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelun kaupungin palautejärjestelmän kautta. Näin palaute siirtyy tehokkaasti myös Staralle.

Oct 03

Lumisade heikentää ajokeliä maan itäosassa perjantaina

Ensilumi sataa paikoin maan itäosaan, ja kesärenkailla ajavien on syytä seurata säätilanteen kehittymistä.

Ilmatieteen laitoksen torstaina 3. lokakuuta tekemän ennusteen mukaan ajokeli muuttuu paikoin huonoksi huomenna perjantaina maan itäosassa lumisateen takia. Huonointa ajokelin ennustetaan olevan Pohjois-Karjalassa.

Sadealue liikkuu torstain ja perjantain kuluessa kohti koillista. Sade muuttuu rännäksi ja märäksi lumeksi perjantain vastaisena yönä maan itäosassa sekä paikoin myös keskiosassa.

”Lunta sataa eniten Pohjois-Karjalassa itärajan tuntumassa, jossa raskasta lunta voi kertyä perjantai-iltaan mennessä 5–10 senttimetriä”, sanoo päivystävä meteorologi Pauli Jokinen.

Kainuun, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakunnissa lunta kertyy perjantain aikana noin 1–5 senttiä. Ennustetut lämpötilat ovat alueella pääosin 1–2 astetta plussan puolella, joten pienikin muutos lämpötilassa suuntaan tai toiseen voi merkittävästi muuttaa sateen olomuotoa.

Myös Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen maakunnissa voi tulla perjantaina paikallisia lumisateita, mutta kertymät jäävät todennäköisesti vähäisiksi. Ajokeli voi kuitenkin muuttua näilläkin alueilla huonoksi lauantain vastaisena yönä tienpintojen jäätymisen vuoksi.

Ennen liikenteeseen lähtöä kannattaa tutustua voimassa oleviin varoituksiin Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset.

Sep 26

Ukkoskausi oli vaisu kesäkuuta lukuun ottamatta

Suurin osa ukkoskauden salamoista kertyi kesäkuussa, kun taas heinäkuun salamasaldo jäi tilastojen minimiin. Ukkosia esiintyi ympäri Suomea.

Suomessa ukkoskausi ulottuu toukokuusta syyskuuhun, jona aikana paikannetaan keskimäärin 130 000 maasalamaa. Vuoden 2019 salamasaldo oli 23. syyskuuta mennessä vajaat 87 000 salamaa, eli vain noin 65 prosenttia tilastojen keskiarvosta.

”Suomen kesät saattavat olla sään puolesta hyvin erilaisia keskenään, joten tyypillisesti myös salamamäärissä nähdään suuri vuosittainen vaihtelu”, tutkija Terhi Laurila Ilmatieteen laitokselta sanoo.

Suurin osa kesän ukkosista (50 400 maasalamaa) havaittiin kesäkuussa, jolloin oli monta rajuja ukkospäivää. Määrä on selkeästi kesäkuun keskiarvoa (35 000) korkeampi. Salamarunsaimmat ukkospäivät olivat 8. kesäkuuta ja 21.kesäkuuta, jolloin kumpanakin päivänä paikannettiin yli 10 000 maasalamaa.

Kuiva ja osittain kolea heinäkuu ei suosinut ukkosia. Kuun salamamäärä oli vain hieman yli 8 000, kun heinäkuun keskiarvo on 60 000 maasalamaa. Tämä on pitkän ajan tilastojen alhaisin heinäkuun salamamäärä. Aikaisemmat heinäkuun minimit koettiin vuosina 1968 (10 500 maasalamaa) ja 2018 (11 000 maasalamaa). Heinäkuun vähäiset ukkoset painottuivat maan etelä- ja keskiosiin. Muualla Pohjoismaissa, esimerkiksi Norjan eteläosissa ja Skagerrakin salmen ympäristössä, ukkosia esiintyi kuitenkin runsaasti.

Elokuun salamamäärä oli lähes 16 000, mikä on noin puolet keskimääräisestä (30 000). Ukkoset esiintyivät tasaisesti lähes koko Suomen alueella. Vaikka salamointi ei ollut rajua, vahinkoa aiheuttavia rankkasateita esiintyi esimerkiksi 8.elokuuta Porissa ja 23. elokuuta Helsingissä.

Syyskuussa ollaan puolestaan jo keskiarvon yläpuolella salamamäärissä.

”Syyskuun 23. päivään mennessä oli havaittu yli 5 800 maasalamaa, kun syyskuun keskiarvo on 4 400 maasalamaa”, tutkija Laurila selittää.

Ukkoset Suomessa: http://ilmatieteenlaitos.fi/ukkonen-ja-salamat

Salamalta suojautuminen: http://ilmatieteenlaitos.fi/suojautuminen-salamalta

Aug 01

Ilmatieteen laitos: Heinäkuussa säät vaihtelivat laidasta laitaan

Heinäkuussa rikottiin havaintoasemakohtaisia ennätyksiä niin päivän ylimmän kuin alimmankin lämpötilan osalta. Sademäärä oli paikoin poikkeuksellisen pieni.

Heinäkuun keskilämpötila vaihteli Pohjois-Lapin noin 12 asteesta maan etelä- ja lounaisosan runsaaseen 17 asteeseen. Keskilämpötila oli lähes koko maassa pitkän ajan keskiarvojen alapuolella. Koleinta oli maan itäosassa, missä kuukauden keskilämpötila oli enimmillään 2–3 astetta pitkän ajan keskiarvojen alapuolella sekä maan pohjoisosassa, missä keskiarvoista jäätiin noin 1–2 astetta. Maan etelä- ja länsiosassa poikkeamat olivat pienempiä, ja paikoin lämpötila oli hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoja.

Heinäkuussa lämpötila vaihteli kuitenkin laidasta laitaan. Kuukausi alkoi hyvin koleana, ja ensimmäistä päivää lukuun ottamatta lämpötilat pysyivät selvästi hellerajan alapuolella yli kuukauden puolivälin.Heinäkuun alin lämpötila, -1,7 astetta, mitattiin 5.7. vastaisena yönä Ylivieskan lentokentällä. Hallaöitä, eli öitä jolloin lämpötila laskee maanpinnassa nollan alapuolelle, oli heinäkuussa runsaasti. Eniten halloja oli Alajärven Möksyn havaintoasemalla, missä hallaa mitattiin seitsemänä yönä. Tätä enemmän hallaöitä on heinäkuussa ollut kyseisellä havaintoasemalla edellisen kerran vuonna 1975, jolloin hallaa havaittiin yhdeksänä yönä.

Kuukauden puolivälin jälkeen sää alkoi vähitellen lämmetä, ja kuukauden viimeisenä viikonloppuna lämpötila nousi jopa poikkeuksellisen korkeaksi. Havaintoasemakohtaisia lämpöennätyksiä rikottiin ensin 26. päivä Ylitorniossa ja Pellossa, ja sitten 28. päivä maan eteläosassa. Kuukauden ylin lämpötila, 33,7 astetta, mitattiin kuun 28. päivä Porvoon Emäsalossa. Tämä oli kyseisen havaintoaseman uusi lämpöennätys. Samana päivänä rikottiin myös Suomen pisimpään toimineen havaintoaseman, Helsingin Kaisaniemen, lämpöennätys. Kaisaniemessä lämpötilaa on mitattu vuodesta 1844 lähtien. Uusi Kaisaniemen lämpöennätys, 33,2 astetta, ylitti edellisen, vuodelta 1945 olleen ennätyksen jopa 1,6 asteella. Havaintoasemakohtaisia ennätyksiä rikottiin myös muun muassa Salossa, Kaarinassa, Lohjalla ja Ahvenanmaalla Jomalassa. Hellepäiviä heinäkuussa oli yhteensä 13, mikä on kolme päivää pitkän ajan keskiarvoja vähemmän.

Lämpimän viikonlopun jälkeen heinäkuun lopussa sää viileni taas nopeasti. Poikkeuksellisen koleaa oli erityisesti 30. päivä maan itäosassa, missä esimerkiksi Ilomantsin Pötsönvaaran havaintoasemalla päivän ylin lämpötila oli vain 7,1 astetta. Tämä on Pötsönvaaran mittaushistoriassa sekä vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna koko Pohjois-Karjalan alueella alin heinäkuussa mitattu päivän ylin lämpötila.

Myös sademäärät vaihtelivat eri puolilla maata

Heinäkuun sademäärä vaihteli vain muutamasta millistä noin 90 millimetriin. Maan keski- ja pohjoisosassa sademäärät jäivät paikoin poikkeuksellisen pieniksi, eli näin kuivaa on keskimäärin kerran 30 vuodessa tai harvemmin. Erityisen kuivaa oli Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa ja Lounais-Lapissa, missä kuukauden sademäärä jäi alle 10 millimetriin. Vähiten heinäkuussa satoi Siikajoella, missä kuukauden sademäärä oli vain 2,3 millimetriä. Tämä oli kyseisen aseman mittaushistorian pienin heinäkuun sademäärä.

Etelärannikolla ja paikoin maan lounais- ja itäosassa sademäärät olivat kuitenkin lähellä pitkän ajan keskiarvoja, paikoin jopa hieman keskiarvojen yläpuolella. Eniten heinäkuussa satoi Punkaharjulla, missä sademäärä oli 93,4 milliä. Suurin vuorokauden sademäärä, 43,4 millimetriä, mitattiin 2. heinäkuuta Lappeenrannassa.

Heinäkuun salamamäärä oli vain runsaat 8000, mikä on alle 15 prosenttia pitkän ajan keskiarvosta (noin 60 000). Vuodesta 1960 lähtien tarkasteltuna tämä on pienin koskaan heinäkuussa esiintynyt salamamäärä.

Auringonpaistetunteja kertyi heinäkuussa noin 200–350. Maan etelä- ja itäosassa auringonpaistetunteja kertyi noin 15–50 tuntia keskimääräistä vähemmän, maan länsiosassa taas saman verran keskimääräistä enemmän. Pohjois-Lapissa auringonpaistetuntien määrä oli lähellä pitkän ajan keskiarvoja.

Heinäkuussa oli myös yksi myrskypäivä, kun pohjoistuuli yltyi 5. päivä Ahvenanmerellä myrskylukemiin. Kovin keskituulen nopeus oli 22,1 m/s ja se mitattiin Märketin majakalla. Myrskyä esiintyy merialueillamme heinäkuussa keskimäärin vain kerran viidessä vuodessa.

Lisätietoja:

Heinäkuun säätilastot: https://ilmatieteenlaitos.fi/heinakuu

Lämpötilaennätyksiä: https://ilmatieteenlaitos.fi/lampotilaennatyksia

Helletilastot: https://ilmatieteenlaitos.fi/helletilastot

Kesän 2019 hellehuippujen seuranta https://ilmatieteenlaitos.fi/kesa-2019

Sää on harvoin poikkeuksellinen. Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen ainoastaan, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi kutsutaan, kun sääilmiön esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.

Jul 25

Loppuviikosta on tulossa hyvin helteinen

Suomeen virtaa entistä lämpimämpää ilmaa Länsi-Euroopasta ja viikon lopulla lämpötila kohoaa monin paikoin +30 asteen yläpuolelle. Alkuviikolla koetaan mahdollisesti hyvinkin raju viileneminen.

Helteinen sää Suomessa jatkuu, kun korkeapaine vahvistuu loppuviikolla Fennoskandiaan. Sää on laajalti aurinkoinen ja poutainen, paikallisia sade- tai ukkoskuuroja voi esiintyä lähinnä Lapissa. Päivälämpötilat kohoavat torstaina ja perjantaina +25…+30 asteen välillä, paikoin etenkin lännessä jo +30 asteen yläpuolelle. Yön alimmat lämpötilat ovat +15 asteen vaiheilla.

Lauantaina ja sunnuntaina ilmamassa on Suomessa kaikkein lämpimintä ja tuolloin lämpötilat kohoavat yleisesti +32…+33 asteen vaiheille. Tässä yhteydessä myös yöt ovat lämpimiä ja varsinkin kaupungeissa lämpötila ei laske alle +20 asteen.

”Näin korkeat lämpötilat ovat Suomessa harvinaisia ja aiheuttavat ihmisille kovaa lämpörasitusta, joka on syytä ottaa jokapäiväisessä elämässä huomioon”, muistuttaa ylimeteorologi Henri Nyman. Itään ja varsinkin pohjoiseen alkaa kuitenkin virrata Jäämereltä viileämpää ilmaa ja etenkin sunnuntai voi Itä- ja Pohjois-Lapissa olla jo kolea lämpötilojen jäädessä +10 ja +15 asteen välille.

Alkuviikolla kolea Jäämeren ilmamassa näyttäisi ennusteissa leviävän vähitellen koko maahan. Tämän toteutuessa päivälämpötilat jäävät pohjoisessa jopa alle +10 asteen ja etelässäkin +15 asteen vaiheille.

Lisätietoja helteiden terveysvaikutuksista:

https://ilmatieteenlaitos.fi/aarilampotilojen-terveysvaikutuksia

https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ilmasto-ja-saa/helle (linkki THL:n sivuille)

Jul 01

Kesäkuu oli paikoin harvinaisen lämmin

Kesäkuu oli lähes koko maassa keskimääräistä lämpimämpi. Kuukauden keskilämpötila vaihteli Pohjois-Lapin noin 10 asteesta maan etelä- ja kaakkoisosan noin 18 asteeseen.

Maan etelä- ja itäosassa kesäkuun keskilämpötila oli noin 3 astetta, maan länsiosassa noin 2 astetta ja maan pohjoisosassa noin asteen pitkän ajan keskiarvojen yläpuolella. Pohjois-Lapissa kuukauden keskilämpötila oli kuitenkin lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Maan etelä- ja itäosassa kesäkuu oli harvinaisen lämmin, eli näin lämmintä kesäkuussa on keskimäärin vain kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin. Edellisen kerran tätä lämpimämpi kesäkuu oli vuonna 2013.

Hellepäiviä, eli päiviä jolloin vuorokauden ylin lämpötila ylittää 25 astetta, oli kesäkuussa koko maassa yhteensä 11. Tämä on kolme päivää pitkän ajan keskiarvoja enemmän. Eniten hellepäiviä oli Lappeenrannassa, Parikkalassa, Kouvolassa, Heinolassa ja Lahdessa, missä hellelukemiin päästiin 10 päivänä. Kesäkuun ylin lämpötila, 32,3 astetta, mitattiin 7. päivä Kruunupyyssä Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalla sekä Oulussa Oulunsalon Pellonpään havaintoasemalla.

Kesäkuun alin lämpötila, -4,5 astetta, mitattiin 11. päivä Kilpisjärvellä Saana-tunturilla. Yöpakkasia oli Lapissa vielä aivan kuukauden loppupuolellakin. Lämpötila laski paikoin nollan alapuolelle vielä 24.6. sekä 27.–30.6. vastaisina öinä. Erityisen kylmä oli 30.6. vastainen yö, jolloin sekä Kilpisjärven Saana-tunturilla että Inarissa Saariselän matkailukeskuksen havaintoasemalla mitattiin -2,1 astetta. Näin kylmät yöt ovat kesäkuun lopussa harvinaisia.

Sademäärät vaihtelivat suuresti, aurinko paistoi keskimääräistä enemmän

Kuukauden sademäärissä oli suurta paikallista vaihtelua. Kuukauden sademäärät vaihtelivat noin 10 ja 100 millimetrin välillä. Vähiten satoi maan etelä- ja kaakkoisosassa sekä länsirannikon tuntumassa, missä sademäärät jäivät pienimmillään vain noin neljännekseen tavanomaisesta. Kuukauden sademäärä oli kuivimmilla alueilla paikoin jopa poikkeuksellisen pieni, eli yhtä kuivaa on keskimäärin kerran 30 vuodessa tai harvemmin. Eniten kesäkuussa satoi Pohjois-Lapissa ja Pudasjärven alueella, missä sademäärät olivat kaksinkertaisia tavanomaiseen nähden. Kesäkuun suurin kuukauden sademäärä mitattiin Pudasjärven Sarakylässä, missä satoi 105,6 mm. Pienin kuukauden sademäärä oli Mäntsälän Hirvihaarassa, missä satoi vain 7,9 mm. Suurin vuorokauden sademäärä, 65,7 mm, mitattiin Sallan Kelloselän havaintoasemalla 9. kesäkuuta.

Kesäkuun salamamäärä oli hieman yli 50 000, mikä on selvästi yli kesäkuun keskiarvon (noin 34 000). Runsaimmin salamoi 7. –9.6. sekä 21.6. Salamoita esiintyi lähes koko maassa lukuun ottamatta Varsinais-Suomen sekä Kymenlaakson seutuja.

Aurinko paistoi kesäkuussa suurimmassa osassa maata keskimääräistä enemmän. Auringonpaistetunteja kertyi noin 300–380, Lapissa kuitenkin noin 250. Lapissa auringonpaistetuntien määrä oli lähellä pitkän ajan keskiarvoja, mutta suurimmassa osassa maata keskiarvot ylitettiin noin 30–80 tunnilla.

Kesäkuun säätilastot: https://ilmatieteenlaitos.fi/kesakuu

Kesäsään tilastot: https://ilmatieteenlaitos.fi/kesatilastot

Jun 20

Juhannuksen säätä värittävät ukkoset ja matalapaine, etelässä ja idässä on lämmintä

Juhannusaattona voimakkaitakin ukkosia liikkuu maan etelä- ja keskiosien yli itään. Juhannuspäivänä puolestaan matalapaine aiheuttaa puuskaista tuulta etenkin Keski-Suomessa. Metsäpalovaroitus on todennäköisesti voimassa juhannusaattona Etelä- ja Keski-Suomessa.

Ilmatieteen laitoksen torstaina 20.6. tekemän ennusteen mukaan matalapaine syvenee juhannusaattona Ruotsin Lapin yllä. Se tuo Lappiin jatkuvampia sateita ja muualle maahan paikoin voimakkaitakin sade- ja ukkoskuuroja. Ukkoskehitys käynnistyy perjantaina maan länsiosassa todennäköisesti jo aamupäivän aikana, ja alue siirtyy päivän kuluessa vähitellen itään. Etenkin maan keskivaiheilla ukkoskuurojen yhteydessä voi esiintyä vaarallisia puuskia. Ukkosia voi esiintyä aina Etelä-Lapin korkeudella asti. Aattoillaksi suurin osa ukkoskuuroista väistyy itään ja juhannusyötä vietetään Lappia lukuun ottamatta poutaisessa säässä.

Lämpötila kohoaa aattona maan etelä- ja keskiosassa ylimmillään 24–29 asteeseen, rannikoilla on viileämpää. Lämpötila nousee Etelä-Lappia myöten yli 15 asteen, mutta sitä pohjoisempana jäädään lähemmäksi 10 astetta. Juhannusyönä lämpötila vaihtelee 15 asteen molemmin puolin, Pohjois-Lapissa on vain noin 5 astetta.

“Juhannusaaton ukkosiin liittyy edelleen suuria epävarmuuksia. On kuitenkin todennäköistä, että jossain päin Suomea esiintyy päivän kuluessa voimakkaita ukkosia, joten tilannetta kannattaa seurata esim. tutkakuvista.”, toteaa päivystävä meteorologi Henri Nyman Ilmatieteen laitokselta.

Juhannuspäiväksi matalapaineen keskus saapuu Ruotsista Pohjois-Suomeen. Sää on epävakaista varsinkin maan pohjoisosassa, mutta myös maan keskiosassa voi esiintyä joitakin sadekuuroja. Matalapaineen myötä länsituuli voimistuu hyvin puuskaiseksi etenkin Pohjanmaalla, mutta myös muualla maan etelä- ja keskiosassa. Myös Perämerellä tuuli on kovaa. ”Lauantain tuuli vaikuttaa sen verran voimakkaalta, että puiden kaatumisia ja muitakin tuulivahinkoja tulee esiintymään, mikä on syytä ottaa huomioon juhannuksen vietossa.”, Henri Nyman sanoo. Etelässä ja idässä päivä on kuitenkin pääosin aurinkoinen ja edelleen melko lämmin. Lämpötila kohoaa etelässä ja idässä yli 20 asteen, lännessä ja pohjoisessa ollaan 15 ja 20 asteen välillä. Pohjois-Lapissa lämpötila jää sateessa alle 10 asteen.

Sunnuntaina matalapaine väistyy itään ja sateet heikkenevät vähitellen pohjoisessakin. Myös tuuli heikkenee lännestä alkaen. Lämpötila nousee sunnuntaina etelässä yhä 20 asteen yläpuolelle, pohjoisen sateessa on yhä koleaa.

Metsäpalovaroitus on juhannusaattona todennäköisesti voimassa laajalti maan etelä- ja keskiosissa. Voimassa olevat varoitukset voi tarkistaa Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta.

“Avotulen teko on kielletty metsäpalovaroituksen ollessa voimassa”, Nyman muistuttaa.

Jun 19

Juhannus on pohjoisessa epävakainen, idässä helteinen

Juhannusaattona päästään vielä paikoin yli 25 asteen, mutta matalapaine pyyhkäisee helteen mennessään. Metsäpalovaroitus on todennäköisesti voimassa juhannusaattona Etelä- ja Keski-Suomessa.

Ilmatieteen laitoksen keskiviikkona 19.6. tekemän ennusteen mukaan matalapaine syvenee juhannusaattona Ruotsin Lapin yllä. Se tuo Suomen pohjoisosaan jatkuvampia sateita ja etelään voimakkaitakin sade- ja ukkoskuuroja. Etenkin idän ukkoskuurojen yhteydessä voi esiintyä voimakkaita puuskia. Lännessä on sen sijaan juhannusaattona poutaista.

Lämpötila kohoaa aattona maan etelä- ja keskiosassa ylimmillään 24–29 asteeseen, rannikoilla on viileämpää. Lämpötila nousee Etelä-Lappia myöten yli 15 asteen, mutta sitä pohjoisempana jäädään lähemmäksi 10 astetta. Juhannusyönä sateet painottuvat maan pohjoisosaan, muualla sää poutaantuu lännestä alkaen.

”Matalapaine pyyhkäisee helteen mennessään juhannusaaton aikana”, ennustaa päivystävä meteorologi Tuomo Bergman Ilmatieteen laitokselta.

Juhannuspäivä on edelleen epävakainen maan pohjoisosassa, mutta etelämpänä pääosin poutainen sää jatkuu. Lauantai on tuulinen päivä maan etelä- ja keskiosassa. Lämpötila kohoaa etelässä ja idässä yli 20 asteen, lännessä ja pohjoisessa ollaan 15 ja 20 asteen välillä. Pohjois-Lapissa on tätäkin viileämpää.

Sunnuntaina sateet heikkenevät pohjoisessakin. Lämpötila nousee sunnuntaina maan etelä- ja keskiosassa 20 asteen tienoille, pohjoisessa lämpötila on pääosin 10–15 astetta.

Metsäpalovaroitus on juhannusaattona todennäköisesti voimassa laajalti maan etelä- ja keskiosissa. Voimassa olevat varoitukset voi tarkistaa Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta.

”Avotulen teko on kielletty metsäpalovaroituksen ollessa voimassa”, Bergman muistuttaa.

Keskimäärin joka toinen tai kolmas juhannus on poutainen

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan juhannuksena päivän ylin lämpötila on tyypillisesti suuressa osassa maata 20 asteen tietämillä, Pohjois-Lapissa kuitenkin lähempänä 15 astetta. Yön alin lämpötila on tavallisesti noin 10 astetta, Pohjois-Lapissa lähellä viittä astetta. Keskimäärin joka toinen tai joka kolmas juhannus on poutainen ja myös aurinkoinen.

Tilastojen mukaan helteitä sattuu joko juhannusaattoon tai juhannuspäivään keskimäärin kerran neljässä, rannikolla kerran viidessä ja Lapissa kerran 10 vuodessa. Edellisen kerran hellettä on ollut juhannuksena vuonna 2016, kun juhannuspäivän ylin lämpötila nousi hellelukemiin monin paikoin maan etelä- ja keskiosassa. Juhannusaattona hellettä on ollut edellisen kerran vuonna 2013, tosin vain muutamalla havaintoasemalla maan etelä- ja lounaisosassa. Yli 30 asteen lämpötiloja on osunut juhannukseen vain harvoin. Yksi mittaushistorian lämpimimmistä juhannuksista koettiin vuonna 1999. Tuolloin lämpötila nousi sekä juhannusaattona että juhannuspäivänä yli 30 asteeseen. Helteinen juhannus päättyi rajuihin ukkosiin. Yli 30 asteen lämpötiloja on mitattu juhannuksena myös vuonna 1973 ja 1935.

Viime vuonna juhannusta vietettiin sateisessa ja tuulisessa säässä. Suomen yllä oli voimakas matalapaine ja tuuli yltyi merialueilla myrskylukemiin. Myös sisämaassa tuuli oli hyvin puuskaista. Juhannusaattona saatiin runsaita sateita ja lämpötila jäi koko maassa selvästi alle 20 asteeseen. Myös juhannuspäivän sää oli tuulinen ja viileä.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Juhannuksen säätilastoja: http://ilmatieteenlaitos.fi/juhannus

Jun 07

Vuoden korkeimmat UV-säteilytasot alkavat olla käsillä

UV-indeksi on ylittänyt suojautumisrajan jo 41 kertaa tänä vuonna. Vaatetus, voide ja varjo suojaavat palamiselta ja liialliselta UV-säteilyltä, muistuttaa Ilmatieteen laitos.

UV-säteilyltä suojautumiseen kannattaa pian kiinnittää erityistä huomiota. Tilastollisesti vuoden ensimmäiset voimakkaan UV-säteilyn päivät ajoittuvat Suomessa juhannusta edeltävälle kahdelle viikolle. UV-säteily on voimakasta, kun UV-indeksi saavuttaa lukeman 6. Suojaamaton iho palaa silloin helposti auringossa.

”UV-säteilyltä kannattaa suojautua aina, kun UV-indeksi saavuttaa tai ylittää suojautumisrajana pidetyn lukeman 3. Etelä-Suomessa näihin lukemiin voidaan päästä jo maaliskuun loppupuolella”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Anu Heikkilä.

Tyypillisesti suojautumisrajan saavuttavia tai ylittäviä lukemia mitataan aina syyskuun puoliväliin saakka.

Suojautumisrajan eli UV-indeksin lukeman 3 ylityksiä on kertynyt maan eteläosissa huhtikuun puolivälistä lähtien kaikkiaan 41 päivänä ja pohjoisessakin jo 27 päivänä. Tänä vuonna UV-indeksi ei vielä ole noussut Suomessa voimakkaan UV-säteilyn alueelle eli UV-indeksilukemaan 6. Tähän lukemaan päästään Suomen eteläosissa keskimäärin kahdeksana päivänä kesän kuluessa.

Vaatetus, voide ja varjo suojaavat palamiselta ja liialliselta UV-säteilyaltistukselta

Auringon UV-säteilyltä kannattaa ensisijaisesti suojautua vaatetuksella. Ihoalueet, joita ei voi vaatetuksella suojata, on hyvä suojata korkeakertoimisella aurinkosuojavoiteella. Erityisesti lasten herkän ihon suojaamiseen on syytä kiinnittää huomiota.

”Varjoon hakeutuminen on myös helppo tapa pienentää altistusta. Siirtyminen suorasta auringonpaisteesta varjoon voi parhaimmillaan puolittaa ihoa polttavan UV-säteilyn tehon”, Anu Heikkilä opastaa.

Liiallisen UV-säteilyaltistuksen välttäminen on tärkeää, sillä ihon toistuva palaminen, isot UV-säteilyaltistuksen kerta-annokset ja iholle koko ihmisen eliniän aikana kertyvä UV-säteilyn kokonaisaltistus kasvattavat riskiä sairastua ihosyöpiin.

”UV-säteilyä ei pysty aistimaan iholla samalla tavalla kuin lämpöä. Tuuli voi jäähdyttää ihoa ja tuntua ihoa vilvoittavalta, mutta tuuli ei heikennä UV-säteilyn polttavaa vaikutusta”, Heikkilä korostaa.

Pilvet vaimentavat UV-säteilyä merkittävästi vähemmän kuin näkyvää valoa. ”Ohuet yläpilvet eivät vaimenna UV-säteilyä juuri lainkaan. Vain paksu ja yhtenevä pilvipeite vaimentaa UV-säteilyä merkittävästi”, muistuttaa Heikkilä.

Ilmatieteen laitos monitoroi UV-säteilyn voimakkuutta ja julkaisee UVI-ennusteita

Ilmatieteen laitos ylläpitää ja kehittää UV-indeksin ennustepalvelua ja kansallista, koko maan kattavaa auringon UV-säteilymittausten verkostoa Lisäksi laitos vastaa väestötason luonnollisen UV-säteilyaltistuksen pitkäaikaisesta seurannasta Suomessa. Ilmatieteen laitos mittaa Suomessa UV-säteilyä seitsemällä paikkakunnalla. UVI-mittauslukemat näiltä paikkakunnilta on nähtävissä laitoksen verkkosivuilla UVI-ennustepalvelun sivuilla.

Myös matkailijan kannattaa tarkistaa matkakohteensa UV-säteilyolot Ilmatieteen laitoksen verkkosivujen UVI-palvelusta. Palvelu antaa karttamuotoisen globaalin UV-indeksiennusteen kuluvalle ja sitä seuraavalle kahdelle päivälle. Paikkakohtaisia ennusteita on saatavissa kymmenille kaupungeille ympäri maailmaa.

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitoksen UVI-palvelu: https://ilmatieteenlaitos.fi/uvi-ennuste

Lisätietoa UV-säteilystä: https://ilmatieteenlaitos.fi/ultraviolettisateily

Jun 03

Toukokuussa satoi harvinaisen paljon

Sadetta saatiin toukokuussa harvinaisen paljon. Myös koko kevään, eli maalis-toukokuun sademäärät olivat paikoin poikkeuksellisen suuria.

Sademäärä vaihteli toukokuussa noin 40 ja 100 millimetrin välillä. Kuukauden sademäärät olivat keskimääräistä suurempia lähes koko maassa. Runsaimmin satoi maan keski- ja itäosassa sekä paikoin Etelä-Lapissa, missä kuukauden sademäärät olivat yli kaksinkertaisia tavanomaiseen nähden.

Sademäärät olivat monin paikoin harvinaisen suuria, eli näin runsaita sateita saadaan toukokuussa kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin. Paikoin sateet olivat jopa poikkeuksellisia, eli yhtä runsaita sateita saadaan toukokuussa korkeintaan kolme kertaa sadassa vuodessa. Esimerkiksi Alavuden Sulkavankylän sadeasemalla toukokuun sademäärä oli suurin kyseisen aseman runsaan 50 vuoden mittaushistoriassa. Suurin kuukauden sademäärä, 121,8 millimetriä, mitattiin Lieksan Kolin havaintoasemalla. Pienimmäksi sadekertymät jäivät lounaisrannikolla ja Lapin itäosassa. Pienin kuukauden sademäärä oli Turun Artukaisissa, missä sadetta kertyi 32,4 millimetriä. Suurin vuorokautinen sademäärä toukokuussa oli 33,3 millimetriä, ja se mitattiin Sysmän Joutsjärven havaintoasemalla 11. toukokuuta.

Toukokuun keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa noin 8–10 ja maan pohjoisosassa 4–8 astetta. Kuukauden keskilämpötila oli hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Toukokuun ylin lämpötila, 27,8 astetta, mitattiin kuukauden 20. päivä Kokemäen Tulkkilassa sekä 21. päivä Turun Artukaisissa. Hellepäiviä, eli päiviä jolloin vuorokauden ylin lämpötila nousee yli 25 asteen, oli toukokuussa yhteensä kuusi. Tämä on kolme päivää enemmän kuin toukokuussa tavallisesti. Kuukauden alin lämpötila, -11,8 astetta, mitattiin kuun 3. päivä Kilpisjärvellä Saana-tunturilla olevalla havaintoasemalla.

Toukokuun auringonpaistetuntien määrä jäi hieman keskimääräistä pienemmäksi. Maan eteläosassa aurinko paistoi toukokuun aikana noin 220–300 tuntia ja maan keski- ja pohjoisosassa 200 tunnin molemmin puolin, aivan Pohjois-Lapissa kuitenkin vain runsaat 100 tuntia. Etelärannikolla päästiin lähelle tavanomaisia lukemia, mutta muualla maassa auringonpaisteesta saatiin nauttia noin 30—80 tuntia vähemmän kuin toukokuussa keskimäärin.

Kevät oli lämmin ja paikoin poikkeuksellisen sateinen

Kevään, eli maalis-toukokuun, sademäärä vaihteli Pohjois-Lapin 70 millimetristä Itä-Suomen noin 200 millimetriin. Maan itäosassa sademäärä oli paikoin poikkeuksellisen suuri ja Lapissakin paikoin harvinaisen suuri. Muun muassa Lieksassa ja Savonlinnassa kevään sadekertymä oli suurin 50 vuoteen. Eniten maalis-toukokuun aikana satoi Lieksan Kolin havaintoasemalla, missä sademäärä oli 220,9 millimetriä.

Kevään keskilämpötila vaihteli maan eteläosan noin viidestä plusasteesta Pohjois-Lapin vajaaseen kahteen pakkasasteeseen. Keskilämpötila oli koko maassa noin 1–1,5 astetta tavanomaista korkeampi. Maan etelä- ja keskiosassa kevään keskilämpötila oli monin paikoin harvinaisen korkea, eli näin lämmintä maalis–toukokuussa on keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin. Kevään keskilämpötiloja nosti erityisesti ennätyslämmin huhtikuu. Tätä lämpimämpi kevät on ollut edellisen kerran vuonna 2016.