Dec 04

Itsenäisyyspäivä on etelässä lauha, pohjoisessa on pakkasta

Itsenäisyyspäivää vietetään etelässä epävakaisessa ja lauhassa säässä, pohjoisessa enimmäkseen poutaisessa pakkassäässä.

Ilmatieteen laitoksen keskiviikkona 4.12. tekemän ennusteen mukaan itsenäisyyspäivän sää on maan etelä- ja keskiosassa lauhaa. Monin paikoin saadaan vesi- tai tihkusateita. Sademäärät jäävät kuitenkin melko vähäisiksi, kertymät ovat vuorokauden aikana 1–5 millimetriä.

”Sää on itsenäisyyspäivänä varsinkin Etelä-Suomessa ajankohtaan nähden tavanomaista lauhempaa”, sanoo päivystävä meteorologi Nina Karusto Ilmatieteen laitokselta.

Pohjois-Suomessa on pakkasta ja enimmäkseen poutaista. Pilvisyys vaihtelee, ja paikalliset heikot lumisateet ovat mahdollisia.

Lämpötila on maan etelä- ja keskiosassa 1–6 astetta, lauhinta on etelässä. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa lämpötila on nollan ja -5 asteen välillä, Lapissa -5 ja -12 asteen välillä. Eteläisillä merialueilla lounaistuuli on kovaa perjantaiaamuna, ja etelärannikolla tuuli on myös puuskaista. Itsenäisyyspäivän aikana tuuli kuitenkin heikkenee.

Viikonloppu jatkuu epävakaisena lähinnä maan etelä- ja keskiosassa. Lauantaina saadaan runsaampia vesisateita, jotka lauantai-iltaa kohden muuttuvat lumisateeksi lännestä alkaen. Sunnuntaina voi sataa lunta aivan etelää myöden. Lumisateen yhteydessä tuuli on puuskaista.

Itsenäisyyspäivää vietetään yleensä pakkassäässä

Viime vuonna itsenäisyyspäivänä maassamme vallitsi läntinen ilmavirtaus. Lauhinta oli etelärannikolla ja lounaissaaristossa, missä lämpötila nousi kolmen ja viiden asteen välille. Kylmintä oli Lapin länsiosassa, missä minimilämpötila oli -10 ja -14 asteen välillä. Sadealue liikkui maan pohjoisosan yli itään, tuoden paikoin lunta noin 1–5 senttimetriä. Maan etelä- ja keskiosassa oli enimmäkseen poutaista, etelärannikolla ja lounaassa paistoi aurinko muutaman tunnin ajan.

Nykyilmastossa itsenäisyyspäivää vietetään tyypillisesti pakkassäässä, ainoastaan etelä- ja länsirannikolla lämpötila kohoaa hieman suojan puolelle. Öisin on Lapissa yleensä pakkasta yli 10 astetta, etelässäkin muutamia asteita. Lunta on koko maassa rannikkoseutuja lukuun ottamatta.

Suomen historiaan mahtuu sään puolesta monenlaisia itsenäisyyspäiviä. Lauhinta oli vuonna 2006, jolloin Salossa mitattiin silloiseksi Suomen joulukuun lämpöennätykseksi 10,8 astetta. Erityisen kylmää oli muun muassa vuosina 1973 ja 1985, joista jälkimmäisenä Sallassa mitattiin -37,6 astetta.

Lisätietoja:

Itsenäisyyspäivän säät: https://ilmatieteenlaitos.fi/itsenaisyyspaiva

Sää Suomen itsenäistyessä 6.12.1917: https://ilmatieteenlaitos.fi/itsenaisyyspaiva-1917

Voimassa olevat varoitukset: https://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Dec 02

Sateinen marraskuu päätti sateisen syksyn

Marraskuu ja koko syksy olivat erittäin sateisia etenkin maan keskiosassa. Lämpötilat olivat lähellä tavanomaista, tosin Lapissa oli tavanomaista kylmempää.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan marraskuu oli etenkin maan keski- ja länsiosassa erittäin sateinen. Satakunnasta Koillismaalle ulottuvalla vyöhykkeellä satoi yleisesti 1,5–2-kertainen määrä tavanomaiseen marraskuuhun verrattuna. Paikoin mitattiin jopa paikkakuntakohtaisia marraskuun sademääräennätyksiä. Kuukauden suurin sademäärä, 134,4 millimetriä, mitattiin Kankaanpään Niinisalossa. Kyseessä oli samalla havaintoaseman 80-vuotisen historian suurin marraskuun sademäärä. Tavanomaista vähäsateisempaa oli lähinnä Pohjois-Lapissa sekä Etelä-Karjalassa. Kuukauden pienin sademäärä, 11,1 millimetriä, mitattiin Inarin Kirakkajärvellä.

Marraskuu oli Lapissa pääosin 1–2 astetta tavanomaista kylmempi, kun taas maan eteläosassa noin asteen tavanomaista leudompi.

Kuukauden ylin lämpötila, 10,9 astetta, mitattiin Helsingissä ja Porvoossa 14. marraskuuta. Alin lämpötila, -30,9 astetta, mitattiin Enontekiöllä ja Utsjoella kuukauden 11. päivänä.

Aurinko paistoi marraskuussa tavanomaista vähemmän. Auringonpaistetunteja kertyi suuressa osassa maata noin 20 tuntia.

Kuukauden päättyessä oli lunta lähes koko maassa. Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa lunta oli 30–50 senttimetriä, mikä on noin 20 senttimetriä tavanomaista enemmän.

Paikoin poikkeuksellisen sateinen syksy maan keskiosassa

Syksy eli syys-marraskuu oli Lapissa noin asteen tavanomaista kylmempi, muualla maassa syksy oli keskilämpötilaltaan melko tavanomainen. Viimeksi Lapissa on ollut näin kylmä syksy vuonna 2002.

Syksy oli suuressa osassa maata tavanomaista sateisempi. Etenkin maan keskiosassa sademäärät olivat noin 1,5-kertaisia tavanomaiseen nähden.

Lisätietoja:

Marraskuun säätilastot: https://ilmatieteenlaitos.fi/marraskuu

Syyssään tilastoja: https://ilmatieteenlaitos.fi/syksytilastot

Nov 05

:EUROOPAN UNIONI: Ilmastonmuutos Euroopassa: Tilastoja ja tietoa

Kokoelma keskeisiä tietoja ilmastonmuutoksesta Euroopassa: alueelliset vaikutukset, suurimmat saastuttajat, päästöjen vähennys ja paljon muuta

Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, mutta miten se vaikuttaa Eurooppaan?

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Euroopassa

Ilmastonmuutoksella on jo lukuisia vaikutuksia Euroopan eri alueisiin. Ne vaihtelevat lämpötilojen noususta ja aavikoitumisriskin lisääntymisestä kasvaneisiin vuotuisiin sademääriin ja tulvariskiin.

Euroopan ympäristökeskuksen havaitsemat ja ennakoimat muutokset koskevat taloutta (mm. turismi ja energiasektori), ympäristöä (biodiversiteetin väheneminen, metsäpalot), maataloutta (pienentyneet sadot, kasvanut kastelun tarve) sekä ihmisten terveyttä (helleaaltojen ja rajuilmojen aiheuttamat tuhot).

Katso kartasta, miten ilmastonmutos vaikuttaa Euroopan eri alueisiin.

EU:n suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen tuottajat

Euroopan unioni on maailman kolmanneksi suurin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen ja ennen Intiaa, Venäjää ja Japania (tilasto vuodelta 2015).

EU:n suurimmat kuusi päästöjen aiheuttajaa vuonna 2017 olivat Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska, Italia, Puola ja Espanja. Energiantuotanto vastasi 80,7 prosentista EU:n kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2017, maatalous 8,72 prosentista, teollisuus 7,82 prosentista ja jätehuollon osuus oli 2,75 %.

Lisää tietoa kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa löydät infografiikasta.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen EU:ssa

Vuonna 2008 EU asetti tavoitteekseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 20 % verrattuna vuoden 1990 tasoon. Kehitys on ollut oikeansuuntaista, ja vuonna 2015 kasvihuonekaasupäästöjen määrä EU:ssa oli 22 % pienempi kuin vuonna 1990.

Vuonna 2014 päätettiin uudesta tavoitteesta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Euroopan ympäristökeskuksen mukaan tähän tavoitteeseen ei vuonna 2017 tehtyjen arvioiden perusteella päästä. Se arvioi päästövähennyksen olevan noin 30 % vuoteen 2030 mennessä.

Katso infografiikasta, miten EU on edistynyt vuoden 2020 ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Nov 01

Lokakuu oli viileä ja monin paikoin sateinen

Lapissa keskilämpötilan poikkeama tavanomaisesta oli suurin. Pohjois-Karjalassa kuukausi oli paikoin harvinaisen sateinen.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan lokakuu oli keskilämpötilaltaan pitkän ajan keskiarvoa (1981‒2010) viileämpi. Keskilämpötila oli Pohjois-Lapissa -3 ja -4 asteen välillä, lounaissaaristossa reilut 7 astetta. Poikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli suurin Pohjois-Lapissa, missä keskilämpötila oli noin kolme astetta keskiarvoa alhaisempi. Vastaavasti etelärannikolla poikkeama oli vain muutamia asteen kymmenyksiä.

Kuukauden ylin lämpötila oli kuun 1. päivänä Helsingin majakalla mitattu 13,4 astetta. Alin lämpötila, -24,2, mitattiin puolestaan Enontekiön lentoasemalla kuun 28. päivä.

Kuun lopussa idässä ja pohjoisessa oli lunta

Lokakuu oli monin paikoin tavanomaista sateisempi, ja varsinkin Pohjois-Karjalassa kertyneet sademäärät olivat paikoin harvinaisen suuria. Sen sijaan paikoin maan länsiosassa ja Pohjois-Lapissa sademäärä jäi alle tavanomaisen.

Suurin kuukauden sademäärä, 137 millimetriä, mitattiin Hangossa Tvärminnen havaintoasemalla. Vähiten satoi Enontekiössä Näkkälän havaintoasemalla, missä sademäärä oli 18 milliä. Suurin vuorokauden sademäärä, 64,4 millimetriä, mitattiin kuukauden ensimmäisenä päivänä Rautavaaran Ala-Luostan havaintoasemalla.

Lunta satoi kuukauden alkupuolella paikoin Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen. Kuukauden keskivaiheilla lunta alkoi kertyä runsaammin Lappiin. Lunta oli kuukauden päättyessä maan itäosassa, Kainuussa ja Koillismaalla 0‒10 senttimetriä, Lapissa yleisesti 10‒30 senttiä. Varsinkin Keski-Lapissa lumensyvyys oli tavanomaista suurempi, paikoin jopa harvinaisen suuri.

Lisätietoja:

Lokakuun säätilastot: https://ilmatieteenlaitos.fi/lokakuu

Syyssään tilastoja: https://ilmatieteenlaitos.fi/syksytilastot

Oct 24

Myrskypuuskat ja lumipyry sävyttävät loppuviikon säätä

Viikonloppuna suuressa osassa maata on odotettavissa voimakasta ja puuskaista tuulta. Keski- ja Pohjois-Lapissa pyryttää sankasti lunta.   

Ilmatieteen laitoksen 24.10. tekemän ennusteen mukaan syvä matalapaine liikkuu perjantai-illan ja lauantain vastaisen yön aikana Etelä-Lapin yli itään. Matalapaineen yhteydessä lounaanpuoleinen tuuli voimistuu paikoin myrskypuuskiin etenkin maan keskiosassa, mahdollisesti myös maan eteläosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa ja Kainuussa. Tuulet heikkenevät lauantaiaamuna.

”Myrskypuuskat voivat aiheuttaa perjantai-illasta alkaen jonkin verran vahinkoa, muun muassa yksittäisiä kaatuneita puita siellä tällä ja paikoin sähkökatkoksia. Todennäköisimpiä vahingot ovat Satakunnan ja Pohjanmaan tienoilla”, sanoo päivystävä meteorologi Hannu Valta Ilmatieteen laitokselta.

Sakea lumipyry puolestaan hankaloittaa huomattavasti liikenneolosuhteita Keski- ja Pohjois-Lapissa perjantaina. Alueella satelee jo tänään torstaina ajoittain lunta, mutta lunta alkaa pyryttää kunnolla perjantaina iltapäivällä. Etelä-Lapissa sataa pääasiassa vettä.

Lunta kertyy Keski- ja Pohjois-Lappiin lauantai-iltapäivään mennessä yleisesti 15‒25 senttimetriä, Keski-Lappiin paikoin jopa yli 30 senttimetriä.

”Puuskainen koillistuuli kinostaa ja pöllyttää lunta tehden ajokelistä monin paikoin erittäin huonon”, meteorologi Hannu Valta sanoo.

Seuraava pienialainen ja nopealiikkeinen matalapaine liikkuu maan eteläosan yli itään lauantai-iltana. Tällöin lännenpuoleinen tuuli voi voimistua jälleen maan eteläisimmässä osassa puuskissa jopa myrskylukemiin. Tähän matalapaineeseen liittyy kuitenkin vielä huomattavaa epävarmuutta, joten ennustetta tarkennetaan perjantaina.

Voimassa olevat varoitukset: https://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Oct 22

Ilmatieteen laitos – Raekausi oli keskimääräinen

Viime vuoden tapaan raesateet jäivät vähäisiksi keskikesällä, jolloin suursäätilaa hallitsi kuiva ja lämpötiloiltaan vaihteleva säätyyppi. Sen sijaan alku- ja loppukesä tarjosivat runsaasti raekuuroja.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan viime kesänä oli 49 raepäivää. Raepäivien lukumäärä oli tavanomainen: viimeisen kymmenen vuoden keskiarvo on 50 raepäivää vuodessa.

Toukokuun alun ja lokakuun alun välillä havaittiin 322 erillistä tapausta, joista 20:ssä tavattiin suuria eli halkaisijaltaan yli kahden senttimetrin kokoisia rakeita. Rakeita satoi eniten maan keski- ja itäosissa.

“Kesä oli lämpö- ja sadeoloiltaan hyvin vaihteleva. Jaksot, joissa sekä lämpö että kosteus olisivat olleet samanaikaisesti läsnä, jäivät tänä kesänä lyhyiksi”, sanoo meteorologi Jari Tuovinen Ilmatieteen laitokselta.

Alkukesästä voimakkaita raekuuroja, kesäkuussa suurimmat rakeet

Tämä kauden ensimmäinen suuria rakeita muodostanut raekuuro kulki 10. toukokuuta Savonlinnan itäpuolitse pohjoiseen, jolloin ainakin Kerimäellä, Savonrannassa ja Rääkkylässä satoi jopa 3,5-senttisiä rakeita. Myös idempänä Pohjois-Karjalassa satoi tuolloin rakeita. Toukokuun vilkkain raepäivä oli 25. toukokuuta, jolloin etelässä tehtiin lähes 30 raehavaintoa. Toukokuussa oli yhteensä kuusi raepäivää.

Kesäkuussa raesateet keskittyivät maan kaakkoisosasta Pohjois-Pohjanmaalle yltävälle alueelle. Maan keski- ja pohjoisosassa satoi rakeita myös juhannuksena. Kesän suurimmat rakeet, jotka olivat halkaisijaltaan 4,5–5 senttimetriä, havaittiin juhannusaattona Muhoksen lähistöllä. Kesäkuussa oli yhteensä 13 raepäivää, joista kuutena satoi suuria rakeita. Raetapauksia havaittiin lähes 80.

Loppukesästäkin havaittiin raekuuroja ja suuria rakeita

Heinäkuun ainoa merkittävä rae-episodi osui Lappeenrannan ja Joutsenon alueelle 1. heinäkuuta. Suurimmat rakeet olivat Lappeenrannassa kolmen senttimetrin luokkaa, Joutsenossa lähempänä neljää senttiä. Raehavaintoja alueelta kertyi yli 40 kappaletta. Heinäkuussa rakeita satoi 11 päivänä.

Elokuun raetapaukset osuivat kuukauden puolivälin tienoille ja maan keskivaiheille. Rankin raekuuro koettiin Kolarin Sieppijärvellä 20. elokuuta. Elokuussa raepäiviä kertyi kahdeksan, ja tapauksia vajaat 50 kappaletta.

Syyskuun alkupuoli oli vielä lämmin ja suosi yksittäisten raekuurojen esiintymistä. Syyskuussa rakeita havaittiin vielä yhdeksänä päivänä ja tapauksia kertyi 45 kappaletta. Raekausi päättyi lokakuun alun kahteen raepäivään, kun sää kylmeni ja sateen olomuoto muuttui lumirakeiksi.

Lisätietoa rakeista Ilmatieteen laitoksen sivuilla

Oct 11

Helsingin perinteinen ensilumikisa polkaistiin käyntiin

Lumitöitä Hietaniemen hautausmaan kupeessa talvella 2019. Kuva: Veikko Somerpuro.

Päivät lyhenevät ja lämpömittarin lukemat valuvat öisin lähelle nollaa. Ensilumi voi sataa ennen kuin arvaammekaan. Staran jo perinteisessä kisassa arvuutellaan päivää, jolloin aurausta vaativa ensilumi sataa Helsinkiin.

Kisan sääntöjen mukaan ensilumi katsotaan sataneeksi, kun kolme Staran kuudesta hoitopiiristä ryhtyy lumitöihin. Aura-autoja tarvitaan, kun sulamatonta lunta kertyy maahan viitisen senttiä. Staran työnjohdon merkintöjen mukaan aurattava ensilumi on useimmiten satanut marraskuun puolivälin jälkeen, mutta 2010-luvulla selvästi myöhemmin.Tälle vuosikymmenelle mahtuu peräti kolme vuotta, jolloin ensilumi on tullut Helsinkiin vuodenvaihteen jälkeen. Viime talvena kisa ratkesi 17. joulukuuta, kun aurauskalusto lähti laajasti liikkeelle. Talvi 2018–2019 oli runsasluminen.

Kilpailuun voi osallistua Staran verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/stara tai verkkolomakkeella >

Ensilumikisan vastausaika päättyy perjantaina 22. marraskuuta 2019. Jos ensilumi aurataan ennen vastausajan päättymistä, hyväksytään viimeistään lumisadetta edeltävänä päivänä saapuneet vastaukset. Oikein arvanneiden kesken arvotaan vapaavalintainen suksipaketti.

Liukasta jo ennen ensilunta

Staran yksikönjohtaja Ville Alatyppö muistuttaa, että jo nyt on syytä olla varovainen liikenteessä, sillä tienpinnat ovat usein liukkaita ennen ensilunta. Myös kaduille putoavat lehdet voivat lisätä liukkautta.

Stara hoitaa lumityöt noin 70 prosenttisesti Helsingin katualasta. Yksityiset urakoitsijat vastaavat lopusta. Haastavat lumityöt kantakaupungin kapeilla ja täyteen pysäköidyillä kaduilla ovat Staran vastuulla.

Kovien lumisateiden aikaan työt priorisoidaan niin, että asuntokatujen vuoro tulee pääkatujen ja joukkoliikennekatujen jälkeen. Yhä uuden lumen sataessa syrjäisempien asuntokatujen auraus väistämättä viivästyy.

– Staralle on tärkeää huolehtia turvallisista olosuhteista kaikille liikkumisen muodoille, mutta työjärjestyksessä korostuu pääkatujen ja joukkoliikenteen sujuminen sekä jalankulun turvallisuus, Alatyppö sanoo.

Palautetta lumitöistä voi antaa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelun kaupungin palautejärjestelmän kautta. Näin palaute siirtyy tehokkaasti myös Staralle.

Oct 03

Lumisade heikentää ajokeliä maan itäosassa perjantaina

Ensilumi sataa paikoin maan itäosaan, ja kesärenkailla ajavien on syytä seurata säätilanteen kehittymistä.

Ilmatieteen laitoksen torstaina 3. lokakuuta tekemän ennusteen mukaan ajokeli muuttuu paikoin huonoksi huomenna perjantaina maan itäosassa lumisateen takia. Huonointa ajokelin ennustetaan olevan Pohjois-Karjalassa.

Sadealue liikkuu torstain ja perjantain kuluessa kohti koillista. Sade muuttuu rännäksi ja märäksi lumeksi perjantain vastaisena yönä maan itäosassa sekä paikoin myös keskiosassa.

”Lunta sataa eniten Pohjois-Karjalassa itärajan tuntumassa, jossa raskasta lunta voi kertyä perjantai-iltaan mennessä 5–10 senttimetriä”, sanoo päivystävä meteorologi Pauli Jokinen.

Kainuun, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakunnissa lunta kertyy perjantain aikana noin 1–5 senttiä. Ennustetut lämpötilat ovat alueella pääosin 1–2 astetta plussan puolella, joten pienikin muutos lämpötilassa suuntaan tai toiseen voi merkittävästi muuttaa sateen olomuotoa.

Myös Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen maakunnissa voi tulla perjantaina paikallisia lumisateita, mutta kertymät jäävät todennäköisesti vähäisiksi. Ajokeli voi kuitenkin muuttua näilläkin alueilla huonoksi lauantain vastaisena yönä tienpintojen jäätymisen vuoksi.

Ennen liikenteeseen lähtöä kannattaa tutustua voimassa oleviin varoituksiin Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset.

Sep 26

Ukkoskausi oli vaisu kesäkuuta lukuun ottamatta

Suurin osa ukkoskauden salamoista kertyi kesäkuussa, kun taas heinäkuun salamasaldo jäi tilastojen minimiin. Ukkosia esiintyi ympäri Suomea.

Suomessa ukkoskausi ulottuu toukokuusta syyskuuhun, jona aikana paikannetaan keskimäärin 130 000 maasalamaa. Vuoden 2019 salamasaldo oli 23. syyskuuta mennessä vajaat 87 000 salamaa, eli vain noin 65 prosenttia tilastojen keskiarvosta.

”Suomen kesät saattavat olla sään puolesta hyvin erilaisia keskenään, joten tyypillisesti myös salamamäärissä nähdään suuri vuosittainen vaihtelu”, tutkija Terhi Laurila Ilmatieteen laitokselta sanoo.

Suurin osa kesän ukkosista (50 400 maasalamaa) havaittiin kesäkuussa, jolloin oli monta rajuja ukkospäivää. Määrä on selkeästi kesäkuun keskiarvoa (35 000) korkeampi. Salamarunsaimmat ukkospäivät olivat 8. kesäkuuta ja 21.kesäkuuta, jolloin kumpanakin päivänä paikannettiin yli 10 000 maasalamaa.

Kuiva ja osittain kolea heinäkuu ei suosinut ukkosia. Kuun salamamäärä oli vain hieman yli 8 000, kun heinäkuun keskiarvo on 60 000 maasalamaa. Tämä on pitkän ajan tilastojen alhaisin heinäkuun salamamäärä. Aikaisemmat heinäkuun minimit koettiin vuosina 1968 (10 500 maasalamaa) ja 2018 (11 000 maasalamaa). Heinäkuun vähäiset ukkoset painottuivat maan etelä- ja keskiosiin. Muualla Pohjoismaissa, esimerkiksi Norjan eteläosissa ja Skagerrakin salmen ympäristössä, ukkosia esiintyi kuitenkin runsaasti.

Elokuun salamamäärä oli lähes 16 000, mikä on noin puolet keskimääräisestä (30 000). Ukkoset esiintyivät tasaisesti lähes koko Suomen alueella. Vaikka salamointi ei ollut rajua, vahinkoa aiheuttavia rankkasateita esiintyi esimerkiksi 8.elokuuta Porissa ja 23. elokuuta Helsingissä.

Syyskuussa ollaan puolestaan jo keskiarvon yläpuolella salamamäärissä.

”Syyskuun 23. päivään mennessä oli havaittu yli 5 800 maasalamaa, kun syyskuun keskiarvo on 4 400 maasalamaa”, tutkija Laurila selittää.

Ukkoset Suomessa: http://ilmatieteenlaitos.fi/ukkonen-ja-salamat

Salamalta suojautuminen: http://ilmatieteenlaitos.fi/suojautuminen-salamalta

Aug 01

Ilmatieteen laitos: Heinäkuussa säät vaihtelivat laidasta laitaan

Heinäkuussa rikottiin havaintoasemakohtaisia ennätyksiä niin päivän ylimmän kuin alimmankin lämpötilan osalta. Sademäärä oli paikoin poikkeuksellisen pieni.

Heinäkuun keskilämpötila vaihteli Pohjois-Lapin noin 12 asteesta maan etelä- ja lounaisosan runsaaseen 17 asteeseen. Keskilämpötila oli lähes koko maassa pitkän ajan keskiarvojen alapuolella. Koleinta oli maan itäosassa, missä kuukauden keskilämpötila oli enimmillään 2–3 astetta pitkän ajan keskiarvojen alapuolella sekä maan pohjoisosassa, missä keskiarvoista jäätiin noin 1–2 astetta. Maan etelä- ja länsiosassa poikkeamat olivat pienempiä, ja paikoin lämpötila oli hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoja.

Heinäkuussa lämpötila vaihteli kuitenkin laidasta laitaan. Kuukausi alkoi hyvin koleana, ja ensimmäistä päivää lukuun ottamatta lämpötilat pysyivät selvästi hellerajan alapuolella yli kuukauden puolivälin.Heinäkuun alin lämpötila, -1,7 astetta, mitattiin 5.7. vastaisena yönä Ylivieskan lentokentällä. Hallaöitä, eli öitä jolloin lämpötila laskee maanpinnassa nollan alapuolelle, oli heinäkuussa runsaasti. Eniten halloja oli Alajärven Möksyn havaintoasemalla, missä hallaa mitattiin seitsemänä yönä. Tätä enemmän hallaöitä on heinäkuussa ollut kyseisellä havaintoasemalla edellisen kerran vuonna 1975, jolloin hallaa havaittiin yhdeksänä yönä.

Kuukauden puolivälin jälkeen sää alkoi vähitellen lämmetä, ja kuukauden viimeisenä viikonloppuna lämpötila nousi jopa poikkeuksellisen korkeaksi. Havaintoasemakohtaisia lämpöennätyksiä rikottiin ensin 26. päivä Ylitorniossa ja Pellossa, ja sitten 28. päivä maan eteläosassa. Kuukauden ylin lämpötila, 33,7 astetta, mitattiin kuun 28. päivä Porvoon Emäsalossa. Tämä oli kyseisen havaintoaseman uusi lämpöennätys. Samana päivänä rikottiin myös Suomen pisimpään toimineen havaintoaseman, Helsingin Kaisaniemen, lämpöennätys. Kaisaniemessä lämpötilaa on mitattu vuodesta 1844 lähtien. Uusi Kaisaniemen lämpöennätys, 33,2 astetta, ylitti edellisen, vuodelta 1945 olleen ennätyksen jopa 1,6 asteella. Havaintoasemakohtaisia ennätyksiä rikottiin myös muun muassa Salossa, Kaarinassa, Lohjalla ja Ahvenanmaalla Jomalassa. Hellepäiviä heinäkuussa oli yhteensä 13, mikä on kolme päivää pitkän ajan keskiarvoja vähemmän.

Lämpimän viikonlopun jälkeen heinäkuun lopussa sää viileni taas nopeasti. Poikkeuksellisen koleaa oli erityisesti 30. päivä maan itäosassa, missä esimerkiksi Ilomantsin Pötsönvaaran havaintoasemalla päivän ylin lämpötila oli vain 7,1 astetta. Tämä on Pötsönvaaran mittaushistoriassa sekä vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna koko Pohjois-Karjalan alueella alin heinäkuussa mitattu päivän ylin lämpötila.

Myös sademäärät vaihtelivat eri puolilla maata

Heinäkuun sademäärä vaihteli vain muutamasta millistä noin 90 millimetriin. Maan keski- ja pohjoisosassa sademäärät jäivät paikoin poikkeuksellisen pieniksi, eli näin kuivaa on keskimäärin kerran 30 vuodessa tai harvemmin. Erityisen kuivaa oli Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa ja Lounais-Lapissa, missä kuukauden sademäärä jäi alle 10 millimetriin. Vähiten heinäkuussa satoi Siikajoella, missä kuukauden sademäärä oli vain 2,3 millimetriä. Tämä oli kyseisen aseman mittaushistorian pienin heinäkuun sademäärä.

Etelärannikolla ja paikoin maan lounais- ja itäosassa sademäärät olivat kuitenkin lähellä pitkän ajan keskiarvoja, paikoin jopa hieman keskiarvojen yläpuolella. Eniten heinäkuussa satoi Punkaharjulla, missä sademäärä oli 93,4 milliä. Suurin vuorokauden sademäärä, 43,4 millimetriä, mitattiin 2. heinäkuuta Lappeenrannassa.

Heinäkuun salamamäärä oli vain runsaat 8000, mikä on alle 15 prosenttia pitkän ajan keskiarvosta (noin 60 000). Vuodesta 1960 lähtien tarkasteltuna tämä on pienin koskaan heinäkuussa esiintynyt salamamäärä.

Auringonpaistetunteja kertyi heinäkuussa noin 200–350. Maan etelä- ja itäosassa auringonpaistetunteja kertyi noin 15–50 tuntia keskimääräistä vähemmän, maan länsiosassa taas saman verran keskimääräistä enemmän. Pohjois-Lapissa auringonpaistetuntien määrä oli lähellä pitkän ajan keskiarvoja.

Heinäkuussa oli myös yksi myrskypäivä, kun pohjoistuuli yltyi 5. päivä Ahvenanmerellä myrskylukemiin. Kovin keskituulen nopeus oli 22,1 m/s ja se mitattiin Märketin majakalla. Myrskyä esiintyy merialueillamme heinäkuussa keskimäärin vain kerran viidessä vuodessa.

Lisätietoja:

Heinäkuun säätilastot: https://ilmatieteenlaitos.fi/heinakuu

Lämpötilaennätyksiä: https://ilmatieteenlaitos.fi/lampotilaennatyksia

Helletilastot: https://ilmatieteenlaitos.fi/helletilastot

Kesän 2019 hellehuippujen seuranta https://ilmatieteenlaitos.fi/kesa-2019

Sää on harvoin poikkeuksellinen. Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen ainoastaan, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi kutsutaan, kun sääilmiön esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.