Apr 01

Maaliskuu oli tavanomaista lauhempi

Maaliskuu jatkoi lauhaa alkuvuotta. Maan eteläosassa maaliskuu oli harvinaisen lauha, etelärannikolla jopa poikkeuksellisen lauha. Maan lounaisosassa oli tavanomaista sateisempaa.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan maaliskuun keskilämpötila vaihteli lounaissaariston ja etelärannikon vajaasta +3 asteesta Pohjois-Lapin noin -6 asteeseen. Tilastolliseen vertailukauteen 1981–2010 nähden keskilämpötila oli maan eteläosassa vajaat neljä astetta, maan keskiosassa noin kolme astetta ja pohjoisessa noin kaksi astetta tavanomaista korkeampi. Maan etelä- ja keskiosassa kuukauden keskilämpötila oli harvinaisen korkea, etelärannikolla jopa poikkeuksellisen korkea pitkän ajan tilastoihin nähden.

Maaliskuun ylin lämpötila oli Mäntsälän Hirvivaarassa kuun 26. päivänä mitattu 12,6 astetta. Alin lämpötila oli puolestaan Sodankylän Vuotsossa ja Lokassa kuun 1. päivänä mitattu -31,8 astetta.

Lounaassa oli harvinaisen sateista

Maaliskuu oli sademäärältään tavanomainen tai tavanomaista sateisempi. Maan lounaisosassa sekä Pohjois-Lapissa satoi harvinaisen paljon, kun taas tavanomaista vähäsateisempaa oli lähinnä Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa. Pienin kuukauden sademäärä, 11,1 millimetriä, mitattiin Vaalan Pelson havaintoasemalla. Suurin kuukauden sademäärä, 81,1 millimetriä, mitattiin Enontekiön Kilpisjärven kyläkeskuksen asemalla. Samalla asemalla mitattiin myös maaliskuun suurin vuorokauden sademäärä, 28,5 millimetriä.

Maaliskuun alussa suuressa osassa maata oli lumipeite, mutta ohut kerros maan etelä- ja länsiosassa suli vähitellen pois. Suuressa osassa maan etelä- ja keskiosaa kuukausi päättyi lumettomana. Kainuusta Koillismaan kautta Lappiin ulottuvalla alueella lunta oli puolestaan runsaasti. Suuressa osassa Lappia lumensyvyys oli kuukauden vaihtuessa harvinaisen tai jopa poikkeuksellisen suuri.

Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. http://ilmatieteenlaitos.fi/saa-on-harvoin-poikkeuksellinen

Viimeisen 30 vuorokauden sää

Ilmastotilastoja Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelussa

Mar 02

Lauha helmikuu päätti ennätyksellisen lauhan talven

Helmikuu oli joulu- ja tammikuun tapaan lauha ja sateinen. Etelässä kuukausi päättyi lumettomana, pohjoisessa lunta oli harvinaisen tai poikkeuksellisen paljon. Koko maan talvikuukausien keskilämpötila oli ennätyksellisen korkea.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu oli tavanomaista lauhempi, maan eteläosassa jopa poikkeuksellisen lauha. Keskilämpötila vaihteli lounaissaariston +2 asteesta Pohjois-Lapin noin -10 asteeseen. Tilastolliseen vertailukauteen 1981–2010 nähden keskilämpötila oli yleisesti 5–6 astetta tavanomaista korkeampi, Lapissa noin 2–4 astetta tavanomaista korkeampi.

Helmikuun ylin lämpötila, 9,0 astetta, mitattiin Hammarland Märketin asemalla kuun 17. päivänä. Kuukauden alin lämpötila, -32,3 astetta, mitattiin Sodankylän Vuotson asemalla helmikuun 26. päivä.

Helmikuu oli monin paikoin harvinaisen sateinen, paikoin jopa poikkeuksellisen sateinen. Suhteellisesti eniten sadetta kertyi maan lounaisosassa, missä kertyneet sademäärät olivat peräti 2,5-kertaisia vertailukauden tyypillisiin sademääriin nähden. Myös Kainuusta Etelä-Lappiin ulottuvalla alueella sademäärät olivat paikoin kaksinkertaisia vertailukauden arvoihin nähden. Alustavasti kuukauden suurin sademäärä, 123,2 millimetriä, mitattiin Lohjalla Leppäkorven asemalla. Vähiten sadetta, 21,9 millimetriä, kertyi Enontekiö Näkkälän havaintoasemalla. Suurin vuorokausisademäärä, 38,9 millimetriä, mitattiin Espoo Tapiolan havaintoasemalla 16. päivänä. Sademäärä jää vain reilun kahden millimetrin päähän kaikkien aikojen helmikuun ennätyksestä.

Lumitilanne oli helmikuun lopussa kaksijakoinen: Oulun ja Pohjois-Karjalan pohjoisosan välisen linjan eteläpuolella lunta oli harvinaisen tai poikkeuksellisen vähän, pohjoispuolella harvinaisen tai poikkeuksellisen paljon. Maan etelä- ja länsiosassa oli lumetonta, kun taas Keski-Lapissa lunta oli paikoin 110–120 senttimetriä.

Ennätyksellisen lauha talvi

Talvi eli joulu-helmikuu oli poikkeuksellisen tai ennätyksellisen lauha lähes koko maassa lukuun ottamatta Keski- ja Pohjois-Lappia. Suurimmillaan poikkeama oli maan itäosassa, missä talvi oli vajaa 7 astetta tavanomaista lauhempi. Pienin poikkeama oli Pohjois-Lapissa, missä talven keskilämpötila oli 2–3 astetta tavanomaista korkeampi.

Koko maan keskilämpötila ylsi historiallisessa vertailussa korkeimmalle sijalle, ohi talven 2007–2008. Vertailukelpoisia koko maan tilastoja on olemassa 1900-luvun alusta alkaen.

Sateiden osalta talvi oli monin paikoin maan lounaisosassa sekä pohjoisosassa poikkeuksellisen sateinen, paikoin ennätyksellisen sateinen. Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueella sademäärät olivat yleisesti yli 250 millimetriä, mikä on yli puolitoista kertaa enemmän kuin vertailukaudella tyypillisesti. Suurin poikkeama vertailukauden arvoihin oli Keski-Lapissa, missä sademäärä oli paikoin kaksinkertainen pitkän ajan keskiarvoihin nähden.

Lisätietoja:

Sää on harvoin poikkeuksellinen. Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen ainoastaan, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi kutsutaan, kun sääilmiön esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.
http://ilmatieteenlaitos.fi/saa-on-harvoin-poikkeuksellinen

Talvisään tilastoja: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/talvitilastot

Talven 2019–2020 sää: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/talvitilanne

Helmikuun sää ja tilastot: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/helmikuu

Viimeisen 30 vuorokauden sää: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/viimeisen-30-vrk-saa

Feb 22

:!!!MYRSKYVAROITUS!!!:Ilmatieteen laitos – Illalla ja yöllä maan lounaisosissa vaarallisen voimakkaita myrskytuulia

Lännenpuoleinen tuuli voimistuu lauantaina illalla ja sunnuntain vastaisena yönä myrskyksi. Suomen lounaisissa maakunnissa esiintyy vaarallisen voimakkaita myrskypuuskia.

Ilmatieteen laitoksen lauantaina 22.2.2020 tekemän ennusteen mukaan syvä matalapaine saapuu lauantai-iltana Suomeen. Maa-alueilla tuuli voimistuu myrskypuuskiin laajalti maan etelä- ja keskiosassa. Voimakkaimmat, noin 25 m/s myrskypuuskat esiintyvät illalla ja yöllä etenkin Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella sekä mahdollisesti Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueilla.

”Voimakkaimmat myrskypuuskat voivat aiheuttaa yleisestikin tuulivahinkoja ja sähkökatkoja”, sanoo päivystävä meteorologi Antti Kokko. Maan etelä- ja keskiosan vähäinen routatilanne ja märkä maaperä voivat edesauttaa puita kaatumaan herkemmin.

Matalapaineen yhteydessä merivesi nousee erittäin korkealle Saaristomerellä ja Selkämerellä ja korkealle Suomenlahdella, Merenkurkussa ja Perämerellä. Lisäksi lounaisilla ja eteläisillä merialueilla esiintyy kovaa aallokkoa (yli 4 m).

Lisätiedot:

Voimassa olevat varoitukset

Merivedenkorkeus

Feb 15

:MYRSKYVAROITUS: Viikonvaihteessa odotettavissa myrskytuulia

Sunnuntai-illan ja maanantaiaamupäivän aikana etelänpuoleinen tuuli voimistuu myrskyksi. Maa-alueilla voimakkaimmat puuskat esiintyvät länsirannikon maakunnissa.

Ilmatieteen laitoksen 15.2.2020 tekemän ennusteen mukaan syvä matalapaineen alue saapuu sunnuntain aikana Pohjois-Atlantilta Suomeen. Sunnuntai-illan ja maanantaiaamupäivän välillä tuuli voimistuu lähes kaikilla merialueilla myrskylukemiin. Maa-alueilla tuuli on voimakasta puuskissa Lapin eteläpuolella. Voimakkaimmat myrskypuuskat esiintyvät maanantain vastaisena yönä Satakunnasta Keski-Pohjanmaalle ulottuvalla alueella, myöhemmin maanantaiaamuyönä ja -aamuna myös Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella. Ennusteeseen liittyy kuitenkin vielä epävarmuutta, varsinkin voimakkaimpien puuskien esiintymisalue ja voimakkuus voi tarkentua sunnuntain aikana. Myrskypuuskat voivat aiheuttaa melko runsaasti yksittäisiä tuulivahinkoja vaara-alueella. Maan etelä- ja keskiosan vähäinen routatilanne voi edesauttaa puita kaatumaan herkemmin.

Myrskymatalapaineen yhteydessä tulee runsaita sateita, varsinkin maan pohjoisosassa. Lapissa runsaimmat sateet alkavat sunnuntaina päivällä ja päättyvät maanantaina päivällä. Sade tulee Lapissa suuremmaksi osaksi lumena, tosin ajoittain sade muuttuu eteläosiltaan vedeksi. Märkää lunta voi kertyä lähinnä Lapin lounaisosaan jopa 20 cm, mikä muuttaa ajokelin erittäin huonoksi. Maan etelä- ja keskiosassa sade tulee vetenä.

Matalapaineen yhteydessä merivesi nousee korkealle Pohjanlahdella ja Saaristomerellä sunnuntai-illan ja maanantaiaamun välillä, erityisesti Perämerellä ja Merenkurkussa. Lisäksi lähes kaikilla merialueilla esiintyy kovaa aallokkoa (yli 4 m).

Voimassa olevat varoitukset: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Merivedenkorkeus: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/vedenkorkeus

Feb 14

Talvilomakausi alkaa sateisessa ja tuulisessa säässä

Huono ajokeli hankaloittaa viikonlopun menoliikennettä maan keski- ja pohjoisosissa. Sunnuntaina ja maanantaina erityisesti rannikolla ja maan keskivaiheilla esiintyy myrskypuuskia.

Perjantain poutainen ja laajalti selkeä sää vaihtuu viikonloppuna sateiseksi ja tuuliseksi, kun laaja matalapaineen alue saapuu Pohjois-Atlantilta Suomeen. Lauha lounaanpuoleinen virtaus voimistuu lauantaina ja tuo lumi- tai räntäsateita koko maahan.

Sunnuntaina lounaasta saapuu syvä matalapaine, johon liittyvä sadealue kerryttää maan etelä- ja keskiosaan runsaasti vettä ja maan pohjois- ja itäosiin mahdollisesti toistakymmentä senttiä lunta. Tuuli voimistuu Lapin eteläpuolella laajalti liki myrskypuuskiin. Tuulivahinkoja voi esiintyä paikoin rannikoilla ja Pohjanmaalta Kainuuseen ulottuvalla alueella.

Lämpötila nousee viikonlopun aikana etelässä selvästi plussan puolelle. Lapissakin kireähkö pakkanen hellittää sunnuntaina ja lämpötila asettuu 0 ja -5 asteen välille.

Ensi viikko alkaa lauhana ja osin sateisena. Lämpötilan nollaraja kulkee maan keskivaiheilla.

”Viikon edetessä kylmän, selkeän talvisään mahdollisuus kasvaa koko maassa, mutta ennusteeseen liittyy vielä paljon epävarmuutta”, sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Antti Kokko.

Huono ajokeli hankaloittaa viikonlopun menoliikennettä. Lauantain lumisade aiheuttaa huonoa ajokeliä maan keskiosassa. Sunnuntain runsaammat lumisateet sekä navakka, puuskainen tuuli voivat muuttaa ajokelin paikoin erittäin huonoksi maan pohjoisosassa.

Seuraa liikennesäätä ja muita säävaroituksia osoitteessa https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Talvilomat vietetään tilastollisesti pikkupakkasessa

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tavanomaiset päivälämpötilat ovat helmikuun loppupuolella maan etelä- ja länsiosassa 0…-5 astetta sekä maan itä- ja pohjoisosassa -5…-10 astetta. Selkeällä säällä auringonsäteilyn aiheuttama lämpötilan vuorokausivaihtelu on jo huomattavaa, joten yöllä ja aamulla pakkasta voi olla reilut kymmenen astetta enemmän kuin päivällä.

Lunta on helmikuun loppupuolella tilastojen mukaan tyypillisesti maan etelä- ja lounaisosassa 20–40 senttimetriä, maan kaakkois- ja keskiosassa noin puolisen metriä sekä itä- ja pohjoisosassa 60–80 senttimetriä.

Feb 09

:MYRSKYVAROITUS: Ensi yönä voimakkaita tuulia maan etelä- ja keskiosassa

 

Maanantain vastaisen yön ja päivän aikana etelätuuli voimistuu merialueilla paikoin myrskylukemiin. Myös maa-alueilla on odotettavissa voimakkaita puuskia.

Ilmatieteen laitoksen 9.2.2020 tekemän ennusteen mukaan syvä matalapaine lähestyy maatamme sunnuntai-iltana lounaasta. Siinä yhteydessä etelätuuli voimistuu merialueilla paikoin myrskylukemiin ja on maa-alueillakin maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa puuskissa voimakasta.  Todennäköisimmin myrskypuuskia esiintyy maan eteläosassa, mutta paikoin myös maan keskiosassa maanantain vastaisesta yöstä maanantaipäivään saakka. ”Myrskypuuskat voivat aiheuttaa ensi yön aikana jonkin verran vahinkoa. Kaatuneita puita siellä täällä ja sähkökatkoksia”, sanoo päivystävä meteorologi Nina Karusto.

Matalapaineeseen liittyy myös melko runsaita sateita. Sademäärät ovat yleisesti 5-15 mm, ja runsaimmat sateet painottuvat maan etelä- ja länsiosaan, missä kertymät voivat olla paikoin jopa 30 mm/vrk. Sateet tulevat maan etelä- ja keskiosassa pääosin vetenä, idässä voi tulla ajoittain räntää. Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa sade tulee räntänä tai lumena. Lapissa lumikertymät ovat paikoin yli 10 cm.

Matalapaineen yhteydessä esiintyy läntisillä merialueilla myös kovaa aallokkoa (yli 4 m) ja meriveden ennustetaan kohoavan erittäin korkealle Saaristomeren ja korkealle Pohjanlahden rannikolla.

 

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset

Jan 14

Ilmatieteen laitos – Alkutalvi on ollut hyvin leuto

Tammikuu on ollut toistaiseksi paikoin jopa 10 astetta tavallista lämpimämpi, ja lauhan sään ennustetaan jatkuvan ensi viikolle. Lumiraja kulkee Pohjois-Karjalasta Meri-Lappiin.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuun alku on ollut suuressa osassa maata 6‒10 astetta pitkän ajan keskiarvoa (1981‒2010) leudompi. Suurin poikkeama keskiarvosta on Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

“Näin lauhaa on tammikuun alussa tyypillisesti harvemmin kuin kerran 30 vuodessa, Lapissa hieman useammin”, sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Pauli Jokinen.

Sää myös jatkuu erittäin lauhana, sillä huomenna keskiviikkona maan etelä- ja keskiosaan saapuu lounaasta ajankohtaan nähden hyvin lauhaa ilmaa. Lämpötila voi kohota etelässä ylimmillään 7‒9 plusasteeseen. Tällöin saatetaan hätyytellä paikkakuntakohtaisia mittaushistorian korkeimpia tammikuun lämpötiloja.

“Keskiviikon lämpötilat etelässä ovat tyypillisiä lukemia huhtikuun puolivälissä”, Pauli Jokinen havainnollistaa.

Etelässä lunta on poikkeuksellisen vähän, Lapissa ennätyksellisen paljon

Lumipeitteen osalta Suomi on jakautunut kahtia. Yhtenäisemmän lumipeitteen raja ulottuu Pohjois-Karjalasta Meri-Lappiin.

“Rajan eteläpuolella lunta on vain paikoin, mikä on ajankohtaan nähden poikkeuksellista”, meteorologi Pauli Jokinen sanoo.

Sen sijaan Keski-Lapissa lunta on paikoin ennätyksellisen paljon, Sodankylän Vuotsossa jopa 93 senttiä.

Leudot talvet yleistyvät ilmastonmuutoksen myötä

Lauhoja talvia on ollut ennenkin. Ne kuuluvat Suomen ilmastoon, eikä yksittäinen leuto talvi ole merkki ilmaston lämpenemisestä. Ilmastonmuutos kuitenkin aiheuttaa ilmastollisten olosuhteiden pitkäaikaisia muutoksia, jolloin leudot talvet yleistyvät ja kylmistä talvista tulee harvinaisempia.

“Tulevaisuudessa Etelä-Suomen talvet ovat yhä useammin sen kaltaisia, mitä nyt koemme”, korostaa ryhmäpäällikkö Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta.

Ilmastonmuutoksen myötä Suomen ilmaston ennustetaan muuttuvan enemmän juuri talvella kuin kesällä. Lämpötilat kohoavat, sateet lisääntyvät ja sateet tulevat yhä useammin vetenä. Lumipeiteaika lyhenee. Lisäksi talvista tulee aikaisempaa pilvisempiä ja aurinko paistaa harvemmin.

Ilmasto on usean kymmenen vuoden tilasto säästä. Tällä hetkellä käytössä on ilmastollinen vertailukausi 1981‒2010, jonka avulla yksittäisen vuoden sääolosuhteita voidaan verrata 30 vuoden keskiarvoihin.

“Nämä ilmastotilastot kertovat meille eri mittauspaikkojen keskilämpötilan edeltävän kolmen vuosikymmenen jaksolta. Niiden avulla näemme, että tammikuussa 2020 on ollut hyvin lauhaa keskimääräiseen verrattuna”, Antti Mäkelä sanoo.

Talvisään tilastoja
Harvinainen vai poikkeuksellinen
 – säätermit tutuiksi

Suomen muuttuva ilmasto
Ilmastollinen vertailukausi

Jan 02

Vuosi 2019 oli lähes asteen tavanomaista lämpimämpi

Etelärannikolla vuosi oli monella havaintoasemalla mittaushistorian kolmen lämpimimmän joukossa.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2019 oli lähes koko maassa tavanomaista lämpimämpi, ainoastaan Lapissa keskilämpötila oli lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja. Koko maan keskilämpötila oli noin 0,9 astetta vuosien 1981–2010 keskiarvoa korkeampi.

Vuoden alin lämpötila, -39,1 astetta, mitattiin Utsjoen Kevojärvellä 5. helmikuuta ja vuoden ylin, 33,7 astetta, Porvoon Emäsalossa 28. heinäkuuta. Vuoden 2019 kuukausista huhtikuu oli usealla asemalla poikkeuksellisen lämmin ja uusia asemakohtaisia lämpötilaennätyksiä syntyi useita.

Vuosisadanta oli pääosin tavanomaista tai tavanomaista suurempaa. Suurin vuosisademäärä 828,8 millimetriä, mitattiin Puolangan Paljakassa ja pienin, 375,3 millimetriä Utsjoen Kevolla.

Vuosi 2019 alkoi ennätyksellisellä Aapeli-myrskyllä. Tammikuun 2. päivän vastaisena yönä mitattiin uusi tuuliennätys Suomen merialueille. Kökarin Bogskärissä 10 minuutin keskituuli ylsi 32,5 m/s. Vaikka vuosi alkoi myrskyisästi, kesän ukkoskauden salamamäärä jäi keskimääräistä vähäisemmäksi. Maasalamia rekisteröitiin noin 87 000 kappaletta, kun vuotuinen keskimääräinen maasalamamäärä on 130 000.

Joulukuu oli huomattavasti tavanomaista lauhempi ja sateisempi

Keskilämpötila oli joulukuussa 3–6 astetta tavanomaista korkeampi, toistuen keskimäärin kerran 10–30 vuodessa. Tosin edellinen lämpimämpi joulukuu oli etelässä vuonna 2017 ja Lapissa 2011. Joulukuun alin lämpötila oli Utsjoen Kevojärvellä 9. päivänä mitattu -35,4 astetta. Ylin lämpötila oli 4. joulukuuta Paraisilla mitattu 8,4 astetta.

Joulukuun sademäärä oli suuressa osassa maata keskimääräistä suurempi, Keski-Lapissa satoi jopa kaksinkertainen määrä tavanomaiseen verrattuna. Sodankylän Vuotsossa havaittiin aseman joulukuun mittaushistorian suurin sademäärä (98,7 mm). Eniten satoi Virolahden Koivuniemessä 116,8 mm ja vähiten Kauhavalla 24,8 mm.

Lunta oli kuukauden päättyessä Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa laajalti 40–80 cm, maan etelä- ja länsiosassa oli laajalti lumetonta. Keski-Suomessa, Savo-Karjalassa sekä Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa lunta oli pääosin 10–40 cm. Lunta oli ajankohtaan nähden tavanomaista vähemmän, mutta Lapissa lunta oli paikoin ennätyksellisen paljon.

Joulukuun säätilastot: https://ilmatieteenlaitos.fi/joulukuu
Vuositilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot

Dec 30

Uuttavuotta vietetään selkeässä ja tuulisessa säässä

Uusi vuosi otetaan vastaan lähes koko maassa selkeässä säässä, uudenvuodenpäivänä sataa monin paikoin. Tuuli jatkuu vuodenvaihteen yli kohtalaisena.

Ilmatieteen laitoksen 30. joulukuuta tekemän ennusteen mukaan uudenvuodenaattona eli tiistaina 31. joulukuuta maamme itäpuolella on voimakas matalapaine. Vettä tai lunta sataa aamulla maan itäosissa. Sateet kuitenkin väistyvät vähitellen itään, kylmempää ja kuivempaa ilmaa virtaa pohjoisesta maan eteläosiin saakka.

”Sää selkenee uudenvuodenaattona laajalti koko maassa illan aikana. Pohjoisen ja lännen välinen tuuli jatkuu kuitenkin kohtalaisena vuodenvaihteen yli”, kertoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Juha Tuomala.

Lämpötila on vuoden vaihtuessa maan etelä- ja länsiosassa +1 ja -5 asteen välillä, lauhinta on maan lounaisosassa. Maan itäosassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa lämpötila on -4 ja -10 asteen välillä. Lapissa on pakkasta 7–17 astetta.

Uudenvuodenpäivänä lännestä lähestyy uusi sadealue, ja maan eteläosaa lukuun ottamatta sataa laajalti. Sateet alkavat jo aamulla länsirannikolla. Samalla Suomeen virtaa lauhempaa ilmaa, ja sateet tulevat sekä vetenä että lumena. Tämä voi huonontaa ajokeliä varsinkin maan itä- ja pohjoisosissa.

Uudenvuodenpäivänä lämpötila kohoaa maan etelä- ja länsiosassa nollan vaiheille tai muutaman asteen sen yläpuolelle. Idässä ja Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa on vielä päivällä muutama pakkasaste, Lapissa pakkasta on päivällä paikoin 10 ja 15 asteen välillä.

Uusi vuosi otetaan usein vastaan pakkasessa

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi vaihtuu Suomessa tavallisesti talvisessa pakkassäässä. Tyypillisesti vuodenvaihteen lämpötilat ovat yöllä maan etelä- ja keskiosassa noin -8 ja -15 asteen välillä, pohjoisessa -15 ja -20 asteen välillä. Rannikolla on yleensä hieman lauhempaa. Vuodesta 1961 mitattuna vuodenvaihteen ylin lämpötila on ollut 9,1 astetta, joka mitattiin Maarianhaminassa 31. joulukuuta 2016. Alin lämpötila on ollut -43,5 astetta, ja se mitattiin Sallan Naruskajärvellä 1. tammikuuta 1982.

Maan eteläosassa on vuodenvaihteessa lunta keskimäärin 10–20 senttimetriä, maan keskiosassa 20–40 senttimetriä ja maan pohjoisosassa 40–50 senttiä. Enimmillään lunta on ollut uutenavuotena etelässä yli puoli metriä ja Lapissa noin metrin. Vuodesta 1961 alkaen suurin vuodenvaihteessa mitattu lumensyvyys on 126 senttimetriä, joka on mitattu 1. tammikuuta 1992 Enontekiön Kilpisjärvellä.

Vuosi 2019 otettiin vastaan suuressa osassa maata sateisessa ja tuulisessa säässä. Lämpötila oli vuoden vaihtuessa maan etelä- ja länsiosassa nollan ja -5 asteen välillä, idässä ja pohjoisessa pääosin -5 ja -10 asteen välillä. Vuosi 2019 alkoi likimain koko maassa lumisena, vain Länsi-Suomessa oli paikoin lumetonta. Lännessä lunta oli 5–15 senttimetriä, idässä ja pohjoisessa 20–30 senttimetriä.

Voimassa olevat varoitukset: https://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Vuodenvaihteen säätilastot: https://ilmatieteenlaitos.fi/uusi-vuosi
Lumitilanteen seuranta: https://ilmatieteenlaitos.fi/lumitilanne

Dec 23

Joulun sää on vaihteleva ja melko pilvinen

Etelässä jouluaatto on lumeton ja lauha. Jouluyön aikana etelästä maan keski- ja itäosiin liikkuva sadealue voi haitata ajokeliä joulupäivänä. Tapaninpäivänä sää kylmenee.

Ilmatieteen laitoksen 23.12. tekemän ennusteen mukaan joulun pyhinä sää on koko maassa vaihtelevaa ja verrattain pilvistä. Aluksi maan etelä- ja keskiosassa on pääosin poutaa. Pohjoisessa liikkuu hajanaisia lumisateita.

”Jouluaatto on laajalti poutainen suuressa osassa maata, mutta päivän kuluessa etelärannikolle saapuu heikkoja vesi- ja räntäsateita”, ennustaa Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Jari Tuovinen.

Jouluyönä sateet liikkuvat hiljalleen pohjoisemmaksi muuttuen samalla lumisempaan olomuotoon. Tässä vaiheessa muualla maassa on yhä poutaa. Joulupäivän aikana lumisateet siirtyvät maan keskiosiin. Lunta voi sataa paikoin noin viisi senttimetriä etelän sisämaassa ja maan itäosassa.

Tapaninpäivänä heikkoja lumisateita tulee maan keski- ja pohjoisosissa samalla kun ilmavirtaus kääntyy pohjoisen puolelle ja sää kylmenee ainakin tilapäisesti.

Sää on aluksi melko lauhaa, ja vain Lapissa on pikkupakkasta. Jouluaattona etelässä on vielä suojasäätä ja maan keskivaiheilla lämpötila on nollan vaiheilla. Joulupäivänä lämpötila vaihtelee etelässä nollan molemmin puolin, muualla maassa on pikkupakkasta. Tapaninpäivänä pakkasta on koko maassa -1 ja -8 asteen välillä.

Jouluna lumiraja kulkee likimain Lappeenrannasta Hämeen pohjoisosien ja Pirkanmaan itäosien kautta Keski-Pohjanmaalle yltävällä alueella.

”Tämän rajan eteläpuolella joulu on lumeton, tosin joulupäivänä satanee lunta paikoin myös etelämpänä”, meteorologi Jari Tuovinen sanoo.

Lumisateet haittaavat paikoin ajokeliä joulupäivänä ja mahdollisesti myös tapaninpäivänä.

Ilmatieteen laitoksen voimassa olevat varoitukset kannattaa tarkistaa ennen liikenteeseen lähtöä osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset.

Viime joulu oli valkea koko maassa

Viime vuonna joulu oli valkea koko maassa. Jouluaatto alkoi enimmäkseen poutaisessa pakkassäässä, lähinnä Lapissa tuli heikkoa lumisadetta. Aattoillan ja jouluyön aikana lännestä alkaen sää lauhtui, ja joulupäivän aikana Suomen yli itään liikkui sadealue. Joulupäivänä lämpötila nousi plussan puolelle maan etelä- ja keskiosassa Pohjois-Karjalaa lukuun ottamatta. Maan pohjoisosassa lämpötila oli enimmäkseen 0 ja -10 asteen välillä. Tapaninpäivä oli laajalti poutainen, lähinnä maan itäosassa satoi paikoin heikosti lunta. Lämpötila vaihteli maan lounaisosan muutamasta plusasteesta Lapin -5 ja -15 asteeseen.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan valkoinen joulu on tavallisesti lähes takuuvarma maan pohjoisosassa Perämeren rannikkoa lukuun ottamatta sekä Itä-Suomen pohjoisosassa. Mitä lähemmäksi rannikkoa tullaan, sitä pienemmäksi valkoisen joulun todennäköisyys käy. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä valkoisia jouluja on keskimäärin kaksi kolmesta. Ahvenanmaalla ja Saaristomerellä keskimäärin vain joka toinen joulu on valkea.

Pitkän ajan keskiarvojen mukaan joulunpyhinä lunta on tyypillisesti maan etelä- ja länsiosassa noin 10–20 senttimetriä, lounaassa alle 10 senttimetriä. Maan itä- ja pohjoisosassa lunta on noin 20–40 senttiä. Eniten lunta on tavallisesti Koillismaalla ja Pohjois-Lapissa.

Tilastojen mukaan joulunajan lämpötilat vaihtelevat tyypillisesti maan etelä- ja keskiosassa parista pakkasasteesta noin kymmeneen pakkasasteeseen. Etelä- ja länsirannikolla lämpötilat ovat ylimmillään tavallisesti nollan tietämillä. Maan pohjoisosassa joulun ajan lämpötilat vaihtelevat tyypillisesti muutamasta pakkasasteesta noin -20 asteeseen.

Voimassa olevat varoitukset: https://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Joulunajan säät (tilastotietoa): https://ilmatieteenlaitos.fi/joulunaika