Nov 02

Sade-ennusteet alkuviikolle runsaita ja tulvaongelmia saattaa esiintyä Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla

Marraskuu alkaa tuulisessa ja sateisessa säässä. Lähestyvä matalapaine saa tuulen merialueilla myrskylukemiin. Maa-alueen puuskat ovat voimakkaita etenkin Pohjanmaan suunnalla. Kuvassa näkyy yli 20 ja 25 m/s puuskien todennäköisyydet. Kuva: Ilmatieteen Laitos

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tulvatilanteessa yhdessä Tulvakeskuksen kanssa 2.11.2020 klo 15.15. Maanantain ja tiistain aikana on sade-ennusteissa paikoin runsaita sateita, jotka saattavat johtaa tulvaongelmien esiintymiseen erityisesti Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Etenkin Maalahdenjoella, Närpiönjoella, Teuvanjoella sekä Kauhajoella ja muuallakin Kyrönjoella vedet voivat nousta nopeasti tulvakorkeuteen sateiden seurauksena. Sademäärien ja sateiden alueellisen osumisen suhteen on vielä epävarmuutta.

Viime aikojen sateet ovat saaneet maaperän niin märäksi, että tulevat sadevedet virtaavat suoraan vesistöihin ja saavat jokien virtaamat nousemaan nopeasti. Suurimpien sade-ennusteiden toteutuessa voi teitä katketa ja vahinkoja aiheutua matalalla sijaitseville kiinteistöille.

Kehotamme seuraamaan alueen sade-ennusteita ja toteutuvia sademääriä. Lähipäivien tulvaan on syytä varautua. Tulvahuipun ennustetaan ajoittuvan tiistai-illan ja torstaiaamun väliselle ajalle.

Sep 15

:MYRSYVAROITUS: Ilmatieteen laitos – Voimakas syysmyrsky saapuu Suomeen

Ilmatieteen laitoksen tiistaina 15.9. tekemän ennusteen mukaan pohjoisenpuoleinen tuuli voimistuu myrskylukemiin Pohjanlahdella keskiviikkona iltapäivällä, ja torstain vastaisesta yöstä alkaen myrskytuulia esiintyy myös etelämpänä olevilla merialueilla. Lisäksi merialueilla aallokko on kovaa. Ahvenanmaalla sekä länsi- ja lounaisrannikolla tuuli on erittäin puuskaista keskiviikkoillasta alkaen.

Myöhemmin torstain aikana voimakkaita puuskia esiintyy yleisesti maan länsiosassa, ja päivän ja illan aikana myös idässä, joskin puuskat heikkenevät jonkin verran. ”Myrsky on vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen voimakas. Tyypillisesti näin voimakkaat matalapainemyrskyt ajoittuvat myöhempään syksyyn ja talveen. Maa-alueilla puissa on vielä lehdet ja maa on roudaton, mikä tekee tästä myrskystä talvimyrskyjä vaikuttavamman”, sanoo päivystävä meteorologi Ville Siiskonen Ilmatieteen laitokselta.

Myrskytilanne muistuttaa ennusteiden perusteella vuoden 2019 alun Aapeli-myrskyä, joka aiheutti runsaasti sähkökatkoja ja puustotuhoja erityisesti länsirannikolla sekä Ahvenanmaalla. Myrskyyn liittyy myös runsaita sateita, jotka painottuvat maan keskiosaan sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläosiin. Sadetta voi paikoin kertyä yli 40 millimetriä keskiviikkopäivästä torstaiaamuyöhön asti. Alueella on kuluvan syyskuun aikana satanut jo selvästi tavanomaista enemmän. Torstain aikana sadealue liikkuu kohti kaakkoa ja heikkenee. Ennusteeseen liittyy vielä epävarmuuksia voimakkaimpien puuskien vaikutusalueen osalta.

Voimassa olevat varoitukset löytyvät Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta.

Sep 01

:ILMATIETEENLAITOS: Kesä oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi

Hellepäiviä oli 40 eli enemmän kuin kesällä keskimäärin. Ukkoset jäivät kuitenkin vähäisiksi. Myös elokuu oli tavanomaista lämpimämpi ja vähäsateisempi.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesä eli kesä-elokuu oli keskilämpötilaltaan koko maassa tavanomaista lämpimämpi. Tilastolliseen vertailukauteen 1981–2010 nähden suurin poikkeama oli Keski-Lapissa, missä keskilämpötila oli yli 1,5 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Poikkeama on harvinainen eli vastaava toistuu harvemmin kuin kerran 10 vuodessa. Vähiten pitkän ajan keskiarvoista keskilämpötila poikkesi Etelä-Karjalassa itärajan tuntumassa, missä poikkeama oli alle puoli astetta.

Kesän ylin lämpötila, 33,5 astetta, mitattiin Kankaanpään Niinisalossa 25. kesäkuuta. Kylmintä oli Sallan Naruskassa 28. elokuuta, -4,2 astetta.

Hellepäiviä mitattiin kesän aikana yhteensä 40, kun pitkän ajan keskiarvo on 33 hellepäivää kesässä. Yksittäisistä havaintoasemista eniten hellepäiviä oli Turun Artukaisessa, 28 päivää. Maa-alueilla hellettä ei mitattu kertaakaan Kilpisjärvellä eikä Nuorgamissa.

Kesän sademäärissä oli paikallista vaihtelua, ja määrät vaihtelivat tavanomaista kuivemman ja sateisemman välillä koko maassa. Maan kaakkoisosassa oli sateisinta, mutta myös Länsi-Lapissa satoi paikoitellen harvinaisen paljon. Ahvenanmaalla oli harvinaisen kuivaa, eli vastaava toistuu harvemmin kuin 10 vuoden välein. Maan keskiosissa oli laajalti tavanomaista kuivempaa, vaikka alueelle mahtui myös tavanomaista sateisempia alueita.

Sadetta kertyi kesä-elokuussa alustavien tietojen mukaan eniten Kajaanin Paltaniemessä, 343,4 millimetriä. Vähiten satoi Paraisilla Fagerholmin havaintoasemalla, jossa sademäärä oli vain 115,5 millimetriä.

Ukkoset jäivät kesällä vähäisiksi. Elokuun loppuun mennessä oli maasalamoita paikannettu Suomessa noin 50 000 kappaletta. Määrä on selvästi alle pitkän ajan keskiarvon, joka on 130 000.

Elokuu oli tavanomaista vähäsateisempi

Elokuu oli keskilämpötilaltaan suurimmassa osassa maata tavanomaista lämpimämpi. Keskilämpötila vaihteli lounaissaariston reilusta 18 asteesta Pohjois-Lapin vajaaseen 11 asteeseen. Suurin poikkeama havaittiin lounaissaaristossa, missä elokuu oli noin 1,5 astetta korkeampi kuin keskimäärin. Pienin poikkeama oli maan itäosassa itärajan tuntumassa sekä aivan pohjoisimmassa osassa Lappia, missä keskilämpötila oli vain muutaman asteen kymmenyksen keskiarvoa korkeampi.

Kuukauden ylin lämpötila, 29,4 astetta, mitattiin Kruunupyyssä Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalla 8. elokuuta. Kuukauden alin lämpötila, -4,2 astetta, mitattiin Sallan Naruskassa 28. elokuuta aamulla, jolloin maan pohjoisosassa oli laajalti pakkasta.

Hellepäiviä oli yhteensä yhdeksän kappaletta, mikä on täsmälleen sama kuin keskimääräinen hellepäivien lukumäärä elokuussa.

Sademäärissä oli tyypilliseen tapaan suurta alueellista vaihtelua. Yleiskuvaltaan elokuu oli kuitenkin suuressa osassa maata tavanomaista vähäsateisempi. Kuivinta oli osassa Pohjois-Pohjanmaan länsiosaa sekä Ahvenanmaalta kohti Pohjois-Savoa yltävällä alueella, jossa oli harvinaisen vähäsateista. Sademäärä jäi paikoin alle kolmannekseen tyypillisestä elokuun sademäärästä.

Vähiten elokuussa satoi Hailuodossa, 7,8 millimetriä, joka on havaintoaseman historiassa poikkeuksellisen vähän elokuiseksi sademääräksi. Viimeksi Hailuodossa on satanut näin vähän vuonna 2006, jolloin elokuun aikana satoi vettä viisi millimetriä. Eniten elokuussa satoi Virolahden Koivuniemessä, 98,1 millimetriä. Suurin vuorokausisademäärä, 48,5 millimetriä, mitattiin kuun 22. päivänä Pöytyän Ylänen havaintoasemalla.

Maasalamoita paikannettiin elokuussa vain noin 12 000 kappaletta, kun pitkän ajan keskiarvo on lähes 30 000.

Lisätietoja:

Ilmastotilastoja: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto

Aug 21

Matalapaine tuo Suomeen viikonlopuksi runsaita sateita ja ukkosia

Rankkasateet ja voimakkaat ukkoset sekä niihin liittyvät ukkospuuskat voivat aiheuttaa paikallisia vahinkoja lähes koko maassa.

Ilmatieteen laitoksen perjantaina 21.8. tekemän sääennusteen mukaan lännestä saapuva laaja matalapaine tuo Suomeen viikonlopuksi annoksen erittäin kosteaa ilmamassaa. Siihen liittyvät voimakkaat sadekuurot saapuvat länsi- ja lounaisrannikolle jo varhain lauantaiaamuna. Iltapäiväksi epävakainen alue leviää koko maan länsiosaan ja Pohjois-Pohjanmaalle.

Ukkosten todennäköisyys on suurin aamupäivästä alkaen aina iltaan saakka erityisesti Pohjanmaan maakunnissa.

“Ilmakehän virtaukset ovat ukkosherkällä alueella voimakkaita, joten vaarallisten ukkospuuskien todennäköisyys on kasvanut. Ilmamassa on lisäksi kuluvan kesän kosteinta, joten vettä voi sataa sade- ja ukkoskuurojen yhteydessä lyhyessä ajassa hyvin runsaasti, jopa 20-30 millimetriä tunnissa”, varoittaa ylimeteorologi Henri Nyman Ilmatieteen laitokselta.

Lauantai-illan ja sunnuntain vastaisen yön aikana kostein ilmamassa ja runsaimmat sateet siirtyvät maan etelä- ja itäosaan. Samalla myös Lappiin leviää Ruotsin puolelta sade- ja ukkoskuuroja.

Sunnuntaiksi kostein ilmamassa on väistynyt Suomen itäpuolelle, mutta sade- ja ukkoskuuroja tulee yhä yleisesti koko maassa. Sunnuntai on myös melko tuulinen päivä, ja erityisesti ukkoskuurojen yhteydessä tuulenpuuskat voivat aiheuttaa vahinkoja.

Koko ensi viikko näyttää tämän matalapaineen myötä selvästi kuluvaa viikkoa viileämmältä ja epävakaisemmalta, eli hiljalleen säät alkavat muuttua syksyisemmiksi.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset

Aug 03

Heinäkuu oli viileä ja epävakainen

Heinäkuu oli tavanomaista viileämpi ja vähähelteisempi. Heinäkuussa myös satoi paljon.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan heinäkuu oli suuressa osassa Suomea 1–2 astetta tavanomaista viileämpi. Ainoastaan Lapin itäosassa kuukauden keskilämpötila ylsi hieman tavanomaista korkeammaksi.

Myös hellettä oli tavanomaista vähemmän. Hellelukemia mitattiin jossain päin Suomea yhteensä 10 päivänä, mikä on kuusi päivää alle heinäkuun keskiarvon. Yhtä vähän hellepäiviä oli myös heinäkuussa 2017. Eniten hellepäiviä, yhteensä 5 kappaletta, havaittiin usealla havaintoasemalla Hämeessä ja Kymenlaaksossa. Toisaalta usealla havaintoasemalla lännessä ja pohjoisessa ei mitattu hellettä lainkaan.

Aurinko paistoi tavanomaisesti vain etelärannikolla, muualla maassa auringonpaistetunnit jäivät 20–30 prosenttia tyypillisistä arvoista.

”Viileähkö ja matalapainevoittoinen säätyyppi näkyi hellepäivien määrässä ja auringonpaistetunneissa melko selvästi”, kertoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Jari Tuovinen.

Kuukauden ylin lämpötila oli 27,7 astetta. Se mitattiin Joensuun lentoasemalla Liperissä heinäkuun 18. päivänä. Kuukauden alin lämpötila, -0,9 astetta, mitattiin Enontekiön Kilpisjärvellä kuun 3. päivänä.

Pitkäkestoisia ja osin rankkoja sateita

Kesäkuusta poiketen heinäkuu oli kauttaaltaan epävakainen ja poutajaksot jäivät lyhyiksi. Yli 100 millimetrin sademääriä havaittiin yleisesti koko maassa, ja kuukauden sademäärän poikkeama olikin 1,5–2,5-kertainen tavanomaiseen verrattuna. Vain Itä-Lapissa ja Ahvenanmaalla sademäärät olivat lähellä keskimääräisiä arvoja.

Suurin heinäkuun sademäärä oli Pohjanmaalla Isojoen Kärjenkosken asemalla mitattu 193,1 millimetriä. Viimeksi näin sateinen heinäkuu on koettu kesinä 2015–2017. Kuukauden pienin sademäärä, 48,5 millimetriä, mitattiin Inarin Kirakkajärvellä. Suurin yhden vuorokauden sademäärä mitattiin Joensuun Pyhäselällä kuukauden 22. päivänä, jolloin satoi 59,2 millimetriä.

Erityisesti kuukauden puolivälin poutajakson jälkeinen matalapaine 22.–26.7. toi mukanaan runsaita sateita. Esimerkiksi Tohmajärvellä ja Siikajoella jakson sademääräksi mitattiin 80 millimetriä. Päivälämpötilat jäivät maan länsiosan sateisilla ja pilvisillä alueilla harvinaisen tai poikkeuksellisen mataliin lukemiin. Tampere-Pirkkalan lentoasemalla 24.7. mitattu 12,2 astetta oli aseman alhaisin päivän ylin lämpötila heinäkuussa 1960-luvulta alkaen.

Maasalamoita paikannettiin heinäkuussa reilut 16 000, mikä on vajaa kolmasosa heinäkuun tavanomaisesta määrästä.

Lisätietoja:

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto

Jun 17

Torstaina ukkostaa paikoin voimakkaasti

Juhannuksen aatonaattona Suomen keski- ja itäosissa esiintyy voimakkaita ukkoskuuroja ja rankkasateita.

Ilmatieteen laitoksen 17.6. tekemän ennusteen mukaan maan keskivaiheille ja itään muodostuu torstaipäivän kuluessa voimakkaita ukkoskuuroja.

”Etelästä virtaava kostea ja epävakainen ilma ja Perämerellä syvenevä matalapaine mahdollistavat reippaan ukkoskehityksen maan keskivaiheilla”, Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Jari Tuovinen sanoo.

Ukkoskuuroihin liittyy ukkospuuskia, jotka voivat olla voimakkuudeltaan 20–25 m/s. Rankkasade voi aiheuttaa paikoin äkkitulvia, ja sateen lisäksi suuret rakeet ovat mahdollisia. Paikoin myös salamoi runsaasti.

Maan länsiosa ja toisaalta Lappi jäävät ukkoskuurojen vaikutusalueen ulkopuolelle. Torstai-iltapäivänä ukkoskuurot yltävät Oulun tienoilta Savon poikki aina kaakkoon asti. Tästä ukkossateet jatkavat idemmäksi ja väistyvät Suomen itäpuolelle torstai-illan kuluessa.

May 28

Koululaisten lomat alkavat poutaisessa säässä

Sää on tulevana viikonloppuna laajalti poutainen, vain Pohjois-Lapissa satelee sunnuntaina vähän vettä.

Ilmatieteen laitoksen 28.5. tekemän ennusteen mukaan koulujen päättyessä lauantaina on monin paikoin poutaa. Päivällä pilvisyys vaihtelee koko maassa, mutta lauantai-illan aikana sää jälleen selkenee. Sunnuntai on laajalti lauantain kaltainen, tosin Pohjois-Lapissa pilvisyys on runsaampaa ja ajoittain satelee vettä.

Lämpötila on ylimmillään lauantaina maan länsiosassa 16‒20 astetta, maan itäosassa 14‒17 astetta ja maan pohjoisosassa 8‒15 astetta. Sunnuntain vastaisena yönä lämpötila laskee etelässä kymmenen asteen tienoille, maan keskiosassa viiden ja kymmenen asteen välille ja maan pohjoisosassa kahden ja kuuden asteen välille.

”Maasto on edelleen kuivaa, ja metsä- ja ruohikkopalovaroituksia on lauantaina laajalti voimassa. Pohjoisessa on lisäksi tulvavaroituksia”, Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Jari Tuovinen sanoo.

Lauantaina Suomessa vallitsee kohtalainen pohjoisen ja idän välinen ilmavirtaus. Sunnuntaina tuulet heikkenevät ja sää alkaa vähitellen lämmetä lännestä alkaen.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset

Apr 28

Vappua vietetään koleassa mutta pääosin poutaisessa säässä

Lämpötilat eivät nouse etelässäkään yli 10 asteen. Lähinnä pohjoisessa saadaan yksittäisiä lumikuuroja.

Ilmatieteen laitoksen 28.4. tekemän ennusteen mukaan sää on Suomessa vappuaattona ja vappupäivänä enimmäkseen poutainen, mutta varsin kolea. Pilvisyys vaihtelee päivällä enimmäkseen puolipilvisestä pilviseen. Lähinnä pohjoisessa voi tulla yksittäisiä lumikuuroja, ja vappupäivänä voi länsirannikolle ulottua hajanaisia vesisateita lounaasta.

Lämpötila on päivällä maan etelä- ja länsiosassa 7‒10 astetta, itä- ja pohjoisosassa 2‒7 astetta. Vappuyö on laajoilla alueilla selkeä ja kylmä. Yön alin lämpötila on maan etelä- ja keskiosassa +1 ja -3 asteen välillä, pohjoisosassa -3 ja -8 asteen välillä.

“Metsä- tai ruohikkopalovaroituksia on monin paikoin voimassa maan etelä- ja keskiosissa, mikä kannattaa ottaa huomioon”, sanoo päivystävä meteorologi Hannu Valta Ilmatieteen laitokselta.

Viime vappu oli etelässä ja idässä hieman tavanomaista lämpimämpi

Tilastojen mukaan päivälämpötila on vappuna keskimäärin maan etelä- ja keskiosassa 10 ja 15 asteen välillä, maan pohjoisosassa pääosin 5 ja 10 asteen välillä. Yöllä lämpötila laskee maan keski- ja pohjoisosassa vielä vapun aikaan tyypillisesti pakkasen puolelle. Maan eteläosassa yölämpötila on tavallisesti asteen tai pari plussan puolella. Mahdolliset sateet tulevat etelässä tyypillisesti vetenä, mutta pohjoisessa myös räntä- ja lumisateet ovat tavanomaisia.

Ehjä lumipeite löytyy vappuna tyypillisesti Oulun pohjoispuolelta Ilomantsiin ulottuvan linjan pohjoispuolelta. Maan keskiosassakaan muutaman senttimetrin lumikerros ei ole epätavallista. Maan eteläosassa lumipeite on vappuna harvinainen, eli se toistuu keskimäärin korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa.

Vuosi sitten vappuaattoa vietettiin pääosin poutaisessa säässä, ainoastaan Lappiin levisi illalla sadealue. Lämpötila kohosi aattona maan etelä- ja keskiosassa yleisesti noin 15 asteeseen, paikoin sen ylikin. Lapissa lämpötila oli pääosin 5 ja 10 asteen välillä. Vappuyönä lämpötila laski etelää myöten yleisesti lähelle nollaa tai hieman pakkaselle.

Vappupäivänä hajanaiset sateet yleistyivät myös muualla, ainoastaan kaakossa sää pysyi poutaisena läpi päivän. Päivän ylin lämpötila oli maan etelä- ja itäosassa yli 15 astetta. Sen sijaan sateiden myötä Pohjanmaan maakunnissa jäätiin alle 10 asteen, ja Lapissa oltiin vain muutama aste nollan yläpuolella. Lunta oli vuosi sitten lähinnä Koillismaalla ja Lapissa muutama kymmenen senttiä.

Voimassa olevat varoitukset
Vappusäät

Apr 08

Sää kylmenee pääsiäiseksi

Pääsiäisen pyhinä sataa paikoin vettä, räntää ja lunta. Lämpötila kohoaa päivisin noin viiteen asteeseen Lappia lukuun ottamatta, jossa on päivisinkin pakkasta.

Ilmatieteen laitoksen keskiviikkona 8.4. laatiman ennusteen mukaan sää kylmenee pääsiäiseksi. Pitkäperjantaina ja lauantaina Suomessa vallitsee kylmä luoteisvirtaus. Pilvisyys on vaihtelevaa, ja paikoin tulee lumikuuroja, etelässä myös räntäkuuroja.

“Äkilliset lumikuurot voivat heikentää näkyvyyttä ja ajokeliä paikallisesti”, sanoo päivystävä meteorologi Eerik Saarikalle Ilmatieteen laitokselta.

Sunnuntaina Suomeen saapuu laaja matalapaine lännestä. Sade tulee etelässä vetenä ja räntänä, maan keski- ja pohjoisosissa pyryttää lunta. Sateiden väistyttyä maanantai on enimmäkseen poutainen päivä, mutta voimakkaassa ja kylmässä luoteisvirtauksessa esiintyy joitakin lumikuuroja. Tuuli yltyy merellä kovaksi, jopa myrskyksi.

Lämpötila painuu öisin pakkasen puolelle suuressa osassa maata. Yleisesti pakkasta on -1 asteesta -10 asteeseen, etelässä lämpötila on nollan molemmin puolin. Päivisin lämpötila kohoaa plussalle viiden asteen molemmin puolin. Vain Lapissa, etenkin sen pohjoisosassa, lämpötila jää päivälläkin pakkasen puolelle. Ennusteen epävarmuus kasvaa sunnuntaina, sillä lännestä lähestyvän matalapaineen reitti ja voimakkuus ovat vielä epävarmoja.

Huhtikuun alun sää on vaihtelevaa

Huhtikuun alkuun ajoittuva pääsiäinen voi olla lämpötiloiltaan hyvin vaihteleva. Tilastojen mukaan päivälämpötilat ovat huhtikuun alussa tyypillisesti maan etelä- ja keskiosassa +5 asteen molemmin puolin, pohjoisessa nollasta +4 asteeseen. Öisin on vielä etelässäkin yleensä aste tai pari pakkasta. Lapissa yölämpötilat vaihtelevat keskimäärin -5 ja -8 asteen välillä.

Kevätsää on kuitenkin hyvin vaihtelevaa: ylimmillään huhtikuun toisella viikolla lämpötilat ovat kohonneet maan etelä- ja keskiosassa jopa lähelle 20:tä astetta ja maan pohjoisosassakin 10–15 asteeseen. Toisaalta yli 30 asteen pakkasiakin on Lapissa mitattu vielä huhtikuun alussa.

Lunta on huhtikuun puolivälin tienoilla vielä tyypillisesti lähes koko maassa. Aivan rannikon tuntumasta lumet ovat tavallisesti jo sulaneet. Lapissa lunta on keskimäärin 60–80 senttimetriä. Tänä vuonna lunta on huhtikuun alussa hyvin kahtiajakoisesti. Maa on paljaana tai lähes paljas maan länsi- ja eteläosassa. Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa lunta on paikoin yli puoli metriä, mutta lumettomiakin paikkoja löytyy. Kainuussa ja Koillismaalla lumensyvyys vaihtelee noin 30 ja 100 senttimetrin välillä. Lapissa on melko laajalti yli metrisiä hankia.

Vuosi sitten pääsiäinen oli viikkoa myöhemmin. Tuolloin pääsiäistä vietettiin tavanomaisessa tai paikoitellen tavanomaista lämpimämmässä säässä. Päivälämpötilat olivat maan etelä- ja keskiosassa 15 asteen molemmin puolin ja pohjoisessa 10 asteen molemmin puolin. Öisin lämpötila kävi pikkupakkasella, mutta lännessä yön alin lämpötila oli välillä jopa viiden plusasteen tienoilla. Pääosin oli poutaa. Pääsiäissunnuntaina ja -maanantaina heikko matalapaine toi vähäisiä sateita maan pohjoisosaan.

Lisätietoa:

Pääsiäisen säätilastot
Voimassa olevat varoitukset

Apr 01

Maaliskuu oli tavanomaista lauhempi

Maaliskuu jatkoi lauhaa alkuvuotta. Maan eteläosassa maaliskuu oli harvinaisen lauha, etelärannikolla jopa poikkeuksellisen lauha. Maan lounaisosassa oli tavanomaista sateisempaa.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan maaliskuun keskilämpötila vaihteli lounaissaariston ja etelärannikon vajaasta +3 asteesta Pohjois-Lapin noin -6 asteeseen. Tilastolliseen vertailukauteen 1981–2010 nähden keskilämpötila oli maan eteläosassa vajaat neljä astetta, maan keskiosassa noin kolme astetta ja pohjoisessa noin kaksi astetta tavanomaista korkeampi. Maan etelä- ja keskiosassa kuukauden keskilämpötila oli harvinaisen korkea, etelärannikolla jopa poikkeuksellisen korkea pitkän ajan tilastoihin nähden.

Maaliskuun ylin lämpötila oli Mäntsälän Hirvivaarassa kuun 26. päivänä mitattu 12,6 astetta. Alin lämpötila oli puolestaan Sodankylän Vuotsossa ja Lokassa kuun 1. päivänä mitattu -31,8 astetta.

Lounaassa oli harvinaisen sateista

Maaliskuu oli sademäärältään tavanomainen tai tavanomaista sateisempi. Maan lounaisosassa sekä Pohjois-Lapissa satoi harvinaisen paljon, kun taas tavanomaista vähäsateisempaa oli lähinnä Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa. Pienin kuukauden sademäärä, 11,1 millimetriä, mitattiin Vaalan Pelson havaintoasemalla. Suurin kuukauden sademäärä, 81,1 millimetriä, mitattiin Enontekiön Kilpisjärven kyläkeskuksen asemalla. Samalla asemalla mitattiin myös maaliskuun suurin vuorokauden sademäärä, 28,5 millimetriä.

Maaliskuun alussa suuressa osassa maata oli lumipeite, mutta ohut kerros maan etelä- ja länsiosassa suli vähitellen pois. Suuressa osassa maan etelä- ja keskiosaa kuukausi päättyi lumettomana. Kainuusta Koillismaan kautta Lappiin ulottuvalla alueella lunta oli puolestaan runsaasti. Suuressa osassa Lappia lumensyvyys oli kuukauden vaihtuessa harvinaisen tai jopa poikkeuksellisen suuri.

Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. http://ilmatieteenlaitos.fi/saa-on-harvoin-poikkeuksellinen

Viimeisen 30 vuorokauden sää

Ilmastotilastoja Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelussa