Jun 22

:MYRSKYVAROITUS: Ilmatieteen laitos – Ilmatieteen laitos varoittaa voimakkaista ukkoskuuroista lähituntien aikana Pohjanmaalla

Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa esiintyy lähitunteina voimakkaita ukkospuuskia, jotka aiheuttavat paikoin tuulivahinkoja. Irtain omaisuus on hyvä suojata ennen tuulen voimistumista. Ukkosen aikana tulee pysytellä sisätiloissa ja ulkona ollessa varoa kaatuvia puita ja maahan pudonneita sähkölinjoja.

Hätänumeroon 112 ei pidä soittaa tiedustelutarkoituksessa esimerkiksi sähkökatkoista tai kaatuneista puista. Hätänumeroon soitetaan vain kiireellisissä hätätilanteissa, kun henki, terveys, omaisuus tai ympäristö on vaarassa.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset

Toimintaohje ukkospuuskien varalle

Jun 18

:HELLEVAROITUS: Ilmatieteen laitos – Ilmatieteen laitos varoittaa kovasta helteestä ja kuivuudesta

Ilmatieteen laitoksen 18.6. tekemän ennusteen mukaan Suomeen saapuu tänään erittäin lämmintä ilmamassaa etelästä ja helteinen, suorastaan kuuma, sää jatkuu maan etelä- ja keskiosassa todennäköisesti ainakin juhannukseen saakka.

Etelässä mitataan paikoin 30 asteen lukemia jo huomenna lauantaina. Sunnuntaista alkaen päivän ylimmät lämpötilat ovat maan etelä- ja keskiosassa sekä Kainuussa 30 asteen molemmin puolin. Kuumimmat lämpötilat, paikoin jopa 32–34 astetta, mitataan etelä- ja itäosassa maata.

”Myös yölämpötilat ovat erittäin korkeita ja ns. trooppisia öitä, jolloin lämpötila ei laske alle 20 asteen, on odotettavissa ensi viikolla useana yönä varsinkin kaupungeissa ja järvien läheisyydessä”, sanoo ylimeteorologi Henri Nyman Ilmatieteen laitokselta.

Helteet jatkuvat todennäköisesti myös juhannuspyhinä, mutta juhannusta kohden ennusteen epävarmuus kasvaa.

Metsäpalovaroitus on laajalti voimassa, ukkoskuurotkin mahdollisia

Helteiden myötä maasto kuivuu ja metsäpalovaroitukset laajenevat vähitellen koko etelä- ja keskiosiin maata. Erityisesti maan etelä- ja itäosassa jopa merkittävien metsäpalojen riski kasvaa juhannusta kohden.

Sade- ja ukkoskuuroja voi esiintyä viikonlopun ja alkuviikon aikana varsinkin lännessä ja maan keskivaiheilla.

”Mahdolliset sade- ja ukkoskuurot laskevat päivän ylimpiä lämpötiloja, mutta kosteuden lisääntyminen saa sään tuntumaan entistäkin tukalammalta”, Henri Nyman sanoo.

Ilmatieteen laitos voi antaa helle- ja pakkasvaroituksia. Äärilämpötiloihin liittyvien varoitusten avulla on tarkoitus ehkäistä kylmästä ja kuumasta aiheutuvia terveysongelmia. Varoitukset on suunnattu erityisesti riskiryhmille ja heidän läheisilleen tai työnsä takia ulkona oleskeleville.

Voimassa olevat varoitukset

Hellevaroitukset

Äärilämpötilojen terveysvaikutuksia

Metsäpalovaroitukset

Jun 14

Ilmatieteen laitos – Voimakas kesämyrsky saapuu Suomeen

Ilmatieteen laitoksen 14.6. tekemän ennusteen mukaan lounaanpuoleinen tuuli voimistuu merillä tiistain vastaisena yönä laajalti kovaksi ja Selkämerellä myrskylukemiin. Länsirannikolla tuuli voimistuu myrskypuuskiin varhain tiistaiaamuna ja aamupäivän aikana laajalti myös maan keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

”Myrsky on vuodenaikaan nähden voimakas. Puut ovat täydessä lehdessä ja maa on roudaton, joten yli 20 m/s puhaltavat puuskat aiheuttavat enemmän vahinkoja kuin vastaavat puuskat talvikaudella”, sanoo päivystävä meteorologi Antti Kokko Ilmatieteen laitokselta.

Tuuli alkaa heiketä länsirannikolla puolelta päivin. Itäisissä maakunnissa tuuli heikkenee vasta illalla.

Myrskymatalapaineen yhteydessä sataa runsaasti suuressa osassa maata. Vettä kertyy ennusteen mukaan tiistain aikana Lapissa 20–30 millimetriä ja maan keskivaiheilla 5–15 millimetriä.

Voimassa olevat varoitukset löytyvät Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta.

Jun 11

Ilmatieteen laitos – Metsäpalojen riski on erityisen suuri maan pohjoisosassa

Nopeasti leviävien metsäpalojen riski on viikonloppuna erityisen suuri Koillismaalla sekä Etelä- ja Keski-Lapissa. Maan pohjoisosassa puhaltava voimakas ja puuskainen etelänpuoleinen tuuli voi saada palot leviämään nopeasti laajalle alueelle. Lisäksi maasto on näillä alueilla kaikkein kuivinta.

Väliaikaisen helpotuksen kuivuuteen tuo sadealue, joka leviää lauantaina maan länsipuoliskolle. Sadealue liikkuu hitaasti kohti itää ja ylittää koko maan sunnuntain aikana. Metsäpalovaara kuitenkin pysyy voimassa suuressa osassa maata.

“Sade ei ole niin runsasta, että maasto kastuisi läpikotaisin. Etenkin maan pohjoisosan kuivimmilla alueilla palojen leviämisen riski pysyy suurena vielä maanantainakin, sanoo päivystävä meteorologi Heikki Sinisalo Ilmatieteen laitokselta.

Ensi tiistaina pohjoiseen on odotettavissa laaja sadealue, joka helpottaa maaston kuivuutta.

Metsäpalovaroitusten aikana avotulen teko on kielletty. Metsäpalovaroitus annetaan maakunnittain, maan pohjoisosassa varoitus voidaan tarvittaessa antaa kuntakohtaisesti. Voimassa olevat varoitukset kerrotaan muun muassa Yleisradion sääennusteiden yhteydessä. Lisäksi ne näkyvät Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla.

Kevään ensimmäiset metsäpalovaroitukset annetaan useimmiten toukokuun alkupuolella. Metsäpalovaroituskausi päättyy syyskuussa tai viimeistään lokakuun alussa.

Voimassa olevat varoitukset

Lisätietoa metsäpalovaroituksista

Jun 03

Ilmatieteen laitos – Koululaisten lomat alkavat lämpimässä säässä

Ilmatieteen laitoksen 3.6. tekemän ennusteen mukaan suuressa osassa maata on koulujen päättyessä poutaista, enimmäkseen selkeää ja helteistä. Lapissa tulee päivän aikana jokunen sadekuuro, mukana on mahdollisesti myös ukkosta. Myös maan länsiosassa yksittäiset sadekuurot ovat mahdollisia.

Sunnuntaina ja alkuviikosta sadekuuroja esiintyy yleisimmin maan etelä- ja länsiosassa, ukkonenkin on mahdollista. Päivän ylimmät lämpötilat ovat 22–27 astetta, vain Pohjois-Lapissa jäädään viikonloppuna 15 asteen tuntumaan. Yölämpötilat ovat pääosin 8 ja 15 asteen välillä. Maasto on kuivaa, ja metsäpalovaroitus laajenee maan länsi- ja pohjoisosassa viikonlopun aikana.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset

 

Jun 01

Ilmatieteen laitos – Toukokuussa koettiin hellettä ja reippaita sateita

Toukokuun keskilämpötila vaihteli etelän noin +10 asteesta Pohjois-Lapin noin +2 asteeseen. Kuukauden keskilämpötila oli suuressa osassa maata lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Idässä oli paikoin hieman tavanomaista lämpimämpää, kun taas Lapissa hieman tavanomaista kylmempää.

Toukokuun ylin lämpötila, 30,8 astetta, mitattiin kuukauden 19. päivä Ilomantsin Pötsönvaarassa. Lukema on hyvin lähellä toukokuun lämpötilaennätystä, 31,0 astetta, joka on mitattu 30.5. ja 31.5. vuonna 1995 Lapinjärven Ingermaninkylässä. Uusia toukokuun asemakohtaisia lämpötilaennätyksiä mitattiin kuun 19. päivä lisäksi Pohjois-Karjalassa Lieksassa (30,2 astetta) ja Tohmajärvellä (29,6 astetta).

Toukokuussa mitattiin yhteensä viisi hellepäivää. Maan itäosassa sekä maan keskivaiheilla hellepäiviä oli kahdesta kolmeen, mikä on harvinaisen paljon. Vieremän Kaarakkalassa hellettä mitattiin neljänä päivänä, mikä on ajankohtaan nähden poikkeuksellisen paljon. Keskimäärin toukokuussa on yksi hellepäivä.

Kuukauden alin lämpötila, -15,1 astetta, mitattiin kahdella eri havaintoasemalla, kuun 2. päivä Enontekiön Näkkälässä ja kuun 6. päivä Kilpisjärven kyläkeskuksessa.

Toukokuun sademäärät vaihtelivat vajaan 20 ja reilun 120 millimetrin välillä. Suuressa osassa maata kuukausi oli harvinaisen tai poikkeuksellisen sateinen, eli näin sateista toukokuussa on keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin. Etenkin maan eteläosassa mitattiin useita uusia asemakohtaisia sademääräennätyksiä. Kuukauden suurin sademäärä, 122,8 millimetriä, mitattiin Nokian Tottijärvellä. Vähiten kuukauden aikana satoi Enontekiön Kilpisjärven kyläkeskuksessa, 16 millimetriä.

Kevät oli hieman keskimääräistä lämpimämpi ja sateinen

Kevään, eli maalis-toukokuun, keskilämpötila vaihteli maan lounaisosan noin viidestä plusasteesta Pohjois-Lapin reiluun kahteen pakkasasteeseen. Keskilämpötila oli koko maassa lähellä tavanomaista tai hieman tavanomaista korkeampi. Kevääseen osui niin kylmiä kuin lämpimiäkin jaksoja, jotka tasoittivat keskilämpötilan lähelle pitkäaikaisia keskiarvoja.

Kevään aikana satoi eniten Hämeenlinnan Pirttikoskella, 202,2 millimetriä. Vähiten satoi Utsjoen Kevolla, 56,6 millimetriä. Suuressa osassa maata kevään sademäärät olivat harvinaisen, paikoin jopa poikkeuksellisen suuria, eli näin sateista keväällä on keskimäärin kerran 30 vuodessa tai harvemmin.

Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.

Ilmastotilastoja Ilmatieteen laitoksen sivuilla

May 18

Ukkoskauden alkaessa on hyvä muistaa ilmiön vaarallisuus

Eilen Suomen kamaralle iski vajaat tuhat salamaa, ja tänään etenkin Pohjois-Karjalaan ennustetaan rajuja ukkospuuskia. Salama on yksi vaarallisimmista Suomessa esiintyvistä sääilmiöistä.

Eilinen ukkonen toi rankan sateen lisäksi Suomen maankamaralle vajaat tuhat salamaa. Ukkosia esiintyi melko kapealla ja pitkulaisella kaistaleella pääkaupunkiseudulta Pohjanmaalle.

Ilmatieteen laitos ennustaa, että tänään tiistaina Hamina-Kajaani-linjan itäpuolelle virtaa kosteaa ja ukkosherkkää ilmamassaa. Alueella voi kehittyä tiistai-iltapäivän ja -illan aikana voimakkaita ukkospilviä, jotka saattavat aiheuttaa monin paikoin vahinkoja. Erityisesti Pohjois-Karjalassa voi esiintyä rajuja ukkospuuskia. Ukkosia on odotettavissa myös keskiviikkona etenkin maan itäosassa ja Kainuussa.

Suomessa suurin osa ukkosista esiintyy toukokuusta syyskuuhun ulottuvalla ajanjaksolla: näiden kuukausien aikana ukkostaa jossakin päin maata noin satana päivänä. Heinäkuussa salamoi eniten, seuraavana tulevat kesä- ja elokuu.

”Toukokuussakin voi joskus ukkostaa jopa rajusti, etenkin jos hellejakso on osunut jo alkukesään”, tutkija Terhi Laurila sanoo.

Muista salaman vaarallisuus

Salama on yksi vaarallisimmista Suomessa esiintyvistä sääilmiöistä. Salama tappaa Suomessa keskimäärin yhden ihmisen joka toinen vuosi.

”Vaikka useimmiten salamoiden näkee leiskuvan ja jyrinän kuuluvan hieman kauempana, seuraava salama voi huonolla tuurilla iskeä juuri omalle kohdalle”, ryhmäpäällikkö Antti Mäkelä toteaa.

Salamalta suojautumisessa sääntö numero yksi on muistaa, ettei salaman esiintymistä voi estää eikä iskukohdetta voi tietää etukäteen.

”Juuri ennen maakontaktia salama valitsee itselleen helpoimman reitin maahan, ja jos kyseisellä hetkellä ja paikassa ihminen on se helpoin reitti, salama iskee ihmiseen”, Laurila jatkaa.

Etenkin ulkona ollessa ukkosella tulisi välttää paikkoja, joissa ihminen on ympäristöstä erottuvin kohde. Hyvää suojaa tuovat rakennukset sekä umpimetallikoriset ajoneuvot. Sisälläkin kannattaa pysyä loitolla esineistä, joilla on yhteys talon ulkopuolelle. Sähkölaitteet tulisi ottaa irti sähköverkosta.

Voimassa olevat varoitukset

Lisätietoa ukkosesta ja salamoista

Suojautuminen salamalta

May 03

Ilmatieteen laitos – Huhtikuu alkoi hyvin lämpimänä ja päättyi viileänä

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan huhtikuun keskilämpötila vaihteli Käsivarren Lapin noin -3 asteesta etelärannikon vajaaseen +5 asteeseen. Huhtikuu oli suuressa osassa maata tavanomaista lämpimämpi. Suurin poikkeama tilastollisen vertailukauden 1981–2010 keskiarvosta oli Keski-Lapissa, noin 2 astetta. Muualla maassa poikkeama oli noin puolen asteen tai asteen verran.

Kuukauden ylin lämpötila, 18,0 astetta*, mitattiin kolmena eri päivänä: 17. päivänä Kaarinassa, 18. päivänä Raumalla ja Porissa sekä 19. päivänä Seinäjoella. Alin lämpötila, -25,9 astetta, mitattiin 9. päivänä Enontekiön Kilpisjärven kyläkeskuksen havaintoasemalla.

Saaristossa kuivaa, maan keskivaiheilla sateista

Suuressa osassa maata sadekertymä oli tavanomainen tai tavanomaista suurempi. Pitkän ajan keskiarvoon nähden eniten satoi Oulun tienoilla, jossa sademäärä oli noin kaksinkertainen vuosien 1981–2010 keskiarvoon verrattuna. Sateisimmilla alueilla vastaavat määrät toistuvat huhtikuussa keskimäärin noin kerran 10 vuodessa. Määrällisesti eniten satoi huhtikuussa Puolangassa Paljakan havaintoasemalla, 64,7 millimetriä.

Tavanomaista vähemmän satoi puolestaan lähinnä lounaissaaristossa ja paikoin maan itäosassa, joissa sademäärä jäi noin puoleen tavanomaisesta. Vähiten sadetta kertyi Lappeenrannassa Lepolan havaintoasemalla, 11,3 millimetriä.

Kuukauden päättyessä maan etelä- ja keskiosassa oli lumetonta. Maan pohjoisosassa lunta oli vielä pääosin 20–40 senttimetriä, Kittilän Kenttärovalla jopa 83 senttimetriä.

* Aiemmin ilmoitettu ylin lämpötila 19. huhtikuuta Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalla (18,3 astetta) on todettu laadunvarmistuksessa virheelliseksi.

Apr 29

Ilmatieteen laitos – Vappua vietetään koleassa säässä

Ilmatieteen laitoksen 29.4. tekemän ennusteen mukaan Suomessa vallitsee vappuna kolea pohjoinen ilmavirtaus. Sateet jäävät pääosin vähäisiksi, mutta etenkin iltapäivisin koko maassa voi esiintyä lumi- tai lumiraekuuroja, etelässä myös vesikuuroja. Lapissa lumikuurot voivat olla ajoittain sakeita, ja puuskainen pohjoistuuli saa sään tuntumaan entistä kylmemmältä.

Vappuaattoyönä pohjoisen yli liikkuu lumikuuroja, mutta muuten on melko selkeää. Päivällä vappuaattona pilvisyys on vaihtelevaa, ja lumi- tai lumiraekuuroja esiintyi paikoin maan keski- ja pohjoisosassa.

Vappuyö on pääosin selkeä, mutta joitakin lumikuuroja voi esiintyä lähinnä maan pohjoisosassa. Pohjois-Lapissa lumikuurot voivat olla sakeita. Vappupäivää vietetään koko maassa vaihtelevan pilvisessä säässä. Vähäiset lumi- tai lumiraekuurot, etelässä myös vesikuurot, ovat mahdollisia. Lapin itäosissa lumikuurot voivat olla sakeita.

Sunnuntaiksi säässä ei tapahdu merkittäviä muutoksia.

Vappuviikonlopun lämpötilat ovat öisin -1 ja -7 asteen välillä, Suomenselällä ja Lapissa pakkasta voi olla lähemmäs 10 astetta. Vappupäivän ylimmät lämpötilat ovat etelässä 6–10 astetta ja maan keskivaiheilla 3–7 astetta. Lapissa lämpötila vaihtelee kahden pakkasasteen ja viiden plusasteen välillä.

”Vähäisistä sadekuuroista huolimatta maasto on viikonloppuna kuivaa maan etelä- ja keskiosassa, joten ruohikkopalovaroituksia on paikoin voimassa”, huomauttaa ylimeteorologi Henri Nyman Ilmatieteen laitokselta.

Myös viime vappua vietettiin melko koleassa säässä

Tilastojen mukaan päivälämpötila on vappuna maan etelä- ja keskiosassa keskimäärin 10-15 astetta, maan pohjoisosassa pääosin 5-10 astetta. Yöllä lämpötila laskee maan keski- ja pohjoisosassa vielä vapun aikaan tyypillisesti pakkasen puolelle. Maan eteläosassa yölämpötila on tavallisesti asteen tai pari plussan puolella. Mahdolliset sateet tulevat etelässä tyypillisesti vetenä, pohjoisessa myös räntä- ja lumisateet ovat tavanomaisia.

Ehjä lumipeite löytyy vappuna tyypillisesti Oulun pohjoispuolelta Ilomantsiin ulottuvan linjan pohjoispuolelta. Maan keskiosassakaan muutaman senttimetrin lumikerros ei ole epätavallista. Maan eteläosassa lumipeite on vappuna harvinainen, eli se toistuu keskimäärin korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa.

Vuosi sitten vappuaattoa vietettiin varsin koleassa säässä. Pilvisyys oli vaihtelevaa, ja lähinnä maan pohjoisosassa tuli yksittäisiä lumi- tai räntäkuuroja. Päivän ylin lämpötila vaihteli maan länsiosan vajaasta 10 asteesta maan pohjoisosan muutamaan plusasteeseen. Vappuyönä oli lähes koko maassa pakkasta, pohjoisessa paikoin yli 10 astetta. Vappupäivä oli hieman aattoa lämpimämpi, lämpötila kohosi maan etelä- ja länsiosassa ylimmillään 9 ja 13 asteen välille, itä- ja pohjoisosassa 5 ja 9 asteen välille.

Lunta oli vuosi sitten noin linjan Joensuu-Oulu pohjoispuolella, mutta sitä olikin paikoin poikkeuksellisen runsaasti. Esimerkiksi Lapissa hanget kohosivat vappuna jollakin alueilla yli metrin korkeuteen.

Voimassa olevat varoitukset Vapun säätilastoja

Apr 01

Ilmatieteen laitos – Maaliskuu oli tavanomaista lauhempi

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan maaliskuun keskilämpötila vaihteli Ahvenanmaan vajaasta kahdesta plusasteesta Keski-Lapin noin seitsemään pakkasasteeseen. Kuukauden keskilämpötila oli laajalti tavanomaista korkeampi, lähinnä maan itäosassa sekä Kainuussa lämpötila oli tavanomainen. Lounaissaaristossa, länsirannikolla sekä Lapin luoteisosassa keskilämpötila oli reilut kaksi astetta tilastollisen vertailukauden 1981–2010 keskiarvon yläpuolella, kun taas Pohjois-Karjalassa oltiin vertailukauden keskiarvon tuntumassa.

Maaliskuun ylin lämpötila oli Jomala Jomalabyssa kuun 23. päivänä mitattu 14,6 astetta. Alin lämpötila oli puolestaan Kuhmon Kalliojoella kuun 9. päivänä mitattu -38,9 astetta.

Lauha loppukuu sulatti lumia

Maaliskuun sademäärä oli yleisesti keskimääräinen tai keskimääräistä pienempi, lähinnä Kainuussa sademäärä oli paikoin tavanomaista suurempi. Eniten satoi Puolanka Paljakan havaintoasemalla, jossa sademäärä oli 63,1 millimetriä. Vähiten maaliskuussa satoi Kustavin Isokarin havaintoasemalla, 12,1 milliä. Suurin vuorokauden sademäärä, 20,4 millimetriä, mitattiin alustavien tietojen mukaan Paljakan havaintoasemalla kuun 29. päivänä.

Kuukauden päättyessä maan lounaisosassa sekä Ahvenanmaalla oli lumetonta, muualla maassamme oli lunta vielä noin 10–90 senttimetriä. Eniten lunta oli kuukauden päättyessä Kainuussa ja Kilpisjärvellä. Pitkän ajan keskiarvoihin nähden kuun lopussa lähes koko maassa oli tavanomaista vähemmän lunta, Keski-Lapissa paikoin jopa poikkeuksellisen vähän. Maaliskuun alussa ja vielä puolivälissäkin lunta oli varsinkin maan keskiosassa tavanomaista enemmän, mutta kuun lopun pitkä lauha jakso sulatti lumia keskiarvon alapuolelle.

Auringonpaistetunteja oli maaliskuussa melko tavanomainen määrä.