May 03

Ilmatieteen laitos – Huhtikuu alkoi hyvin lämpimänä ja päättyi viileänä

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan huhtikuun keskilämpötila vaihteli Käsivarren Lapin noin -3 asteesta etelärannikon vajaaseen +5 asteeseen. Huhtikuu oli suuressa osassa maata tavanomaista lämpimämpi. Suurin poikkeama tilastollisen vertailukauden 1981–2010 keskiarvosta oli Keski-Lapissa, noin 2 astetta. Muualla maassa poikkeama oli noin puolen asteen tai asteen verran.

Kuukauden ylin lämpötila, 18,0 astetta*, mitattiin kolmena eri päivänä: 17. päivänä Kaarinassa, 18. päivänä Raumalla ja Porissa sekä 19. päivänä Seinäjoella. Alin lämpötila, -25,9 astetta, mitattiin 9. päivänä Enontekiön Kilpisjärven kyläkeskuksen havaintoasemalla.

Saaristossa kuivaa, maan keskivaiheilla sateista

Suuressa osassa maata sadekertymä oli tavanomainen tai tavanomaista suurempi. Pitkän ajan keskiarvoon nähden eniten satoi Oulun tienoilla, jossa sademäärä oli noin kaksinkertainen vuosien 1981–2010 keskiarvoon verrattuna. Sateisimmilla alueilla vastaavat määrät toistuvat huhtikuussa keskimäärin noin kerran 10 vuodessa. Määrällisesti eniten satoi huhtikuussa Puolangassa Paljakan havaintoasemalla, 64,7 millimetriä.

Tavanomaista vähemmän satoi puolestaan lähinnä lounaissaaristossa ja paikoin maan itäosassa, joissa sademäärä jäi noin puoleen tavanomaisesta. Vähiten sadetta kertyi Lappeenrannassa Lepolan havaintoasemalla, 11,3 millimetriä.

Kuukauden päättyessä maan etelä- ja keskiosassa oli lumetonta. Maan pohjoisosassa lunta oli vielä pääosin 20–40 senttimetriä, Kittilän Kenttärovalla jopa 83 senttimetriä.

* Aiemmin ilmoitettu ylin lämpötila 19. huhtikuuta Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalla (18,3 astetta) on todettu laadunvarmistuksessa virheelliseksi.

Apr 29

Ilmatieteen laitos – Vappua vietetään koleassa säässä

Ilmatieteen laitoksen 29.4. tekemän ennusteen mukaan Suomessa vallitsee vappuna kolea pohjoinen ilmavirtaus. Sateet jäävät pääosin vähäisiksi, mutta etenkin iltapäivisin koko maassa voi esiintyä lumi- tai lumiraekuuroja, etelässä myös vesikuuroja. Lapissa lumikuurot voivat olla ajoittain sakeita, ja puuskainen pohjoistuuli saa sään tuntumaan entistä kylmemmältä.

Vappuaattoyönä pohjoisen yli liikkuu lumikuuroja, mutta muuten on melko selkeää. Päivällä vappuaattona pilvisyys on vaihtelevaa, ja lumi- tai lumiraekuuroja esiintyi paikoin maan keski- ja pohjoisosassa.

Vappuyö on pääosin selkeä, mutta joitakin lumikuuroja voi esiintyä lähinnä maan pohjoisosassa. Pohjois-Lapissa lumikuurot voivat olla sakeita. Vappupäivää vietetään koko maassa vaihtelevan pilvisessä säässä. Vähäiset lumi- tai lumiraekuurot, etelässä myös vesikuurot, ovat mahdollisia. Lapin itäosissa lumikuurot voivat olla sakeita.

Sunnuntaiksi säässä ei tapahdu merkittäviä muutoksia.

Vappuviikonlopun lämpötilat ovat öisin -1 ja -7 asteen välillä, Suomenselällä ja Lapissa pakkasta voi olla lähemmäs 10 astetta. Vappupäivän ylimmät lämpötilat ovat etelässä 6–10 astetta ja maan keskivaiheilla 3–7 astetta. Lapissa lämpötila vaihtelee kahden pakkasasteen ja viiden plusasteen välillä.

”Vähäisistä sadekuuroista huolimatta maasto on viikonloppuna kuivaa maan etelä- ja keskiosassa, joten ruohikkopalovaroituksia on paikoin voimassa”, huomauttaa ylimeteorologi Henri Nyman Ilmatieteen laitokselta.

Myös viime vappua vietettiin melko koleassa säässä

Tilastojen mukaan päivälämpötila on vappuna maan etelä- ja keskiosassa keskimäärin 10-15 astetta, maan pohjoisosassa pääosin 5-10 astetta. Yöllä lämpötila laskee maan keski- ja pohjoisosassa vielä vapun aikaan tyypillisesti pakkasen puolelle. Maan eteläosassa yölämpötila on tavallisesti asteen tai pari plussan puolella. Mahdolliset sateet tulevat etelässä tyypillisesti vetenä, pohjoisessa myös räntä- ja lumisateet ovat tavanomaisia.

Ehjä lumipeite löytyy vappuna tyypillisesti Oulun pohjoispuolelta Ilomantsiin ulottuvan linjan pohjoispuolelta. Maan keskiosassakaan muutaman senttimetrin lumikerros ei ole epätavallista. Maan eteläosassa lumipeite on vappuna harvinainen, eli se toistuu keskimäärin korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa.

Vuosi sitten vappuaattoa vietettiin varsin koleassa säässä. Pilvisyys oli vaihtelevaa, ja lähinnä maan pohjoisosassa tuli yksittäisiä lumi- tai räntäkuuroja. Päivän ylin lämpötila vaihteli maan länsiosan vajaasta 10 asteesta maan pohjoisosan muutamaan plusasteeseen. Vappuyönä oli lähes koko maassa pakkasta, pohjoisessa paikoin yli 10 astetta. Vappupäivä oli hieman aattoa lämpimämpi, lämpötila kohosi maan etelä- ja länsiosassa ylimmillään 9 ja 13 asteen välille, itä- ja pohjoisosassa 5 ja 9 asteen välille.

Lunta oli vuosi sitten noin linjan Joensuu-Oulu pohjoispuolella, mutta sitä olikin paikoin poikkeuksellisen runsaasti. Esimerkiksi Lapissa hanget kohosivat vappuna jollakin alueilla yli metrin korkeuteen.

Voimassa olevat varoitukset Vapun säätilastoja

Apr 01

Ilmatieteen laitos – Maaliskuu oli tavanomaista lauhempi

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan maaliskuun keskilämpötila vaihteli Ahvenanmaan vajaasta kahdesta plusasteesta Keski-Lapin noin seitsemään pakkasasteeseen. Kuukauden keskilämpötila oli laajalti tavanomaista korkeampi, lähinnä maan itäosassa sekä Kainuussa lämpötila oli tavanomainen. Lounaissaaristossa, länsirannikolla sekä Lapin luoteisosassa keskilämpötila oli reilut kaksi astetta tilastollisen vertailukauden 1981–2010 keskiarvon yläpuolella, kun taas Pohjois-Karjalassa oltiin vertailukauden keskiarvon tuntumassa.

Maaliskuun ylin lämpötila oli Jomala Jomalabyssa kuun 23. päivänä mitattu 14,6 astetta. Alin lämpötila oli puolestaan Kuhmon Kalliojoella kuun 9. päivänä mitattu -38,9 astetta.

Lauha loppukuu sulatti lumia

Maaliskuun sademäärä oli yleisesti keskimääräinen tai keskimääräistä pienempi, lähinnä Kainuussa sademäärä oli paikoin tavanomaista suurempi. Eniten satoi Puolanka Paljakan havaintoasemalla, jossa sademäärä oli 63,1 millimetriä. Vähiten maaliskuussa satoi Kustavin Isokarin havaintoasemalla, 12,1 milliä. Suurin vuorokauden sademäärä, 20,4 millimetriä, mitattiin alustavien tietojen mukaan Paljakan havaintoasemalla kuun 29. päivänä.

Kuukauden päättyessä maan lounaisosassa sekä Ahvenanmaalla oli lumetonta, muualla maassamme oli lunta vielä noin 10–90 senttimetriä. Eniten lunta oli kuukauden päättyessä Kainuussa ja Kilpisjärvellä. Pitkän ajan keskiarvoihin nähden kuun lopussa lähes koko maassa oli tavanomaista vähemmän lunta, Keski-Lapissa paikoin jopa poikkeuksellisen vähän. Maaliskuun alussa ja vielä puolivälissäkin lunta oli varsinkin maan keskiosassa tavanomaista enemmän, mutta kuun lopun pitkä lauha jakso sulatti lumia keskiarvon alapuolelle.

Auringonpaistetunteja oli maaliskuussa melko tavanomainen määrä.

Mar 31

Ilmatieteen laitos – Pääsiäinen on melko lauha ja poutainen

Ilmatieteen laitoksen keskiviikkona 31.3. laatiman ennusteen mukaan pääsiäistä vietetään hieman tavanomaista lauhemmassa säässä. Pitkäperjantaina sää on pilvinen, ja yleisesti tulee vesi- tai räntäkuuroja, pohjoisessa myös lumikuuroja

”Suomen yllä on heikko matalapaineen osakeskus, joka synnyttää kuurosateita eri puolella maata. Sadekertymät jäävät kuitenkin vähäisiksi”, sanoo päivystävä meteorologi Ville Siiskonen Ilmatieteen laitokselta.

Lauantain ja sunnuntain aikana lännen ja etelän välinen ilmavirtaus alkaa vähitellen vahvistua ja Suomeen virtaa lauhempaa ilmamassaa. Samalla sää poutaantuu. Lähinnä maan pohjoisosassa esiintyy sunnuntaina vähäisiä lumi- tai räntäsateita. Pohjoisessa on enimmäkseen pilvistä, maan etelä- ja keskiosassa on selkeämpää.

Pääsiäismaanantaina lauha ilmavirtaus jatkuu ja sää on edelleen poutainen varsinkin idässä, maan pohjoisosaan ja länsirannikolle voi aamuyön aikana saapua lännestä sadealue. Maan pohjoisosassa sateet tulevat lumena ja räntänä, joten ajokeli voi tuolloin heikentyä. Ennusteen epävarmuus sateiden ajoituksen ja voimakkuuden osalta on kuitenkin suuri.

Lämpötila painuu öisin suuressa osassa maata pakkasen puolelle. Yleisesti yölämpötilat ovat -1 asteesta -10 asteeseen, etelässä lämpötila on nollan molemmin puolin. Päivisin lämpötila kohoaa plussan puolelle, aluksi noin 3 ja 6 asteen välille ja sunnuntaina 6 ja 10 asteen välille. Lapissakin lämpötila nousee muutaman asteen plussan puolelle.

Pääsiäistä vietetään usein vaihtelevassa kevätsäässä

Huhtikuun alkuun ajoittuva pääsiäinen on lämpötiloiltaan usein vielä vaihteleva. Tilastojen mukaan päivälämpötilat ovat huhtikuun alussa tyypillisesti maan etelä- ja keskiosassa +5 asteen molemmin puolin ja pohjoisessa lähempänä nollaa astetta. Öisin on koko maassa pakkasta, etelässä pari astetta, maan keskivaiheilla noin -5 astetta ja pohjoisessa yölämpötilat vaihtelevat keskimäärin -5 ja -10 asteen välillä.

Lunta on huhtikuun alussa vielä tyypillisesti koko maassa. Etelä- ja länsirannikolla lumet ovat tavallisesti jo hyvin vähissä ja maa on osin paljas. Lapissa lunta on keskimäärin 60–80 senttimetriä. Tänä vuonna lunta on huhtikuun alussa melko yleisesti hieman tavanomaista vähemmän, vaikka maa on paljaana käytännössä vain Lohja-Vaasa linjan länsipuolella. Maan länsiosassa lumensyvyys vaihtelee 0 ja 40 senttimetrin välillä ja maan itä- ja pohjoisosassa noin 25 ja 90 senttimetrin välillä.

Vuosi sitten pääsiäistä vietettiin reilua viikkoa myöhemmin vuodenaikaan nähden tavanomaisessa säässä. Päivälämpötilat olivat maan etelä- ja keskiosassa 5 ja 10 asteen ja pohjoisessa 0 ja 5 asteen välillä. Tosin Pohjois-Lapissa oli päivisinkin pikkupakkasta. Yöt olivat kylmiä ja käytännössä koko maassa oli pakkasta. Pitkäperjantai ja lankalauantai olivat poutaisia, mutta pääsiäissunnuntaina ja -maanantaina pohjoiseen satoi lisää lunta ja etelämpänä saatiin vesisateita.

Pääsiäisen säätilastot

Voimassa olevat varoitukset

Feb 01

Tammikuu oli lämpötilaltaan melko tavanomainen

Kuukauden puolivälin kovia pakkasia seurasi lauhempi jakso, joka tasoitti tammikuun keskilämpötilaa.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuun keskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin -1 asteesta Keski-Lapin -14 asteeseen. Tammikuun keskilämpötilat olivat suuressa osassa maata melko tyypillisiä. Maan eteläpuoliskolla oltiin noin asteen verran vuosien 1981–2010 keskiarvon yläpuolella, kun taas osassa Lappia jäätiin saman verran keskiarvon alapuolelle.

Tammikuun ylin lämpötila oli Kökarissa kuukauden 22. päivänä mitattu 6,8 astetta. Alin lämpötila oli puolestaan Kittilän lentoasemalla kuun 13. päivänä mitattu -39,4 astetta.

Etelässä sateista, pohjoisessa kuivempaa

Tammikuussa oli tavanomaista sateisempaa maan etelä- ja keskiosassa, jossa sademäärät olivat paikoin puolitoistakertaisia tavanomaiseen nähden. Näin suuret sademäärät tammikuussa toistuvat keskimäärin noin kerran 10 vuodessa. Eniten tammikuussa satoi Espoon Nuuksiossa, jossa sademäärä kohosi 121 millimetriin. Tavanomaista vähäsateisempaa sen sijaan oli Lapissa, jossa sademäärä oli monin paikoin 70–80 prosenttia tavanomaisesta, Käsivarressa vielä vähemmän. Vähiten tammikuussa satoi Kilpisjärven kyläkeskuksen asemalla, vain noin 9,1 millimetriä.

Suurin vuorokauden sademäärä, 39,7 millimetriä, mitattiin alustavien tietojen mukaan Espoon Nuuksiossa kuun 12. päivänä, jolloin lumensyvyys kasvoi noin 30 senttimetriä.

Lunta oli kuukauden päättyessä Ahvenanmaan noin 10 sentistä Lapin länsiosan noin 70 senttimetriin. Maan länsiosassa lunta oli paikoin 10–20 senttiä tavanomaista enemmän, Pohjois-Lapissa sen sijaan saman verran tavanomaista vähemmän.

Merialueilla mitattiin myrskyä neljänä päivänä, mikä on tyypillistä tammikuulle.

Jan 10

Maan etelä- ja lounaisosassa alkuviikolla poikkeuksellisen runsasta lumisadetta

Etelässä ja lounaassa sataa runsaasti lunta maanantai-illasta aina pitkälle keskiviikkoon. Lunta kertyy keskiviikkoon mennessä maan eteläosaan sekä Satakuntaan ja Pirkanmaalle noin 30–40 cm, paikoin enemmänkin.

Ilmatieteen laitoksen sunnuntaina 10. tammikuuta tekemän ennusteen mukaan maanantai-iltana ja tiistain kuluessa Suomeen leviää voimakas lumipyry lännestä. Maanantaina lunta sataa etelä- ja lounaisrannikolla 5-15 cm.

Suurimmat lumikertymät saadaan ennusteiden mukaan Rauma-Lahti-linjan eteläpuolella, jossa voi sataa lunta tiistaivuorokauden aikana 20–30 cm. Kolmen vuorokauden kokonaislumikertymä maanantaista keskiviikkoon voi olla samalla alueella 30–40 cm, paikoin 50 cm. Satakunnassa, Pirkanmaan länsiosissa sekä Hämeen maakunnissa voidaan yltää 20–35 cm kokonaislumikertymiin.

Ajokeli muuttuu erittäin huonoksi laajalti etelässä ja lounaassa. ”Lumi sataa voimakkaan tuulen kera, ja keliolosuhteita vaikeuttaa kinostuvan lumen lisäksi sakean lumisateen ja pöllyävän lumen heikentämä näkyvyys”, sanoo meteorologi Antti Kokko Ilmatieteen laitokselta. Lisäksi varsinkin lounaassa lumisade voi olla märkää ja herkästi puihin tarttuvaa, jolloin puiden taipumisesta sähkölinjoille voi koitua sähkökatkoja.

Keskiviikkona maan eteläosassa lunta voi sataa vielä 10 cm, ja torstaille sää kylmenee -10…-15 asteeseen

Dec 31

Vuosi 2020 oli Suomen mittaushistorian lämpimin

Ennätyslämpimän vuoden taustalla olivat etenkin erittäin leudot talvikuukaudet, jotka nostivat keskilämpötilan korkealle.

Ilmatieteen laitoksen alustavien tilastojen mukaan vuoden 2020 keskilämpötila oli Suomessa ennätyksellisen korkea, noin 4,8 astetta. Tämä ylittää edellisen ennätyksen vuodelta 2015 jopa noin 0,6 asteella. Tilastot ulottuvat aina 1800-luvun puoliväliin saakka.

Vuoden 2020 keskilämpötila oli noin 2,5 astetta pitkän ajan keskiarvoa eli vuosia 1981–2010 korkeampi. Ennätyslämmin vuosi on jälleen yksi osoitus lämpenevästä ilmastostamme.

”Suomen kymmenestä lämpimimmästä vuodesta kuusi on esiintynyt vuoden 2010 jälkeen”, kertoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Pauli Jokinen.

Vuoden 2020 kuukausista tammikuu, kesäkuu ja marraskuu olivat kukin Suomen mittaushistorian toiseksi lämpimimpiä. Näiden lisäksi marraskuussa rikottiin Suomen lämpöennätys jopa kahteen kertaan. Lopulta ylimmäksi lämpötilaksi jäi 6. marraskuuta Maarianhaminassa mitattu 16,6 astetta.

Alueellisesti tarkasteltuna vuosi oli ennätyslämmin suuressa osassa maata. Maakunnista ainoastaan Lapissa jäätiin toiselle sijalle.

Rannikoilla ja maan keskivaiheilla sateisinta

Vuoden sademäärä ei jäänyt juuri missään päin maata pitkän ajan keskiarvojen alapuolelle. Rannikkoalueilla Uudellamaalla, Satakunnassa ja Pohjanmaan maakunnissa sekä Kainuussa sademäärät olivat monin paikoin poikkeuksellisen suuria eli ne toistuvat keskimäärin harvemmin kuin kerran 30 vuodessa.

Suurin vuosisademäärä tullaan mittaamaan Puolangan Paljakalla, jossa alustavien tietojen mukaan on satanut noin 1132 millimetriä. Tämä on Suomen mittaushistorian kolmanneksi suurin sademäärä. Ykkössijalla on samalla havaintoasemalla vuonna 2015 mitattu 1242,2 millimetriä.

Vuoden ylin lämpötila, 33,5 astetta, mitattiin 25. kesäkuuta Kankaanpään Niinisalossa. Alin lämpötila, -41,1 astetta, mitattiin Utsjoen Kevojärvellä 27. joulukuuta.

Vuoden suurin lumensyvyys oli Inarin Saariselällä 18. huhtikuuta mitattu 138 senttimetriä. Suurin vuorokauden sademäärä oli puolestaan Pielaveden Venetmäellä 30. kesäkuuta havaittu 90,8 millimetriä.

Joulukuu oli tavanomaista leudompi

Joulukuu oli koko maassa tavanomaista leudompi. Keskilämpötila vaihteli lounaissaariston ja Ahvenanmaan reilusta neljästä plusasteesta Utsjoen yhdeksään pakkasasteeseen. Suurin poikkeama pitkän ajan keskiarvoon nähden oli Lapin länsiosassa, jossa oli noin seitsemän astetta tavanomaista leudompaa. Myös maan länsiosassa ja Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa koettiin harvinaisen leuto joulukuu eli näin lämmintä on keskimäärin harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa.

Kuukauden alimmat lämpötilat mitattiin kuukauden lopulla, jolloin 26. ja 27. päivinä lämpötila laski Itä- ja Pohjois-Lapissa laajalti 30 ja 40 pakkasasteen välille. Kuukauden alin lämpötila, -41,1 astetta, havaittiin 27. päivänä Utsjoen Kevojärvellä. Kuukauden ylin lämpötila, +8,5, astetta, mitattiin puolestaan itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta Kökarin Bogskärissä.

Sademäärät melko tyypillisiä, lunta keskimääräistä vähemmän

Joulukuun sademäärä oli suurimmassa osassa maata melko tavanomainen. Ahvenanmaalla kuukauden sademäärä oli sen sijaan harvinaisen suuri, näin sateista on siellä joulukuussa harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa. Kuukauden suurin mitattu sademäärä on alustavien tietojen mukaan 102,9 millimetriä, joka mitattiin Ahvenanmaan Jomalassa.

Kuukauden lopussa maan etelä- ja keskiosassa oli lunta enimmäkseen 5–15 senttimetriä ja pohjoisessa laajalti 20–40 senttimetriä. Lumensyvyydet olivat suurimmassa osassa maata 10–20 senttimetriä alemmat kuin keskimäärin. Lähinnä vain osassa Länsi-Lappia lumensyvyys oli lähellä ajankohdan keskiarvoa.

Vuositilastot: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot

Joulukuun säätilastot: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/joulukuu

Dec 30

Vuosi vaihtuu leudossa ja pilvisessä säässä

Uudenvuodenaattoa vietetään maan etelä- ja keskiosassa suojasäässä, pohjoisessa on pikkupakkasta. Idässä sataa lunta ja paikoin jäätävää tihkua.

Ilmatieteen laitoksen 30.12. tekemän ennusteen mukaan vuodenvaihteessa Suomeen saapuu Baltiasta heikko matalapaineen osakeskus. Osakeskukseen liittyvä sadealue liikkuu uudenvuodenaattona maan itäosaa pitkin kohti Lappia. Lumisadetta kertyy maan itäosassa aaton aikana noin 4–8 senttimetriä, lisäksi paikoin voi sataa jäätävää tihkua. Sateista johtuen ajokeli huononee. Maan länsiosassa lunta voi siellä täällä kertyä muutama senttimetri. Poutaisinta on lounaassa.

”Uudenvuodenyön aikana sadealue siirtyy maan pohjoisosaan, missä lumisadetta kertyy noin 2–6 senttimetriä”, sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Ville Siiskonen.

Lämpötila on aattona maan etelä- ja keskiosassa nollasta plus kolmeen astetta, lauhinta on lounaassa. Maan pohjoisosassa lämpötila vaihtelee -1 ja -7 asteen välillä. Uudenvuodenpäivänä pohjoisessa lämpötila pysyttelee edelleen -1 ja -7 asteen välillä. Maan etelä- ja keskiosassa on enimmäkseen poutaista, lämpötila on nollan tuntumassa.

Sää on koko maassa pilvinen vuodenvaihteen aikana. Uudenvuodenpäivän jälkeen viikonloppuna kaakosta nousee uusi matalan keskus, joka tuo maan itäosaan lisää lumisateita. Muualla maassa on odotettavissa poutaista pakkassäätä.

Vuosi sitten Lapissa oli poikkeuksellisen paljon lunta

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi vaihtuu Suomessa tavallisesti talvisessa pakkassäässä. Tyypillisesti vuodenvaihteen lämpötilat ovat yöllä maan etelä- ja keskiosassa noin -8 ja -15 asteen välillä, pohjoisessa -15 ja -20 asteen välillä. Rannikolla on yleensä hieman lauhempaa. Vuoden 1961 jälkeen vuodenvaihteen ylin lämpötila on ollut 9,1 astetta, joka mitattiin Maarianhaminassa 31. joulukuuta 2016. Alin lämpötila on ollut -43,5 astetta, ja se mitattiin Sallan Naruskajärvellä 1. tammikuuta 1982.

Maan eteläosassa on vuodenvaihteessa lunta keskimäärin 10–20 senttimetriä, maan keskiosassa 20–40 senttimetriä ja maan pohjoisosassa 40–50 senttiä. Enimmillään lunta on ollut uutenavuotena etelässä yli puoli metriä ja Lapissa noin metrin. Vuodesta 1961 alkaen suurin vuodenvaihteessa mitattu lumensyvyys on 126 senttimetriä. Se mitattiin 1. tammikuuta 1992 Enontekiön Kilpisjärvellä.

Viime vuonna vuosi vaihtui koko maassa poutaisessa pakkassäässä, ainoastaan länsirannikolla oli plusasteita. Kireimmillään pakkanen oli Lapissa, -10 ja -20 asteen välillä. Länsirannikolla lämpötila oli nollan ja kolmen asteen välillä, muualla lämpötila vaihteli -1 ja -10 asteen välillä. Lunta oli erityisesti Lapissa, kun taas maan etelä- ja länsiosa olivat suurimmaksi osaksi täysin lumettomia. Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa lumensyvyys oli yleisesti 40–70 senttimetriä, Lapissa paikoin jopa yli 80 senttimetriä. Idässä ja Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa lunta oli 10–30 senttimetriä. Lapissa lumensyvyys oli harvinaisen tai poikkeuksellisen suuri, kun muualla lunta oli suurimmaksi osaksi tavanomaista vähemmän tai ei ollenkaan.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Vuoden vaihteen säätilastot https://www.ilmatieteenlaitos.fi/uusi-vuosi

Dec 22

Jouluaattona lunta suuressa osassa Suomea

Ilmatieteen laitoksen 22.12. tekemän sääennusteen mukaan Suomessa vallitsee ennen jouluaattoa etelänpuoleinen ilmavirtaus, ja sää on koko maassa lauhaa. Jouluaattona tuuli alkaa vähitellen kääntyä idän ja pohjoisen välille ja sää alkaa kylmetä.

Aatonaattona eli keskiviikkona Suomeen saapuu sadealue, joka leviää suureen osaan maata. Sade alkaa vetenä länsirannikolla, mutta muuttuu yöllä laajalti lumeksi. Keskiviikon aikana lunta kertyy suurimmassa osassa maata 4-8 cm ja ajokeli on huono – ainoastaan länsirannikolla sateet tulevat enimmäkseen vetenä tai räntänä. Sadealueen jälkipuolella maan etelä- ja länsiosassa sää on melko lauhaa ja lämpötila nousee nollan yläpuolelle mikä sulattaa vastasatanutta lunta.

Jouluaattona matalapaineen heiketessä lumisateita tulee vielä lähinnä maan keski- ja pohjoisosissa ja ajokeli on paikoin huono. – Jouluaatto on valkea suuressa osassa maata, mutta etelä- ja länsirannikolla lunta ei ole tai sitä on hyvin vähän vähäisten lumi- tai räntäkuurojen ansiosta, summaa meteorologi Eerik Saarikalle Ilmatieteen laitokselta.

Jouluaattona päivällä lämpötilan nollaraja kulkee Kymenlaaksosta Pirkanmaan kautta Pohjanmaalle, mutta iltaa kohden sää alkaa pakastua näilläkin alueilla. Lounais-Suomessa on muutama lämpöaste. Maan pohjoisosassa lämpötila on -5…-15 astetta.

Joulupäivänä lämpötila on lähes koko maassa pakkasella, rannikolla mahdollisesti vielä nollan tuntumassa, mutta Lapissa pakkanen kiristyy jo huomattavasti ja on noin -15…-25 astetta. Tapaninpäivänä on odotettavissa yhä kylmempää ja pakkanen kiristyy myös maan eteläosassa -5 asteen tienoille, Lapissa jopa -30 asteen tienoilla.

Viime joulu oli vuodenaikaan nähden lauha

Viime vuonna 2019 joulu oli lauha. Jouluaattona maan etelä- ja keskiosassa satoi hieman vettä, muualla tuli heikkoja lumikuuroja. Lämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa nollan tuntumassa tai hieman sen yläpuolella, pohjoisessa oli pikkupakkasta. Eniten lunta oli Lapissa, missä lumensyvyys oli paikoin peräti 70-80 cm, mikä oli ajankohtaan nähden poikkeuksellisen paljon. Lumetonta oli maan länsi- ja eteläosassa.

Jouluyönä etelästä nousi sadealue, joka toi joulupäivän aikana varsinkin maan keskiosaan lunta. Etelässä sade tuli enimmäkseen vetenä. Joulupäivä jatkui aaton tapaan lauhana, tapaninpäivänä sää alkoi kylmetä, kun vallitseva virtaus kääntyi pohjoisenpuoleiseksi, ja lämpötila laski tapaninpäivän iltaan mennessä niin, että etelässäkin oltiin nollan tuntumassa tai sen alapuolella. Tapaninpäivän aikana maassamme tuli paikoin vähäistä lumisadetta.

Valkean joulun todennäköisyys tilastoissa

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan valkoinen joulu on tavallisesti lähes takuuvarma maan pohjoisosassa Perämeren rannikkoa lukuun ottamatta sekä Itä-Suomen pohjoisosassa.

Mitä lähemmäksi rannikkoa tullaan, sitä pienemmäksi valkoisen joulun todennäköisyys käy. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä valkoisia jouluja on keskimäärin kaksi kolmesta. Ahvenanmaalla ja Saaristomerellä keskimäärin vain joka toinen joulu on valkea.

Pitkän ajan keskiarvojen mukaan joulunpyhinä lunta on tyypillisesti maan etelä- ja länsiosassa noin 10–20 senttimetriä, lounaassa alle 10 senttimetriä. Maan itä- ja pohjoisosassa lunta on noin 20–40 senttiä. Eniten lunta on tavallisesti Koillismaalla ja Pohjois-Lapissa.

Tilastojen mukaan joulunajan lämpötilat vaihtelevat tyypillisesti maan etelä- ja keskiosassa parista pakkasasteesta noin kymmeneen pakkasasteeseen. Etelä- ja länsirannikolla lämpötilat ovat ylimmillään tavallisesti nollan tietämillä. Maan pohjoisosassa joulun ajan lämpötilat vaihtelevat tyypillisesti muutamasta pakkasasteesta noin -20 asteeseen.

Dec 04

Ilmatieteen laitos – Itsenäisyyspäivä on lauha ja pilvinen

Ilmatieteen laitoksen perjantaina 4.12. tekemän ennusteen mukaan itsenäisyyspäivän sää on lähes koko maassa lauhaa ja pilvistä.

”Suomeen virtaa etelästä hyvin lauhaa ilmaa, ja nollaraja yltää sunnuntaina Etelä-Lappiin saakka”, sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Paavo Korpela.

Suurimmassa osassa maata tulee heikkoja vesi- tai tihkusateita, mutta Keski- ja Pohjois-Lapissa on vielä päivällä osaksi selkeää ja poutaa. Myöhemmin maan pohjoisosaan leviää lännestä laajempi sadealue, joka tuo sunnuntai-illan ja maanantaiyön aikana Keski- ja Pohjois-Lappiin 5–10 senttimetriä uutta lunta. Etelämpänä sateet tulevat pääosin vetenä. Sunnuntai-iltana maan etelä- ja itäosaan alkaa virrata kuivempaa ilmaa, joka voi saada pilvipeitteen hälvenemään.

Lämpötilat ovat ajankohtaan nähden tavanomaista korkeampia. Lämpötila on suurimmassa osassa maata nollan ja kuuden asteen välillä, lauhinta on lounaassa. Keski- ja Pohjois-Lapissa on kuitenkin pakkassäätä, ja lämpötilat ovat -5:n ja -15 asteen välillä ennen sadealueen saapumista, jonka yhteydessä sää jonkin verran lauhtuu.

Huomenna lauantaina lumisadealue liikkuu maan keskiosasta kohti pohjoista ja tuo etenkin maan keskivaiheille 4–8 senttimetriä lunta, mikä huonontaa monin paikoin ajokeliä. Etelämpänä sade muuttuu vedeksi tai tihkuksi. Lumisade vaikeuttaa ajokeliä lauantain lisäksi myös tänään perjantaina etenkin maan länsiosassa. Lämpötilan nollaraja kipuaa lauhassa etelävirtauksessa lauantain aikana Etelä-Lappiin saakka. Merialueilla etelän ja kaakon välinen tuuli on viikonlopun aikana laajalti navakkaa tai kovaa.

Itsenäisyyspäivää vietetään yleensä pakkassäässä

Viime vuonna itsenäisyyspäivää vietettiin maan pohjoisosassa poutaisessa pakkassäässä. Sen sijaan maan etelä- ja keskiosan yli liikkui vesi- ja räntäsadealue, ja lämpötila kohosi ylimmillään kolmen ja seitsemän asteen välille. Lunta oli maan pohjoisosassa yleisesti 20–50 senttimetriä, kun taas maan etelä- ja länsiosassa oli laajoilla alueilla lumetonta.

Itsenäisyyspäivää on vietetty tyypillisesti pakkassäässä. Ainoastaan etelä- ja länsirannikolla lämpötila kohoaa yleensä hieman suojan puolelle. Öisin on Lapissa usein yli 10 astetta pakkasta, etelässäkin muutamia asteita. Lunta on koko maassa rannikkoseutuja lukuun ottamatta.

Suomen historiaan mahtuu sään puolesta monenlaisia itsenäisyyspäiviä. Lauhinta oli vuonna 2006, jolloin Salossa mitattiin silloiseksi Suomen joulukuun lämpöennätykseksi 10,8 astetta. Erityisen kylmää oli muun muassa vuosina 1973 ja 1985, joista jälkimmäisenä Sallassa mitattiin -37,6 astetta.

Itsenäisyyspäivän säät Sää Suomen itsenäistyessä

Voimassa olevat varoitukset