Apr 29

Ilmatieteen laitos – Vappu on enimmäkseen poutainen, sateet painottuvat pohjoiseen

Sää on vappuaattona enimmäkseen poutainen ja osin aurinkoinen. Vappupäivä on maan etelä- ja keskiosassa aluksi poutainen ja osin aurinkoinen, mutta iltapäivällä tai illalla tulee paikoin sadekuuroja. Maan pohjoisosassa tulee niin vettä, räntää kuin luntakin.

Ilmatieteen laitoksen 29.4. tekemän ennusteen mukaan sää on vappuaattona suuressa osassa maata poutainen ja osin aurinkoinen. Lähinnä maan länsiosassa voi tulla paikoin sadekuuroja. Lisäksi Pohjois-Lappiin leviää iltapäivällä lumi- tai räntäsateita. Lämpötila kohoaa vappuaattona suuressa osassa maata ylimmillään 10–15 asteeseen, rannikoilla suurten vesistöjen läheisyydessä voi olla hieman viileämpää. Kylmintä on Pohjois-Lapissa, jossa lämpötila jää alle +5 asteen.

Vappuyönä lämpötila käy pakkasella lähinnä Lapissa. Muualla maassa on muutama aste plussaa.

Vappupäivänä maan pohjoisosassa sataa lunta ja vettä. Myös maan keskiosassa sää muuttuu päivän aikana pilvisemmäksi, ja iltapäivällä tai illalla tulee paikoin sadekuuroja. Maan eteläosassa on melko aurinkoista ja poutaa. Päivän ylin lämpötila on Lapissa 0–5 astetta, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa +5 asteen molemmin puolin. Maan etelä- ja keskiosassa lämpötila kohoaa 10–15 asteeseen.

Metsä- ja ruohikkopaloista on voimassa varoituksia maan etelä- ja keskiosissa.

“Maasto on hyvin kuivaa varsinkin maan etelä- ja keskiosassa ja se kannattaa ottaa huomioon vapun herkkuja grillatessa”, sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Helena Laakso.

Vuosi sitten aattona yhtä lämmintä kuin nyt

Tänä vuonna vappu on ennusteen mukaan lämpötiloiltaan tavanomainen. Pitkän ajan tilastojen mukaan vappuna päivälämpötila on maan etelä- ja keskiosassa keskimäärin 10 ja 15 asteen välillä ja maan pohjoisosassa 5–10 astetta. Yöllä lämpötila laskee maan keski- ja pohjoisosassa vielä vapun aikaan tyypillisesti pakkasen puolelle. Maan eteläosassa yölämpötila on tavallisesti asteen tai pari plussan puolella. Mahdolliset sateet tulevat etelässä yleensä vetenä, mutta pohjoisessa myös räntä- ja lumisateet ovat tavanomaisia.

Vuosi sitten vappuaattona tuli sadekuuroja lähinnä maan keskiosassa ja Perämeren rannikolla. Lämpötila kohosi tuolloin Oulua myöten 10–15 asteeseen, Lapissa oltiin lähempänä +5 astetta. Vappupäivänä kapea sadealue liikkui lounaasta kohti koillista tuoden sadetta maan etelä- ja keskiosaan. Pohjoisempana esiintyi yksittäisiä sadekuuroja. Lämpötila oli vappupäivänä suuressa osassa maata 5–10 astetta.

Vapun säätilastot
Voimassa olevat varoitukset

Apr 17

Ilmatieteen laitos – Pääsiäinen on enimmäkseen poutainen ja lämmin

Pääsiäisen sää on koko maassa enimmäkseen poutainen ja lämmin, mutta vähäisten sateiden todennäköisyys kasvaa pääsiäismaanantaita kohden.

Ilmatieteen laitoksen 17.4. laatiman ennusteen mukaan korkeapaine pitää Suomen sään enimmäkseen lämpimänä, aurinkoisena ja poutaisena. Pääsiäissunnuntaina epävakaisen sään todennäköisyys kuitenkin kasvaa etenkin maan pohjoisosassa.

Sääennusteeseen tuo pientä epävarmuutta heikko matalapaineen alue, joka liikkuu pitkäperjantaina maan pohjoisosan yli kaakkoon. Tällöin Suomeen virtaa tilapäisesti vähän kylmempää ilmaa pohjoisesta. Matalapaineeseen tai sen säärintamiin liittyy suuressa osassa maata tilapäisesti vähän runsaampaa pilvisyyttä, lähinnä Lapissa sekä aivan itärajan tuntumassa myös pieni paikallisten kuurosateiden mahdollisuus.

Jakson lopulla sää muuttuu etenkin maan pohjoisosassa epävakaiseksi, kun uusi annos kylmempää ilmaa virtaa Suomeen pohjoisesta. Sateiden todennäköisyys kasvaa Lapissa jo lauantai-iltana, muualla maan pohjoisosassa sekä mahdollisesti myös maan keskiosassa vasta myöhemmin sunnuntaina tai maanantaina.

“Yleisesti ottaen pääsiäisen sää näyttää enimmäkseen lämpimältä ja aurinkoiselta”, sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Paavo Korpela.

Sää on ennustejaksolla vuodenaikaan nähden tavanomaista lämpimämpää. Lämpimintä on maan länsi- ja eteläosassa, jossa lämpötila kohoaa useana päivänä monin paikoin yli 15 asteeseen. Muualla maassa päivälämpötilat ovat pääosin lähellä 10 astetta, Pohjois-Lapissa reilut 5 astetta. Yölämpötilat ovat enimmäkseen +3 ja -3 asteen välillä. Yöpakkaset ovat todennäköisimpiä maan itä- ja pohjoisosassa.

Sääennusteiden mukaan laaja korkeapaine hallitsee Suomen säätä pääsiäisen jälkeenkin ja sää jatkuu todennäköisesti edelleen tavanomaista lämpimämpänä.

Myöhäinen pääsiäinen on yleensä etelässä lumeton

Myöhäisinä pääsiäisinä lämpötila kohoaa tyypillisesti etelässä lähelle +10 astetta ja Lapissakin nollan yläpuolelle. Öisin on yleensä vielä pakkasta koko maassa. Lumipeite on yleensä sulanut etelä- ja länsirannikon läheisyydessä, mutta Lapissa on lunta tyypillisesti vielä yli puoli metriä.

Vuosi sitten pääsiäinen oli kolme viikkoa tämän vuotista aikaisemmin. Tuolloin pääsiäistä vietettiin tavanomaista kylmemmässä säässä. Päivälämpötilat olivat nollan molemmin puolin ja öisin oli reippaasti pakkasta. Pääosin oli poutaa, mutta toisena pääsiäispäivänä etelään ja itään levisi runsas lumipyry ja lunta kertyi yleisesti 10–15 senttimetriä.

Lisätietoa:

Pääsiäisen säätilastot
Voimassa olevat varoitukset

Apr 07

Lumisade hankaloittaa ajokeliä alkuviikosta maan keskiosissa

Maan keskivaiheille on odotettavissa alkuviikolla laajalti jopa 15 – 30 cm lumikertymiä, jotka voivat hankaloittaa liikennettä ja aiheuttaa paikoin tykkyvahinkoja. Myös voimakas puuskittainen tuuli voi aiheuttaa yksittäistä vahinkoa.

Ilmatieteen laitoksen sunnuntaina 7. huhtikuuta tekemän ennusteen mukaan Selkämerellä oleva matalapaine sateineen liikkuu sunnuntain ja maanantain aikana maan etelä- ja keskiosan päälle ja samalla syvenee. Matalapaine väistyy maamme itäpuolelle vasta keskiviikkona illalla.

Matalapaineeseen liittyy runsaita sateita sekä melko voimakkaita tuulia. Sateet alkavat pääosin vetenä, mutta muuttuvat vähitellen entistä enemmän lumisempaan muotoon. Sateet painottuvat maan keskiosaan. Ennustetut sademäärät keskiviikkoiltaan asti ovat maan keskiosassa laajalti 20 – 30 millimetriä, paikoin jopa yli 40 millimetriä. ”Jos sateet tulevat suurelta osin lumena, maan keskiosaan saattaa kertyä laajalti 15 – 30 senttimetriä lunta. Lumisade hankaloittaa liikennettä ja saattaa aiheuttaa paikoin myös tykkyvahinkoja”, sanoo meteorologi Hannu Valta.

Syvenevän matalapaineen johdosta pohjoisen ja koillisen välinen tuuli voimistuu pohjoisilla ja läntisillä merialueilla paikoin myrskylukemiin. Lähinnä tiistaina tuuli voi olla maa-alueillakin Satakunnasta ja Pohjanmaalta Kainuuseen ulottuvalla vyöhykkeellä puuskissa ylimmillään noin 20 m/s, mikä myös saattaa aiheuttaa paikoin yksittäistä vahinkoa.

Ennusteeseen liittyy vielä jonkin verran epävarmuutta. Suurimmat epävarmuudet liittyvät sademääriin ja niiden alueellisiin kertymiin sekä siihen, kuinka suuri osa sateesta tulee lumena.

Voimassa olevat varoitukset: https://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Mar 01

Ilmatieteen laitos – Föhn-tuuli lämmitti helmikuussa

Etenkin päivälämpötilat olivat tavanomaista korkeampia. Eteläisessä Suomessa kuukauden keskilämpötila oli jopa kuusi astetta keskiarvojen yläpuolella.  

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu oli tavanomaista leudompi suuressa osassa maata. Ainoastaan Pohjois-Lapissa jäätiin hieman pitkän ajan keskiarvojen alapuolelle. Maan eteläosassa helmikuun keskilämpötila oli sen sijaan jopa kuusi astetta keskiarvojen yläpuolella. Näin leuto helmikuu toistuu etelässä keskimäärin kerran 5–10 vuodessa. Edellisen kerran leudompi helmikuu koettiin etelässä vuonna 2016.

Kuukauden ylin lämpötila oli Maarianhaminan lentoasemalla 24. päivänä mitattu 9,7 astetta. Alin lämpötila oli puolestaan Utsjoen Kevojärvellä 5. päivänä mitattu -39,1 astetta.

Helmikuun sademäärä oli koko maassa tavanomaista korkeampi. Poikkeamat olivat noin 1,5-kertaisia tavanomaiseen nähden. Eniten satoi Ilomantsin Pötsönvaarassa, 94,8 millimetriä, ja vähiten Muonion kirkonkylän asemalla, 25,3 millimetriä. Edellisen kerran sateisempi helmikuu oli vuonna 2016.

Lunta oli kuukauden päättyessä rannikkoalueilla 10–30 senttimetriä ja Pohjois-Karjalasta Lappiin ulottuvalla alueella pääosin 50–70 senttimetriä. Monin paikoin lunta oli hieman tavanomaista vähemmän.

Talvi alkoi ja päättyi lauhana

Talvi eli joulu-helmikuu oli maan etelä- ja keskiosassa reilun asteen tavanomaista leudompi. Lapissa oltiin lähempänä pitkän ajan keskiarvoja. Joulukuu ja helmikuu olivat selvästi keskiarvoja lauhempia, mutta tammikuuhun osui kylmempi jakso. Havaintoasemasta riippuen tätä lauhempi talvi koettiin viimeksi viime tai toissa vuonna.

Talven sademäärä oli hieman tavanomaista runsaampi etelässä ja pohjoisessa. Lumisademäärä oli niin ikään hieman keskiarvojen yläpuolella, ainoastaan Kymenlaaksossa lunta satoi harvinaisen paljon.

Helmikuun säätilastot: https://ilmatieteenlaitos.fi/helmikuu
Talvisään tilastoja: https://ilmatieteenlaitos.fi/talvitilastot

Video lauhasta helmikuusta: https://www.youtube.com/watch?v=JW2v9NZOXGk

Feb 20

Ilmatieteen laitos – Talvinen Suomi tummuu: lumen sulaminen aikaistuu ja sulamiskausi pitenee

Vuosina 1982–2014 lumen sulaminen on aikaistunut osassa Suomea 5–6 päivää kymmenessä vuodessa ja sulamiskausi on pidentynyt noin 7 päivää samassa ajassa. Sulamiskautta edeltävä maanpinnan kokonaisheijastavuus on puolestaan pienentynyt. Tämä kaikki lisää auringosta maahan imeytyvän energian määrää kevättalvella, mikä osaltaan edistää ilmaston lämpenemistä.

Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus SYKE tutkivat lumen sulamiskauden alun ja lopun sekä pituuden muutosta Suomessa vuosina 1982–2014. Etelä-Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa sulaminen on aikaistunut 5–6 päivää kymmenessä vuodessa. Sulamiskausi on vastaavasti pidentynyt noin 7 päivää samassa ajassa.

Tutkimuksessa selvitettiin myös kokonaisheijastavuutta eli sitä, miten auringon säteily heijastuu maanpinnalta takaisin avaruuteen. Kokonaisheijastavuus ennen sulamiskauden alkua on pienentynyt 2–3 % kymmenessä vuodessa Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa. Muutos johtuu siitä, että metsän runkotilavuus on alueella kasvanut, mikä käy ilmi Luonnonvarakeskuksen metsien inventointiaineistosta.

Etelä-Suomessa selkeitä trendejä sulamiskaudessa tai kokonaisheijastavuudessa ei havaittu, koska sulamiskauden ajoituksen vaihtelu on alueella suurta. Viimeisimpinä vuosina sulaminen oli myös alkanut jo ennen kuin kokonaisheijastavuusarvoja oli saatavilla. Sen sijaan Etelä-Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa selkeä suuntaus kohti aikaisempaa sulamista ja pidentynyttä sulamiskautta oli nähtävissä.

Sulamiskauden päättymisessä ei havaittu systemaattista muutosta. Kasvukauden alku seuraa lumen sulamista noin kymmenen päivän viipeellä.

Sekä sulamiskauden aikaistuminen että sitä edeltävän kokonaisheijastavuuden aleneminen edistävät osaltaan ilmaston lämpenemistä.

Tutkimuksessa käytettiin kokonaisheijastavuuden aikasarjaa, jonka Ilmatieteen laitos on kehittänyt Euroopan sääsatelliittijärjestön tuella. Vertailuaineistoina käytettiin maanpinnan ekosysteemimallia, Suomen ympäristökeskuksen satelliittipohjaista osittaisen lumipeitteen tuotetta sekä Ilmatieteen laitoksen operatiivisiin mittauksiin perustuvia lumikarttoja. Lisäksi tarkasteltiin lehtipuiden kasvukauden alun ja lumen sulamiskauden päättymisen yhteyttä. Eri aineistot tuottivat hyvin yhtäpitävät tulokset.

Biogeosciences-lehdessä julkaistu artikkeli on maksutta luettavissa osoitteessa https://www.biogeosciences.net/16/223/2019/

Tutkimus toteutettiin laajana yhteistyönä Ilmatieteen laitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa EU:n Life+-rahoitteisessa Monimet-projektissa, jota veti Ilmatieteen laitoksen tutkija Ali Nadir Arslan. Monimet-projekti: http://monimet.fmi.fi/

Jan 31

Viikonvaihteessa sataa runsaasti lunta

Suomen yli liikkuu sunnuntain ja maanantain aikana matalapaine, johon liittyvästä sadealueesta saadaan varsinkin maan etelä- ja keskiosaan runsaasti lunta. Ajokeli voi olla paikoin erittäin huono.

Ilmatieteen laitoksen 31.1. tekemän ennusteen mukaan etelästä Suomen yli koilliseen kulkee sunnuntain ja maanantain aikana matalapaine. Matalapaineeseen liittyvä sadealue saapuu etelästä lounais- ja etelärannikolle lauantai-iltana ja leviää sunnuntain ja maanantain aikana Etelä-Lappiin asti. Sateet tulevat enimmäkseen lumena, mutta sunnuntaina lounais- ja etelärannikolla lämpötila nousee hieman nollan yläpuolelle, jolloin sade voi tulla vetenä tai räntänä.

Runsaimmillaan lumisade on sunnuntaiaamuyön ja -aamun aikana etelärannikolla ja maanantaiaamuna maan länsiosassa. Yhteensä lunta kertyy lauantai-illan ja maanantai-illan välillä maan etelä- ja keskiosassa tämän hetkisten ennusteiden mukaan 20–25 senttimetriä.

”Navakka itätuuli kinostaa lunta ja heikentää näkyvyyttä, minkä johdosta liikenneolosuhteet heikkenevät. Ajokeli on paikoin jopa erittäin huono”, sanoo päivystävä meteorologi Ville Siiskonen Ilmatieteen laitokselta.

Maanantai-iltaan mennessä sadealue heikkenee ja liikkuu maan pohjoisosaan. Ensi viikko jatkuu enimmäkseen poutaisessa pakkassäässä.

Voimassa olevat varoitukset: https://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Jan 28

Ilmatieteen laitos – Lumipyry heikentää ajokelin erittäin huonoksi Uudellamaalla

Uudellemaalle sataa uutta lunta huomiseen aamupäivään mennessä rannikkopainotteisesti 10–15 senttimetriä. Sakeimmillaan lumisade on tänään iltapäivällä ja illalla.

Ilmatieteen laitoksen 28.1. tekemän ennusteen mukaan Suomeen on saapumassa lounaasta lumisadealue. Lunta sataa sakeimmin Uudenmaan maakunnassa, missä uutta lunta saadaan lähivuorokauden aikana 10–15 senttimetriä.  Lämpötila on selvästi pakkasella, ja lumi sataa kevyenä ja pölisevänä pakkaslumena, jota voimakas tuuli kinostaa.

”Voimakkaan tuulen kera satava lumi haittaa merkittävästi raide-, lento- ja maantieliikennettä jo tänään iltapäiväruuhkassa”, sanoo päivystävä meteorologi Antti Kokko Ilmatieteen laitokselta.

Lämpötila on selvästi pakkasella, eikä puihin näin pääse kertymään raskasta lumikuormaa. Suurin vaikutus lumisateilla on nimenomaan liikenteeseen.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset

Jan 16

Etelä-Suomeen luvassa lumipyryä ja huonoa ajokeliä

Ensi yönä alkava lumisade haittaa aamuliikennettä maan eteläosassa. Lunta kertyy Turku–Lahti–Savonlinna-linjan eteläpuolella 10–20 senttimetriä, rannikon tuntumassa jopa enemmän.

Ilmatieteen laitoksen 16.1. tekemän ennusteen mukaan maan eteläosan yli itään kulkee huomisen torstaipäivän aikana syvenevä, voimakas matalapaine sateineen. Matalapaineeseen liittyvät sateet tulevat pääsääntöisesti lumena, mutta etelärannikolla erityisesti Hankoniemellä voi ajoittain sataa myös vettä. Lunta kertyy Turku–Lahti–Savonlinna-linjan eteläpuolella 10–20 senttimetriä, rannikon tuntumassa jopa enemmän. Tuuli on voimakasta, lumi kinostuu ja pakkaslumi pöllyää.

”Voimakkaan tuulen kera tuleva lumi haittaa merkittävästi raide- ja maantieliikennettä”, sanoo päivystävä meteorologi Eerik Saarikalle Ilmatieteen laitokselta.

Lumisade alkaa jo torstain vastaisena yönä ja haittaa aamuliikennettä maan eteläosassa. Etelässä nollan tuntumassa oleva lämpötila voi aiheuttaa nuoskatykkyä kapealla vyöhykkeellä, varsinkin Uudenmaan ja mahdollisesti Kymenlaakson rannikolla, jossa puut voivat taipua lumikuorman alla sähkölinjoille. Samalla alueella sadekertymä on runsainta. Matalapaineen jälkipuolella maan eteläosassa pohjoistuuli on puuskaista, ja tuuli puhaltaa ylimmillään 13–16 metriä sekunnissa.

”Vähäiset tuulen ja lumen aiheuttamat yhteisvaikutukset ovat mahdollisia. Suurin vaikutus yhteiskuntaan lienee kuitenkin liikenteen ongelmilla, varsinkin jos niihin ei varauduta riittävästi esimerkiksi varaamalla runsaasti aikaa työmatkoihin ja pitämällä vapaa- ja etätyöpäiviä”, meteorologi Eerik Saarikalle sanoo.

Uudellamaalla saadaan yli 20 senttimetrin vuorokautisia lumikertymiä keskimäärin kerran kolmessa vuodessa.

Voimassa olevat varoitukset: https://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Jan 03

Ilmatieteen laitos – Vuosi 2018 oli lämmin ja kuiva

Vuosi 2018 muistetaan etenkin erittäin lämpimästä ja kuivasta kesästä.

  • Vuosi 2018 sijoittui Suomen 10 lämpimimmän vuoden joukkoon
  • Kasvukauden lämpösumma oli ennätyksellisen suuri
  • Kuivan kesän myötä vuotuinen sademäärä jäi useilla havaintoasemilla ennätyksellisen alhaiseksi

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2018 oli 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpi. Näin lämmin vuosi toistuu yli 100 vuoden tilastojen perusteella keskimäärin kerran 10-15 vuodessa. Tosin ilmastonmuutoksen myötä yhtä lämpimiä tai lämpimämpiä vuosia on ollut viime vuosina tiuhaan: 2011, 2013, 2014 ja 2015.

”Suomen keskilämpötilaa on arvioitu 1800-luvun puolivälistä saakka eli yli 150 vuotta. Kymmenestä lämpimimmästä vuodesta puolet ovat kuluvalta vuosikymmeneltä”, kertoo meteorologi Pauli Jokinen.

Kesällä pitkään jatkunut lämpö johti ennätyksellisen suureen kasvukauden lämpösummaan. Lämpösummaa kertyy päiviltä, jolloin pysyvä lumi on sulanut ja vuorokauden keskilämpötila on +5 asteen yläpuolella. Turun Artukaisten lämpösummaksi kertyi 1974 °Cvrk. Edellinen ennätys 1852 °Cvrk oli Helsingin Kumpulasta vuodelta 2011.

Vuoden ylin lämpötila oli Vaasan Klemettilässä 18. heinäkuuta mitattu 33,7 astetta. Vuoden alin lämpötila oli puolestaan Utsjoen Kevojärvellä 4. helmikuuta mitattu -37,1 astetta.

Vuotuinen sademäärä oli etenkin maan länsiosasta Meri-Lappiin ulottuvalla alueella poikkeuksellisen pieni eli toistuu harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Useilla havaintoasemilla sademäärä jäi kuivan kesän vuoksi jopa ennätyksellisen alhaiseksi. Esimerkiksi Merikarvian Tuorilassa satoi vain 425,5 mm, kun tyypillisesti sademäärä on 683 millimetriä. Merikarvialla vuosi 2018 oli 50 vuoden mittaushistorian kuivin. Monilla kuivimmilla alueilla sademäärä jäi noin 400 millimetriin, mikä on vain kaksi kolmasosaa tavanomaisesta. Lähimpänä tyypillisiä sademääriä oltiin Pohjois-Lapissa sekä maan itäosassa.

Joulukuu oli tavanomaista lauhempi ja kuivempi

Keskilämpötila oli joulukuussa 1-4 astetta tavanomaista korkeampi. Suurimmat lämpötilapoikkeamat olivat pohjoisessa, pienimmät etelässä. Näin leuto joulukuu toistuu keskimäärin muutamien vuosien välein.

Joulukuun alin lämpötila oli Sodankylän Tähtelässä 23. päivänä mitattu -30,2 astetta. Ylin lämpötila oli 4. joulukuuta Kökarissa ja Utössä mitattu 7,2 astetta.

Joulukuun sademäärä jäi suuressa osassa maata tavanomaista pienemmäksi, maan keskivaiheilla paikoin noin puoleen pitkän ajan keskiarvosta. Keski-Lapissa sen sijaan satoi selvästi tavanomaista enemmän.  Eniten satoi Kemiönsaaren Kemiössä 80,6 mm ja vähiten Kilpisjärvellä 12,3 mm. Maan keskiosan vähäinen sademäärä ja Keski-Lapin sateisuus joulukuussa toistuu tyypillisesti 5-10 vuoden välein.

Lunta oli kuukauden päättyessä maan itä- ja pohjoisosassa 20-30 cm, maan länsiosassa sen sijaan pääosin 0-10 cm. Lunta oli ajankohtaan nähden koko maassa tavanomaista vähemmän, osassa Lappia edelleen harvinaisen vähän.

Joulukuun säätilastot

Jan 02

Ilmatieteen laitos – Aapeli-myrskyssä mitattiin merellä ennätyksellistä tuulta

Tammikuun 2. päivän vastaisena yönä mitattiin ennätyksellistä tuulta Suomen merialueilla. Tuuli yltyi lähes hirmumyrskyksi.

”Kökarin Bogskärissä 10 minuutin keskiarvo tuulen nopeudesta oli 32,5 m/s. Tämä ylittää entisen Suomen ennätyksen 31 m/s, mikä on mitattu vuosina 1971, kahdesti 1975 ja 1995”, kertoo meteorologi Pauli Jokinen. Kökarin tuulen nopeus jää hieman alle hirmumyrskyrajan eli 33 m/s. Puuskissa tuuli oli kovimmillaan merellä 41,6 m/s.

Aallokko oli myös rajua. Selkämerellä mitattiin aaltopoijun kahdeksanvuotisen mittaushistorian suurin aallonkorkeus. Alustavien tietojen mukaan merkitsevä aallonkorkeus oli 7,9 metriä.

Maa-alueilla tuuli oli puuskissa maan länsiosassa paikoin yli 20 m/s. Manner-Suomen kovin puuska oli Vaasan Klemettilässä mitattu 32,8 m/s. Maarianhaminan lentoasemalla mitattiin 29,8 m/s.

Myrskymatalapaineeseen liittyen maan keskiosassa on satanut myös reippaasti lunta. Pirkanmaalta Pohjois-Karjalaan ulottuvalla alueella on kertynyt noin 20 cm lunta ja tykkylumi on aiheuttanut sähkökatkoja.

Matalapaine väistyy kaakkoon ja tuulet alkavat heiketä.

Voimassa olevat varoitukset: https://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset