May 28

Koululaisten lomat alkavat poutaisessa säässä

Sää on tulevana viikonloppuna laajalti poutainen, vain Pohjois-Lapissa satelee sunnuntaina vähän vettä.

Ilmatieteen laitoksen 28.5. tekemän ennusteen mukaan koulujen päättyessä lauantaina on monin paikoin poutaa. Päivällä pilvisyys vaihtelee koko maassa, mutta lauantai-illan aikana sää jälleen selkenee. Sunnuntai on laajalti lauantain kaltainen, tosin Pohjois-Lapissa pilvisyys on runsaampaa ja ajoittain satelee vettä.

Lämpötila on ylimmillään lauantaina maan länsiosassa 16‒20 astetta, maan itäosassa 14‒17 astetta ja maan pohjoisosassa 8‒15 astetta. Sunnuntain vastaisena yönä lämpötila laskee etelässä kymmenen asteen tienoille, maan keskiosassa viiden ja kymmenen asteen välille ja maan pohjoisosassa kahden ja kuuden asteen välille.

”Maasto on edelleen kuivaa, ja metsä- ja ruohikkopalovaroituksia on lauantaina laajalti voimassa. Pohjoisessa on lisäksi tulvavaroituksia”, Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Jari Tuovinen sanoo.

Lauantaina Suomessa vallitsee kohtalainen pohjoisen ja idän välinen ilmavirtaus. Sunnuntaina tuulet heikkenevät ja sää alkaa vähitellen lämmetä lännestä alkaen.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset

Apr 28

Vappua vietetään koleassa mutta pääosin poutaisessa säässä

Lämpötilat eivät nouse etelässäkään yli 10 asteen. Lähinnä pohjoisessa saadaan yksittäisiä lumikuuroja.

Ilmatieteen laitoksen 28.4. tekemän ennusteen mukaan sää on Suomessa vappuaattona ja vappupäivänä enimmäkseen poutainen, mutta varsin kolea. Pilvisyys vaihtelee päivällä enimmäkseen puolipilvisestä pilviseen. Lähinnä pohjoisessa voi tulla yksittäisiä lumikuuroja, ja vappupäivänä voi länsirannikolle ulottua hajanaisia vesisateita lounaasta.

Lämpötila on päivällä maan etelä- ja länsiosassa 7‒10 astetta, itä- ja pohjoisosassa 2‒7 astetta. Vappuyö on laajoilla alueilla selkeä ja kylmä. Yön alin lämpötila on maan etelä- ja keskiosassa +1 ja -3 asteen välillä, pohjoisosassa -3 ja -8 asteen välillä.

“Metsä- tai ruohikkopalovaroituksia on monin paikoin voimassa maan etelä- ja keskiosissa, mikä kannattaa ottaa huomioon”, sanoo päivystävä meteorologi Hannu Valta Ilmatieteen laitokselta.

Viime vappu oli etelässä ja idässä hieman tavanomaista lämpimämpi

Tilastojen mukaan päivälämpötila on vappuna keskimäärin maan etelä- ja keskiosassa 10 ja 15 asteen välillä, maan pohjoisosassa pääosin 5 ja 10 asteen välillä. Yöllä lämpötila laskee maan keski- ja pohjoisosassa vielä vapun aikaan tyypillisesti pakkasen puolelle. Maan eteläosassa yölämpötila on tavallisesti asteen tai pari plussan puolella. Mahdolliset sateet tulevat etelässä tyypillisesti vetenä, mutta pohjoisessa myös räntä- ja lumisateet ovat tavanomaisia.

Ehjä lumipeite löytyy vappuna tyypillisesti Oulun pohjoispuolelta Ilomantsiin ulottuvan linjan pohjoispuolelta. Maan keskiosassakaan muutaman senttimetrin lumikerros ei ole epätavallista. Maan eteläosassa lumipeite on vappuna harvinainen, eli se toistuu keskimäärin korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa.

Vuosi sitten vappuaattoa vietettiin pääosin poutaisessa säässä, ainoastaan Lappiin levisi illalla sadealue. Lämpötila kohosi aattona maan etelä- ja keskiosassa yleisesti noin 15 asteeseen, paikoin sen ylikin. Lapissa lämpötila oli pääosin 5 ja 10 asteen välillä. Vappuyönä lämpötila laski etelää myöten yleisesti lähelle nollaa tai hieman pakkaselle.

Vappupäivänä hajanaiset sateet yleistyivät myös muualla, ainoastaan kaakossa sää pysyi poutaisena läpi päivän. Päivän ylin lämpötila oli maan etelä- ja itäosassa yli 15 astetta. Sen sijaan sateiden myötä Pohjanmaan maakunnissa jäätiin alle 10 asteen, ja Lapissa oltiin vain muutama aste nollan yläpuolella. Lunta oli vuosi sitten lähinnä Koillismaalla ja Lapissa muutama kymmenen senttiä.

Voimassa olevat varoitukset
Vappusäät

Apr 08

Sää kylmenee pääsiäiseksi

Pääsiäisen pyhinä sataa paikoin vettä, räntää ja lunta. Lämpötila kohoaa päivisin noin viiteen asteeseen Lappia lukuun ottamatta, jossa on päivisinkin pakkasta.

Ilmatieteen laitoksen keskiviikkona 8.4. laatiman ennusteen mukaan sää kylmenee pääsiäiseksi. Pitkäperjantaina ja lauantaina Suomessa vallitsee kylmä luoteisvirtaus. Pilvisyys on vaihtelevaa, ja paikoin tulee lumikuuroja, etelässä myös räntäkuuroja.

“Äkilliset lumikuurot voivat heikentää näkyvyyttä ja ajokeliä paikallisesti”, sanoo päivystävä meteorologi Eerik Saarikalle Ilmatieteen laitokselta.

Sunnuntaina Suomeen saapuu laaja matalapaine lännestä. Sade tulee etelässä vetenä ja räntänä, maan keski- ja pohjoisosissa pyryttää lunta. Sateiden väistyttyä maanantai on enimmäkseen poutainen päivä, mutta voimakkaassa ja kylmässä luoteisvirtauksessa esiintyy joitakin lumikuuroja. Tuuli yltyy merellä kovaksi, jopa myrskyksi.

Lämpötila painuu öisin pakkasen puolelle suuressa osassa maata. Yleisesti pakkasta on -1 asteesta -10 asteeseen, etelässä lämpötila on nollan molemmin puolin. Päivisin lämpötila kohoaa plussalle viiden asteen molemmin puolin. Vain Lapissa, etenkin sen pohjoisosassa, lämpötila jää päivälläkin pakkasen puolelle. Ennusteen epävarmuus kasvaa sunnuntaina, sillä lännestä lähestyvän matalapaineen reitti ja voimakkuus ovat vielä epävarmoja.

Huhtikuun alun sää on vaihtelevaa

Huhtikuun alkuun ajoittuva pääsiäinen voi olla lämpötiloiltaan hyvin vaihteleva. Tilastojen mukaan päivälämpötilat ovat huhtikuun alussa tyypillisesti maan etelä- ja keskiosassa +5 asteen molemmin puolin, pohjoisessa nollasta +4 asteeseen. Öisin on vielä etelässäkin yleensä aste tai pari pakkasta. Lapissa yölämpötilat vaihtelevat keskimäärin -5 ja -8 asteen välillä.

Kevätsää on kuitenkin hyvin vaihtelevaa: ylimmillään huhtikuun toisella viikolla lämpötilat ovat kohonneet maan etelä- ja keskiosassa jopa lähelle 20:tä astetta ja maan pohjoisosassakin 10–15 asteeseen. Toisaalta yli 30 asteen pakkasiakin on Lapissa mitattu vielä huhtikuun alussa.

Lunta on huhtikuun puolivälin tienoilla vielä tyypillisesti lähes koko maassa. Aivan rannikon tuntumasta lumet ovat tavallisesti jo sulaneet. Lapissa lunta on keskimäärin 60–80 senttimetriä. Tänä vuonna lunta on huhtikuun alussa hyvin kahtiajakoisesti. Maa on paljaana tai lähes paljas maan länsi- ja eteläosassa. Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa lunta on paikoin yli puoli metriä, mutta lumettomiakin paikkoja löytyy. Kainuussa ja Koillismaalla lumensyvyys vaihtelee noin 30 ja 100 senttimetrin välillä. Lapissa on melko laajalti yli metrisiä hankia.

Vuosi sitten pääsiäinen oli viikkoa myöhemmin. Tuolloin pääsiäistä vietettiin tavanomaisessa tai paikoitellen tavanomaista lämpimämmässä säässä. Päivälämpötilat olivat maan etelä- ja keskiosassa 15 asteen molemmin puolin ja pohjoisessa 10 asteen molemmin puolin. Öisin lämpötila kävi pikkupakkasella, mutta lännessä yön alin lämpötila oli välillä jopa viiden plusasteen tienoilla. Pääosin oli poutaa. Pääsiäissunnuntaina ja -maanantaina heikko matalapaine toi vähäisiä sateita maan pohjoisosaan.

Lisätietoa:

Pääsiäisen säätilastot
Voimassa olevat varoitukset

Apr 01

Maaliskuu oli tavanomaista lauhempi

Maaliskuu jatkoi lauhaa alkuvuotta. Maan eteläosassa maaliskuu oli harvinaisen lauha, etelärannikolla jopa poikkeuksellisen lauha. Maan lounaisosassa oli tavanomaista sateisempaa.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan maaliskuun keskilämpötila vaihteli lounaissaariston ja etelärannikon vajaasta +3 asteesta Pohjois-Lapin noin -6 asteeseen. Tilastolliseen vertailukauteen 1981–2010 nähden keskilämpötila oli maan eteläosassa vajaat neljä astetta, maan keskiosassa noin kolme astetta ja pohjoisessa noin kaksi astetta tavanomaista korkeampi. Maan etelä- ja keskiosassa kuukauden keskilämpötila oli harvinaisen korkea, etelärannikolla jopa poikkeuksellisen korkea pitkän ajan tilastoihin nähden.

Maaliskuun ylin lämpötila oli Mäntsälän Hirvivaarassa kuun 26. päivänä mitattu 12,6 astetta. Alin lämpötila oli puolestaan Sodankylän Vuotsossa ja Lokassa kuun 1. päivänä mitattu -31,8 astetta.

Lounaassa oli harvinaisen sateista

Maaliskuu oli sademäärältään tavanomainen tai tavanomaista sateisempi. Maan lounaisosassa sekä Pohjois-Lapissa satoi harvinaisen paljon, kun taas tavanomaista vähäsateisempaa oli lähinnä Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa. Pienin kuukauden sademäärä, 11,1 millimetriä, mitattiin Vaalan Pelson havaintoasemalla. Suurin kuukauden sademäärä, 81,1 millimetriä, mitattiin Enontekiön Kilpisjärven kyläkeskuksen asemalla. Samalla asemalla mitattiin myös maaliskuun suurin vuorokauden sademäärä, 28,5 millimetriä.

Maaliskuun alussa suuressa osassa maata oli lumipeite, mutta ohut kerros maan etelä- ja länsiosassa suli vähitellen pois. Suuressa osassa maan etelä- ja keskiosaa kuukausi päättyi lumettomana. Kainuusta Koillismaan kautta Lappiin ulottuvalla alueella lunta oli puolestaan runsaasti. Suuressa osassa Lappia lumensyvyys oli kuukauden vaihtuessa harvinaisen tai jopa poikkeuksellisen suuri.

Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. http://ilmatieteenlaitos.fi/saa-on-harvoin-poikkeuksellinen

Viimeisen 30 vuorokauden sää

Ilmastotilastoja Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelussa

Mar 02

Lauha helmikuu päätti ennätyksellisen lauhan talven

Helmikuu oli joulu- ja tammikuun tapaan lauha ja sateinen. Etelässä kuukausi päättyi lumettomana, pohjoisessa lunta oli harvinaisen tai poikkeuksellisen paljon. Koko maan talvikuukausien keskilämpötila oli ennätyksellisen korkea.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu oli tavanomaista lauhempi, maan eteläosassa jopa poikkeuksellisen lauha. Keskilämpötila vaihteli lounaissaariston +2 asteesta Pohjois-Lapin noin -10 asteeseen. Tilastolliseen vertailukauteen 1981–2010 nähden keskilämpötila oli yleisesti 5–6 astetta tavanomaista korkeampi, Lapissa noin 2–4 astetta tavanomaista korkeampi.

Helmikuun ylin lämpötila, 9,0 astetta, mitattiin Hammarland Märketin asemalla kuun 17. päivänä. Kuukauden alin lämpötila, -32,3 astetta, mitattiin Sodankylän Vuotson asemalla helmikuun 26. päivä.

Helmikuu oli monin paikoin harvinaisen sateinen, paikoin jopa poikkeuksellisen sateinen. Suhteellisesti eniten sadetta kertyi maan lounaisosassa, missä kertyneet sademäärät olivat peräti 2,5-kertaisia vertailukauden tyypillisiin sademääriin nähden. Myös Kainuusta Etelä-Lappiin ulottuvalla alueella sademäärät olivat paikoin kaksinkertaisia vertailukauden arvoihin nähden. Alustavasti kuukauden suurin sademäärä, 123,2 millimetriä, mitattiin Lohjalla Leppäkorven asemalla. Vähiten sadetta, 21,9 millimetriä, kertyi Enontekiö Näkkälän havaintoasemalla. Suurin vuorokausisademäärä, 38,9 millimetriä, mitattiin Espoo Tapiolan havaintoasemalla 16. päivänä. Sademäärä jää vain reilun kahden millimetrin päähän kaikkien aikojen helmikuun ennätyksestä.

Lumitilanne oli helmikuun lopussa kaksijakoinen: Oulun ja Pohjois-Karjalan pohjoisosan välisen linjan eteläpuolella lunta oli harvinaisen tai poikkeuksellisen vähän, pohjoispuolella harvinaisen tai poikkeuksellisen paljon. Maan etelä- ja länsiosassa oli lumetonta, kun taas Keski-Lapissa lunta oli paikoin 110–120 senttimetriä.

Ennätyksellisen lauha talvi

Talvi eli joulu-helmikuu oli poikkeuksellisen tai ennätyksellisen lauha lähes koko maassa lukuun ottamatta Keski- ja Pohjois-Lappia. Suurimmillaan poikkeama oli maan itäosassa, missä talvi oli vajaa 7 astetta tavanomaista lauhempi. Pienin poikkeama oli Pohjois-Lapissa, missä talven keskilämpötila oli 2–3 astetta tavanomaista korkeampi.

Koko maan keskilämpötila ylsi historiallisessa vertailussa korkeimmalle sijalle, ohi talven 2007–2008. Vertailukelpoisia koko maan tilastoja on olemassa 1900-luvun alusta alkaen.

Sateiden osalta talvi oli monin paikoin maan lounaisosassa sekä pohjoisosassa poikkeuksellisen sateinen, paikoin ennätyksellisen sateinen. Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueella sademäärät olivat yleisesti yli 250 millimetriä, mikä on yli puolitoista kertaa enemmän kuin vertailukaudella tyypillisesti. Suurin poikkeama vertailukauden arvoihin oli Keski-Lapissa, missä sademäärä oli paikoin kaksinkertainen pitkän ajan keskiarvoihin nähden.

Lisätietoja:

Sää on harvoin poikkeuksellinen. Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen ainoastaan, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi kutsutaan, kun sääilmiön esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.
http://ilmatieteenlaitos.fi/saa-on-harvoin-poikkeuksellinen

Talvisään tilastoja: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/talvitilastot

Talven 2019–2020 sää: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/talvitilanne

Helmikuun sää ja tilastot: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/helmikuu

Viimeisen 30 vuorokauden sää: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/viimeisen-30-vrk-saa

Feb 22

:!!!MYRSKYVAROITUS!!!:Ilmatieteen laitos – Illalla ja yöllä maan lounaisosissa vaarallisen voimakkaita myrskytuulia

Lännenpuoleinen tuuli voimistuu lauantaina illalla ja sunnuntain vastaisena yönä myrskyksi. Suomen lounaisissa maakunnissa esiintyy vaarallisen voimakkaita myrskypuuskia.

Ilmatieteen laitoksen lauantaina 22.2.2020 tekemän ennusteen mukaan syvä matalapaine saapuu lauantai-iltana Suomeen. Maa-alueilla tuuli voimistuu myrskypuuskiin laajalti maan etelä- ja keskiosassa. Voimakkaimmat, noin 25 m/s myrskypuuskat esiintyvät illalla ja yöllä etenkin Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella sekä mahdollisesti Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueilla.

”Voimakkaimmat myrskypuuskat voivat aiheuttaa yleisestikin tuulivahinkoja ja sähkökatkoja”, sanoo päivystävä meteorologi Antti Kokko. Maan etelä- ja keskiosan vähäinen routatilanne ja märkä maaperä voivat edesauttaa puita kaatumaan herkemmin.

Matalapaineen yhteydessä merivesi nousee erittäin korkealle Saaristomerellä ja Selkämerellä ja korkealle Suomenlahdella, Merenkurkussa ja Perämerellä. Lisäksi lounaisilla ja eteläisillä merialueilla esiintyy kovaa aallokkoa (yli 4 m).

Lisätiedot:

Voimassa olevat varoitukset

Merivedenkorkeus

Feb 15

:MYRSKYVAROITUS: Viikonvaihteessa odotettavissa myrskytuulia

Sunnuntai-illan ja maanantaiaamupäivän aikana etelänpuoleinen tuuli voimistuu myrskyksi. Maa-alueilla voimakkaimmat puuskat esiintyvät länsirannikon maakunnissa.

Ilmatieteen laitoksen 15.2.2020 tekemän ennusteen mukaan syvä matalapaineen alue saapuu sunnuntain aikana Pohjois-Atlantilta Suomeen. Sunnuntai-illan ja maanantaiaamupäivän välillä tuuli voimistuu lähes kaikilla merialueilla myrskylukemiin. Maa-alueilla tuuli on voimakasta puuskissa Lapin eteläpuolella. Voimakkaimmat myrskypuuskat esiintyvät maanantain vastaisena yönä Satakunnasta Keski-Pohjanmaalle ulottuvalla alueella, myöhemmin maanantaiaamuyönä ja -aamuna myös Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella. Ennusteeseen liittyy kuitenkin vielä epävarmuutta, varsinkin voimakkaimpien puuskien esiintymisalue ja voimakkuus voi tarkentua sunnuntain aikana. Myrskypuuskat voivat aiheuttaa melko runsaasti yksittäisiä tuulivahinkoja vaara-alueella. Maan etelä- ja keskiosan vähäinen routatilanne voi edesauttaa puita kaatumaan herkemmin.

Myrskymatalapaineen yhteydessä tulee runsaita sateita, varsinkin maan pohjoisosassa. Lapissa runsaimmat sateet alkavat sunnuntaina päivällä ja päättyvät maanantaina päivällä. Sade tulee Lapissa suuremmaksi osaksi lumena, tosin ajoittain sade muuttuu eteläosiltaan vedeksi. Märkää lunta voi kertyä lähinnä Lapin lounaisosaan jopa 20 cm, mikä muuttaa ajokelin erittäin huonoksi. Maan etelä- ja keskiosassa sade tulee vetenä.

Matalapaineen yhteydessä merivesi nousee korkealle Pohjanlahdella ja Saaristomerellä sunnuntai-illan ja maanantaiaamun välillä, erityisesti Perämerellä ja Merenkurkussa. Lisäksi lähes kaikilla merialueilla esiintyy kovaa aallokkoa (yli 4 m).

Voimassa olevat varoitukset: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Merivedenkorkeus: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/vedenkorkeus

Feb 14

Talvilomakausi alkaa sateisessa ja tuulisessa säässä

Huono ajokeli hankaloittaa viikonlopun menoliikennettä maan keski- ja pohjoisosissa. Sunnuntaina ja maanantaina erityisesti rannikolla ja maan keskivaiheilla esiintyy myrskypuuskia.

Perjantain poutainen ja laajalti selkeä sää vaihtuu viikonloppuna sateiseksi ja tuuliseksi, kun laaja matalapaineen alue saapuu Pohjois-Atlantilta Suomeen. Lauha lounaanpuoleinen virtaus voimistuu lauantaina ja tuo lumi- tai räntäsateita koko maahan.

Sunnuntaina lounaasta saapuu syvä matalapaine, johon liittyvä sadealue kerryttää maan etelä- ja keskiosaan runsaasti vettä ja maan pohjois- ja itäosiin mahdollisesti toistakymmentä senttiä lunta. Tuuli voimistuu Lapin eteläpuolella laajalti liki myrskypuuskiin. Tuulivahinkoja voi esiintyä paikoin rannikoilla ja Pohjanmaalta Kainuuseen ulottuvalla alueella.

Lämpötila nousee viikonlopun aikana etelässä selvästi plussan puolelle. Lapissakin kireähkö pakkanen hellittää sunnuntaina ja lämpötila asettuu 0 ja -5 asteen välille.

Ensi viikko alkaa lauhana ja osin sateisena. Lämpötilan nollaraja kulkee maan keskivaiheilla.

”Viikon edetessä kylmän, selkeän talvisään mahdollisuus kasvaa koko maassa, mutta ennusteeseen liittyy vielä paljon epävarmuutta”, sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Antti Kokko.

Huono ajokeli hankaloittaa viikonlopun menoliikennettä. Lauantain lumisade aiheuttaa huonoa ajokeliä maan keskiosassa. Sunnuntain runsaammat lumisateet sekä navakka, puuskainen tuuli voivat muuttaa ajokelin paikoin erittäin huonoksi maan pohjoisosassa.

Seuraa liikennesäätä ja muita säävaroituksia osoitteessa https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Talvilomat vietetään tilastollisesti pikkupakkasessa

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tavanomaiset päivälämpötilat ovat helmikuun loppupuolella maan etelä- ja länsiosassa 0…-5 astetta sekä maan itä- ja pohjoisosassa -5…-10 astetta. Selkeällä säällä auringonsäteilyn aiheuttama lämpötilan vuorokausivaihtelu on jo huomattavaa, joten yöllä ja aamulla pakkasta voi olla reilut kymmenen astetta enemmän kuin päivällä.

Lunta on helmikuun loppupuolella tilastojen mukaan tyypillisesti maan etelä- ja lounaisosassa 20–40 senttimetriä, maan kaakkois- ja keskiosassa noin puolisen metriä sekä itä- ja pohjoisosassa 60–80 senttimetriä.

Feb 09

:MYRSKYVAROITUS: Ensi yönä voimakkaita tuulia maan etelä- ja keskiosassa

 

Maanantain vastaisen yön ja päivän aikana etelätuuli voimistuu merialueilla paikoin myrskylukemiin. Myös maa-alueilla on odotettavissa voimakkaita puuskia.

Ilmatieteen laitoksen 9.2.2020 tekemän ennusteen mukaan syvä matalapaine lähestyy maatamme sunnuntai-iltana lounaasta. Siinä yhteydessä etelätuuli voimistuu merialueilla paikoin myrskylukemiin ja on maa-alueillakin maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa puuskissa voimakasta.  Todennäköisimmin myrskypuuskia esiintyy maan eteläosassa, mutta paikoin myös maan keskiosassa maanantain vastaisesta yöstä maanantaipäivään saakka. ”Myrskypuuskat voivat aiheuttaa ensi yön aikana jonkin verran vahinkoa. Kaatuneita puita siellä täällä ja sähkökatkoksia”, sanoo päivystävä meteorologi Nina Karusto.

Matalapaineeseen liittyy myös melko runsaita sateita. Sademäärät ovat yleisesti 5-15 mm, ja runsaimmat sateet painottuvat maan etelä- ja länsiosaan, missä kertymät voivat olla paikoin jopa 30 mm/vrk. Sateet tulevat maan etelä- ja keskiosassa pääosin vetenä, idässä voi tulla ajoittain räntää. Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa sade tulee räntänä tai lumena. Lapissa lumikertymät ovat paikoin yli 10 cm.

Matalapaineen yhteydessä esiintyy läntisillä merialueilla myös kovaa aallokkoa (yli 4 m) ja meriveden ennustetaan kohoavan erittäin korkealle Saaristomeren ja korkealle Pohjanlahden rannikolla.

 

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset

Jan 14

Ilmatieteen laitos – Alkutalvi on ollut hyvin leuto

Tammikuu on ollut toistaiseksi paikoin jopa 10 astetta tavallista lämpimämpi, ja lauhan sään ennustetaan jatkuvan ensi viikolle. Lumiraja kulkee Pohjois-Karjalasta Meri-Lappiin.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuun alku on ollut suuressa osassa maata 6‒10 astetta pitkän ajan keskiarvoa (1981‒2010) leudompi. Suurin poikkeama keskiarvosta on Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

“Näin lauhaa on tammikuun alussa tyypillisesti harvemmin kuin kerran 30 vuodessa, Lapissa hieman useammin”, sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Pauli Jokinen.

Sää myös jatkuu erittäin lauhana, sillä huomenna keskiviikkona maan etelä- ja keskiosaan saapuu lounaasta ajankohtaan nähden hyvin lauhaa ilmaa. Lämpötila voi kohota etelässä ylimmillään 7‒9 plusasteeseen. Tällöin saatetaan hätyytellä paikkakuntakohtaisia mittaushistorian korkeimpia tammikuun lämpötiloja.

“Keskiviikon lämpötilat etelässä ovat tyypillisiä lukemia huhtikuun puolivälissä”, Pauli Jokinen havainnollistaa.

Etelässä lunta on poikkeuksellisen vähän, Lapissa ennätyksellisen paljon

Lumipeitteen osalta Suomi on jakautunut kahtia. Yhtenäisemmän lumipeitteen raja ulottuu Pohjois-Karjalasta Meri-Lappiin.

“Rajan eteläpuolella lunta on vain paikoin, mikä on ajankohtaan nähden poikkeuksellista”, meteorologi Pauli Jokinen sanoo.

Sen sijaan Keski-Lapissa lunta on paikoin ennätyksellisen paljon, Sodankylän Vuotsossa jopa 93 senttiä.

Leudot talvet yleistyvät ilmastonmuutoksen myötä

Lauhoja talvia on ollut ennenkin. Ne kuuluvat Suomen ilmastoon, eikä yksittäinen leuto talvi ole merkki ilmaston lämpenemisestä. Ilmastonmuutos kuitenkin aiheuttaa ilmastollisten olosuhteiden pitkäaikaisia muutoksia, jolloin leudot talvet yleistyvät ja kylmistä talvista tulee harvinaisempia.

“Tulevaisuudessa Etelä-Suomen talvet ovat yhä useammin sen kaltaisia, mitä nyt koemme”, korostaa ryhmäpäällikkö Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta.

Ilmastonmuutoksen myötä Suomen ilmaston ennustetaan muuttuvan enemmän juuri talvella kuin kesällä. Lämpötilat kohoavat, sateet lisääntyvät ja sateet tulevat yhä useammin vetenä. Lumipeiteaika lyhenee. Lisäksi talvista tulee aikaisempaa pilvisempiä ja aurinko paistaa harvemmin.

Ilmasto on usean kymmenen vuoden tilasto säästä. Tällä hetkellä käytössä on ilmastollinen vertailukausi 1981‒2010, jonka avulla yksittäisen vuoden sääolosuhteita voidaan verrata 30 vuoden keskiarvoihin.

“Nämä ilmastotilastot kertovat meille eri mittauspaikkojen keskilämpötilan edeltävän kolmen vuosikymmenen jaksolta. Niiden avulla näemme, että tammikuussa 2020 on ollut hyvin lauhaa keskimääräiseen verrattuna”, Antti Mäkelä sanoo.

Talvisään tilastoja
Harvinainen vai poikkeuksellinen
 – säätermit tutuiksi

Suomen muuttuva ilmasto
Ilmastollinen vertailukausi