Nov 01

Ilmatieteen laitos – Vähäsateisen lokakuun aikana rikottiin lämpöennätys

Lokakuun lämpöennätys rikkoutui kuukauden 14. päivänä Kruunupyyssä. Lokakuu oli tavanomaista vähäsateisempi.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan lokakuu oli maan etelä- ja keskiosassa noin asteen tavanomaista leudompi. Lapissa sen sijaan jäätiin hieman keskiarvojen alapuolelle. Kuukauden ylin lämpötila oli Kruunupyyssä Kokkola-Pietarsaaren lentokentällä 14. päivänä mitattu 20,9 astetta. Kyseessä on uusi lokakuun lämpöennätys Suomessa. Edellinen ennätys Helsingin Malmilta vuodelta 1985 ylittyi jopa 1,5 asteella.

Yhtäkään Suomen kuukausittaista kylmyysennätystä ei ole rikottu 2000-luvulla. Sen sijaan Suomen lämpöennätyksiä on rikottu jo kuudesti. Päättyneen lokakuun alin lämpötila oli Sodankylän Vuotsossa 29. päivänä mitattu -18,7 astetta.

Terminen talvi alkoi Lapissa

Sademäärä jäi niin etelässä kuin pohjoisessakin keskiarvojen alapuolelle. Maan keskivaiheilla oltiin lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Alustavien tietojen mukaan kuukauden suurin sademäärä oli Ilomantsin Pötsönvaarassa mitattu 70,5 millimetriä. Vähiten satoi puolestaan Enontekiön Kilpisjärvellä, jossa sadekertymä oli 11,8 millimetriä. Suurin vuorokauden sademäärä oli 27,6 millimetriä Kemiönsaarella 23. lokakuuta.

Lokakuun loppupuolella sää kylmeni usean päivän ajaksi, ja suuressa osassa Lappia terminen talvi pääsi alkamaan kuun 22. päivän tienoilla. Lunta oli kuukauden lopussa lähinnä Pohjois- ja Keski-Lapissa, missä lumipeitteen syvyys oli noin 2–10 senttimetriä.

Lokakuun säätilastot https://ilmatieteenlaitos.fi/lokakuu

Oct 23

Ilmatieteen laitos – Loppukesän ja syksyn aikana harvinaisen paljon rakeita

Jääraekausi 2018 oli monin tavoin poikkeuksellinen. Rakeita satoi huomattavan paljon elo-syyskuussa, jolloin raekausi yleensä jo hiipuu. Heinäkuussa raesateita oli harvinaisen vähän kuivan suursäätilan vuoksi. Kesän suurimmat rakeet satoivat samalla paikkakunnalla ja samana päivänä kuin vuosi sitten. Suuria rakeita satoi vielä eilen 22. lokakuuta eli ennätyksellisen myöhään.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tänä kesänä oli 53 raepäivää. Raepäivien lukumäärä on varsin tyypillinen, sillä viimeisen kymmenen vuoden keskiarvo on noin 50 raepäivää vuodessa. Raetapauksia havaittiin huhtikuun 26. päivän ja lokakuun 22. päivän välisenä aikana 301 kappaletta. Rakeita satoi eniten maan etelä- ja lounaisosassa.

“Suomen kesä muistutti eteläeurooppalaisia kesiä: jo toukokuussa oli lämmintä ja kuivaa, ja sama toistui heinäkuussa. Tuolloin taivaalla ei näkynyt juuri pilven hattaraa saati kuuropilviä. Rakeet satavat Etelä-Euroopassa tavallisesti elo-syyskuussa, ja näin kävi poikkeuksellisesti myös Suomessa tänä kesänä”, sanoo meteorologi Jari Tuovinen Ilmatieteen laitokselta.

”Joinakin vuosina kesä- tai heinäkuussa on voinut esiintyä lähes puolet raetapauksista, ja tavallisesti noin 90 prosenttia tapauksista esiintyy toukokuun 15. ja elokuun 15. päivän välillä. Tänä kesänä kolmannes tapauksista esiintyi tämän jakson jälkeen.”

Kesäkuu oli tavanomainen, heinäkuussa ennätysvähän havaintoja

Rakeita satoi 26. huhtikuuta alkaen päivittäin aina vappuaattoon asti. Etelässä kuuroissa oli mukana myös jäärakeita, mutta pohjoisempana kuurot olivat vielä suurelta osin lumirakeita, joita ei lasketa tapausmääriin mukaan. Toukokuussa havaittiin vain viisi raepäivää. Kuun 17. päivänä Kuusamossa ja Puolangalla havaittiin ensimmäiset suuret rakeet.

Kesäkuussa sää viileni ja muuttui epävakaisemmaksi, mikä näkyi enimmäkseen pienien rakeiden havaintoina. Suuria rakeita satoi kuitenkin 18. ja 19. kesäkuuta, ja ne olivat halkaisijaltaan paikoin noin kolmesenttisiä. Juhannusaattona rakeita tuli Perämeren rannikkovyöhykkeellä. Kesäkuussa raepäiviä oli yhdeksän, ja tapauksia noin 50.

Heinäkuu oli lähes toukokuun toisinto suursäätilan osalta. Raepäiviä oli kahdeksan, mutta tapausten määrä jäi vaivaiseen 23 kappaleeseen. Yleensä heinäkuussa on eniten raetapauksia kesää kohden. Suuria, eli halkaisijaltaan yli kahden senttimetrin kokoisia rakeita, havaittiin yhteensä 16 päivänä. Suurimmat rakeet olivat 4,5 senttimetrin kokoisia, ja ne havaittiin Alavetelissä Pohjanmaalla 2. elokuuta.

”Kesän suurimmat rakeet havaittiin samalla paikkakunnalla ja tismalleen samana päivänä kuin viime vuonna. Se on hyvin poikkeuksellista”, meteorologi Jari Tuovinen toteaa.

Havaintoja isoista rakeista kertyi koko kesältä 39 kappaletta.

Syyskuu oli poikkeuksellinen raekuukausi, lokakuussa rakeita ennätysmyöhään

Syyskuussa rakeita satoi peräti 11 päivänä ja tapauksiakin kertyi 85 kappaletta. Syyskuu olikin tapausmäärän perusteella raekauden vilkkain kuukausi. Syyskuun 12. päivä oli kauden vilkkain yksittäinen raepäivä. Ylitornion Raanujärvellä havaitut rakeet olivat harvinaisia ajankohtaansa nähden Lapissa, mutta vieläkin harvinaisempia olivat 23. syyskuuta Joutsan alueella trombin yhteydessä sataneet kolmen senttimetrin kokoiset rakeet. Syyskuun suurimmat, neljäsenttiset rakeet, on havaittu 14.9.2004 Enossa.

Vielä 22. lokakuuta muodostui ukkoskuuroja maan länsiosaan, ja jäärakeet kasvoivat paikoin suuriksi muun muassa Hämeenlinnan lähistöllä. Tämä ajankohta on myöhäisin suurien rakeiden havainto Suomessa. Aiempi ennätys syntyi Mäntsälässä 19.10.2011, jolloin satoi 2,5-senttisiä rakeita.

Kesän 2018 mielenkiintoisimmat tapahtumat:

17.5. Ensimmäiset suuret rakeet (2 cm) Kuusamossa ja Puolangalla

19.6. Useita havaintoja 2–3-senttisistä rakeista muun muassa maan eteläosassa sekä Polvijärvellä

2.8. Maan länsiosassa useita havaintoja 2–4-senttisistä rakeista, suurimmat Alavetelissä (4,5 cm)

3.8. Etenkin Savossa suuria rakeita, muun muassa Leppävirran Mustinmäellä (4 cm)

12.9. Kesän vilkkain raepäivä (37 havaintoa)

14.9. Lapin Raanujärvellä noin 2-senttisiä rakeita, myöhäisin suurien rakeiden tapaus Lapissa

23.9. Joutsan trombi ja sen yhteydessä 3-senttisiä rakeita

22.10. Maan länsiosassa useita havaintoja 1,5–2-senttisistä rakeista, suurimmat yli 2,5-senttisiä, mikä on myöhäisin ajankohta suurille rakeille Suomessa.

Jäärakeita satoi elokuussa 12 päivänä, joista kuukauden 2. ja 3. päivä olivat vilkkaimpia.

Oct 01

Ilmatieteen laitos – Syyskuu oli kymmenettä kertaa peräkkäin tavanomaista lämpimämpi

Kesän hellepäivien määrä jäi vain yhden päähän mittaushistorian ennätyksestä. Kasvukauden lämpösumma on jo nyt ennätyksellisen suuri.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan syyskuu oli Lappia lukuun ottamatta harvinaisen, paikoin jopa poikkeuksellisen lämmin. Kuukauden keskilämpötila vaihteli etelärannikon noin 14 asteesta Pohjois-Lapin vajaaseen 8 asteeseen. Kuukauden keskilämpötila oli 1–3 astetta tavanomaista korkeampi. Lämpöoloiltaan vastaavanlainen syyskuu esiintyy keskimäärin kerran 10–30 vuodessa, Lapissa hieman useammin.

Syyskuu oli lämpöoloiltaan kaksijakoinen. Kuukauden alku ja keskivaihe olivat selvästi tavanomaista lämpimämpiä, kun taas loppu oli tavanomaista kylmempi. Kuukauden ylin lämpötila oli Rauman Pyynpäässä kuukauden 8. päivänä mitattu 26,1 astetta. Kyseessä oli samalla menneen kesän viimeinen eli 64. hellepäivä maassamme. Se jäi vain yhden päivän päähän vuodesta 1960 alkaen mitatusta hellepäiväennätyksestä, joka on 65 kappaletta vuodelta 2002. Vaikka hellepäiviä ei 8. päivän jälkeen enää mitattu, kohosi lämpötila vielä kuukauden puolivälin jälkeenkin paikon yli 20 asteeseen.

Kuukauden 26. ja 27. päivinä maamme yli kulki Kuisma-myrsky, joka aiheutti jonkin verran vahinkoa ja sähkökatkoja etenkin maan etelä- ja keskiosassa. Voimakkain merialueilla havaittu keskituuli oli Rauman Kylmäpihlajassa mitattu 26,1 metriä sekunnissa. Maa-alueilla mitatut kovimmat puuskat olivat noin 23 metriä sekunnissa. Kuisma-myrskyn jälkeen maahamme purkaantui pohjoisesta kylmää ilmaa, ja lämpötila painui kuukauden viimeisinä öinä lähes koko maassa pakkaselle. Kuukauden alin lämpötila, -9,5 °C, mitattiin Muonion kirkonkylässä 29. päivänä.

Kuivan kesän jälkeen tavanomaista enemmän sadetta

Syyskuu oli suurimmassa osassa maata tavallista sateisempi. Varsinkin Etelä-Karjalasta Ylä-Lappiin ulottuvalla alueella kuukauden sademäärä kohosi paikoin harvinaisen korkeaksi eli vastaavaa esiintyy keskimäärin kerran 10–30 vuodessa. Syyskuun sademäärä vaihteli Pohjanmaan sekä Länsi-Lapin noin 50 millimetristä Itä-Suomen runsaaseen 100 millimetriin. Kuukauden suurin sademäärä, 148,6 millimetriä, mitattiin Virolahden Koivuniemessä. Pienin sademäärä oli alustavasti Seinäjoen Pelmaan asemalla, 34,6 millimetriä. Suurin vuorokauden sademäärä oli Savonlinnan Punkaharjun Laukansaaressa 11. päivänä mitattu 56,7 millimetriä.

Tilastoitava ensilumi satoi kuukauden lopulla, kun Kilpisjärven kyläkeskuksessa mitattiin 25. syyskuuta aamun lumensyvyydeksi 2 senttimetriä.

Kasvukauden lämpösumma jo ennätyksellinen

Terminen kasvukausi alkoi tänä vuonna etelässä huhtikuun loppupuoliskolla ja pohjoisessa toukokuun alussa. Syyskuun loppuun mennessä tehoisaa lämpösummaa on kertynyt jo ennätyksellisen paljon pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla lämpösummaa on kertynyt 1839 vrk °C, mikä ylittää jo aseman entisen ennätyksen vuodelta 2011 (1829 vrk °C). Lämpösummaa kertyy etelässä vielä tyypillisesti lokakuun loppuun saakka eli lopulliset arvot selviävät myöhemmin. Pohjoisessa terminen kasvukausi alkaa kuitenkin olla jo ohitse.

Lämpösummaa kertyy päiviltä, jolloin vuorokauden keskilämpötila on +5 asteen yläpuolella. Summaan lasketaan kasvukauden aikana vuorokauden keskilämpötilan viiden asteen ylittävä osa. Jos vuorokauden keskilämpötila jää kasvukaudella + 5 asteen alapuolelle, summaa ei kerry, mutta se ei myöskään vähene.

Sää on harvoin poikkeuksellinen. Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen ainoastaan, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi kutsutaan, kun sääilmiön esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. http://ilmatieteenlaitos.fi/saa-on-harvoin-poikkeuksellinen

Lisätietoja:

Syyskuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/syyskuu

Sep 27

Ilmatieteen laitos – Sää kylmenee ja yöpakkasia on tulossa koko maahan

Autoilijoiden on syytä varautua syksyn ensimmäisiin liukkaisiin koko maassa. Ennen liikenteeseen lähtöä kannattaa tarkistaa voimassa olevat varoitukset ja ajokeli.

Ilmatieteen laitoksen 27.9. tekemän ennusteen mukaan Kuisma-myrsky väistyy tänään torstaina vähitellen Suomen itäpuolelle ja pohjoisesta virtaa koko maahan kylmää ilmaa. Tuuli heikkenee ja sää muuttuu selkeämmäksi, joten lähiöistä on tulossa hyvin kylmiä.

Jo ensi yönä lämpötila laskee maan länsi- ja pohjoisosassa pakkasen puolelle, etelässä ja idässä lämpötila pysyy pääosin nollan yläpuolella runsaamman pilvisyyden vuoksi. Lähiöistä kylmin on perjantain ja lauantain välinen yö, jolloin lähes koko maassa on pakkasta. Kylmimmillään lämpötila on lännessä ja pohjoisessa -4 asteesta -8 asteeseen. Päivisin aurinko kuitenkin lämmittää ja lämpötila kohoaa +5 ja 10 asteen välille, Lapissa nollan ja +5 asteen välille. Lauantain kuluessa lounaisvirtaus alkaa voimistua ja siten myös yöt muuttuvat lämpimimmiksi.

Ajo-olosuhteet ovat lähipäivinä pääosin normaalit ja kuivat, mutta öisin ja aamuisin voi lähinnä vesistöjen läheisyydessä sekä silloilla ja rampeissa esiintyä paikoin kuuraa ja mustaa jäätä.

”Nämä ensiliukkaat tahtovat aina yllättää autoilijat, ja juuri paikallisuuden vuoksi ne ovatkin hyvin yllättäviä. Pyrimme varoittamaan liukkaista entistä herkemmin, jotta ikäviltä onnettomuuksilta vältyttäisiin”, toteaa Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Henri Nyman.

”Syksyn ensimmäisillä liukkailla keleillä varovaisuus on malttia. Turvaväli kannattaa pitää riittävänä ja huomioida, että jarrutusmatkat voivat olla totuttua pidempiä”, kertoo Liikenneviraston päivystävä liikennekeskuspäällikkö Juha Alikoivisto.

Niin ikään ennakoinnista on apua. Ajokelin voi esimerkiksi tarkistaa Liikenneviraston Liikennetilanne-palvelusta, josta löytyvät muun muassa kelikamerat.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Liikenneviraston Liikennetilanne-palvelu: https://liikennetilanne.liikennevirasto.fi/

Sep 26

Uusi syysmyrsky saapumassa Suomeen

Länsituuli voimistuu myrskypuuskiin keskiviikkoillasta alkaen maan etelä- ja keskiosassa. Puuskat voivat aiheuttaa sähkökatkoja.

Ilmatieteen laitoksen 26.9. tekemän ennusteen mukaan voimakas matalapaine liikkuu keskiviikkoillan ja torstain aikana Suomen yli itään. Länsituuli alkaa voimistua myrskypuuskiin keskiviikkoiltana länsirannikon maakunnissa ja yöllä muualla maan etelä- ja keskiosassa. Maan lounaisimmassa osassa voi tulla sade- ja ukkospuuskia tänään alkuillasta ennen varsinaisia matalapainetuulia. Sademäärät ovat noin 5–20 millimetriä koko maassa.

Sadealueen jälkeen puuskainen, länsiluoteinen tuuli voimistuu lännestä alkaen. Puuskat ovat voimakkuudeltaan laajalti 15–20 metriä sekunnissa, maan etelä- ja keskiosassa 17–22 metriä sekunnissa. Tuulenpuuskat aiheuttavat paikoin sähkökatkoja maan etelä- ja keskiosassa varsinkin järvien länsirannoilla.

Enontekiön Kilpisjärvellä satoi eilen 25. syyskuuta ensilumi; aamun havainnossa oli kaksi senttimetriä lunta. Pohjois-Lapin tunturiseudulla ja Enontekiön kunnassa sataa keskiviikon aikana lisää lunta ja räntää 5–10 senttimetriä, ja ajokeli muuttuu huonoksi talvisten olosuhteiden vuoksi. Matalapaineen jälkipuolella purkautuu kylmää ilmaa, ja sää jatkuu pari astetta tavanomaista kylmempänä.

Yöpakkasia tai hallaa voi esiintyä erityisesti perjantain ja lauantain vastaisina öinä aina maan eteläosaa myöten. Vesistöjen lähellä hallaa ei kuitenkaan esiinny.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Toimintaohjeita myrskypuuskiin: https://ilmatieteenlaitos.fi/toimintaohjeita-myrskypuuskiin

Sep 20

Syysmyrsky saapuu Suomeen lauantaina

 

Tänään torstaina maan länsiosassa puuskainen tuuli on kaatanut paikoin puita ja aiheuttanut sähkökatkoja. Lisää on luvassa jo lauantaina, kun Suomeen saapuu syysmyrsky.

Britteinsaarten länsipuolella on parhaillaan kehittymässä matalapaine, joka liikkuu koilliseen. Perjantaina Pohjanmerelle saapuessaan matalapaine voimistuu myrskyksi ja aiheuttaa matkansa varrella Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa voimakkaita myrskypuuskia. Myrskykeskus liikkuu Ruotsin itärannikkoa pitkin koilliseen lauantaina, jolloin tuuli on voimakkaimmillaan Suomessa. Viimeistään lauantai-iltana tuuli heikkenee vähitellen.

Tuuli yltyy etenkin Pohjanlahdella sekä lounaisilla merialueilla monin paikoin myrskylukemiin. Ilmatieteen laitoksen 20. syyskuuta tekemän ennusteen mukaan maa-alueilla etenkin maan länsiosassa tuuli yltää lauantaina päivällä puuskissa 17‒22 metriin sekunnissa. Myös muualla maassa tuuli on puuskissa monin paikoin kovaa. Puuskatuulet voivat yllättää maan lounaisosassa paikoin jo perjantai-iltana, kun voimakas kylmä rintama ja siihen liittyvät sade- tai ukkoskuurot saapuvat alueelle lounaasta.

“Puuskainen tuuli kaataa paikoin puita ja voi aiheuttaa ajoittain häiriöitä liikenteessä ja sähkönjakelussa”, sanoo päivystävä meteorologi Paavo Korpela Ilmatieteen laitokselta.

Syysmyrskyn vaikutuksesta Suomeen saapuu perjantaina ensin etelästä hyvin lämmintä ilmaa.

“Etenkin perjantai-iltana ja lauantain vastaisena yönä sää voi tuntua hyvinkin erikoiselta, kun tuulisen syysyön lämpötilat ovat lähellä 20 astetta”, Korpela sanoo.

Myrskymatalapaineen mukana saapuva kylmä rintama tuo kuitenkin jo lauantaipäiväksi Suomeen huomattavasti viileämpää ilmaa, ja päivälämpötilat jäävät alle 15 asteen. Ensi viikon alussa sää viilenee entisestään, ja myös yöpakkasia esiintyy monin paikoin.

Voimassa olevat varoitukset: ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Sep 10

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta Sää- ja ilmastoriskeihin voidaan varautua

Suuri osa Suomea lähivuosina uhkaavista sää- ja ilmastoriskeistä on hallittavissa hyvällä varautumisella. Tietämys riskeistä on nyt koottu yhteen valtioneuvoston tilaamassa ”Sää- ja ilmastoriskien arviointi ja toimintamallit (SIETO)” -hankkeessa. Erityisesti infrastruktuuriin ja välittömästi vaaraa aiheuttaviin sääilmiöihin kuten tulviin ja myrskyihin voidaan kohtalaisen hyvin varautua. Lähivuosikymmeninä riskien arvioidaan kasvavan, mikä lisää varautumistarvetta. Tällöinkin muuttuviin sää- ja vesioloihin liittyviä riskejä on Suomen oloissa mahdollista hallita, jos taloudellinen kehitys on suotuisaa ja yhteiskunta pysyy vakaana.

Kesän 2018 kuivuus, helteet, metsäpalot ja rankkasateet muistuttivat siitä, että Suomessakin säähän liittyvät ilmiöt aiheuttavat mittavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Ilmastonmuutos myös muuttaa nykyisiä uhkia ja aiheuttaa vähitellen kehittyviä, uusia riskejä yhteiskunnalle, infrastruktuurille ja luonnolle.

“Muuttuvien riskien tehokas hallinta lisää ihmisten hyvinvointia ja turvallisuutta”, korostaa SIETO-hankkeen koordinaattori, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Heikki Tuomenvirta.

Laadittu ilmastoriskiarvio luo perustan hankkeessa kehitetylle toimintamallille, jota ehdotetaan vastedes käytettäväksi. Toimintamalli auttaa päivittämään ilmastoriskiarviota säännöllisesti ja yhdistämään sen eri toimijoiden nykyisiin järjestelmiin, esimerkiksi pelastus- ja varautumissektorilla sekä alueellisissa riskiarvioissa. Se tukee myös kansallisen turvallisuusstrategian mukaista yleistä riskiarviota, joka ohjaa koko yhteiskunnan varautumista.

Tuholaisten ja tautien riskit vaikeasti arvioitavia

Vaikeasti arvioitavia ja hallittavia ovat epäsuorasti sää- ja ilmasto-oloihin liittyvät riskit, kuten taudit ja tuholaiset joista osa on vieraslajeja. Nämä riskit kohdistuvat ihmisten terveyteen, luontoympäristöön, maa- ja metsätalouteen sekä riista- ja kalatalouteen. Toinen vaikeasti arvioitava ja hallittava riskiluokka ovat muualta maailmasta välittyvät ilmastonmuutoksen vaikutukset. Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin esimerkiksi talouden toimijoihin ja kansainväliseen turvallisuuteen ja edelleen myös Suomen huoltovarmuuteen ja kokonaisturvallisuuteen.

Muuttuvat riskit eivät jakaudu tasaisesti. Vanhukset ovat huomattavasti haavoittuvampia helleaaltojen vaikutuksille kuin muu väestö, hyvätuloisilla on paremmat mahdollisuudet suojautua esimerkiksi ruoan hinnan nousulta kuin pienituloisilla, eikä luonnonvara-aloilla pienemmillä toimijoilla ole välttämättä mahdollisuutta ostaa vakuutusta suojaamaan taloudellisilta vahingoilta. Kuivuuden riski on suurin Etelä- ja Lounais-Suomessa, missä järviä on vähän, pohjavesiesiintymät pirstaloituneet ja vedenkäyttö suhteessa käytettäviin vesivaroihin suurin.

Toimintamalli tehostaa riskien hallintaa

Maailmanlaajuisesti sää- ja ilmastoriskien hallintaa on tarpeen kehittää yhtenäistämällä ja tehostamalla riskien arviointia. Toimintamallin peruspilarina on ajantasainen ja johdonmukaisesti koottava riskitieto, johon tarvitaan jatkuvaa tietoa ilmaston ja yhteiskunnan menneestä ja tulevasta kehityksestä. Toimintamallin avulla on tarkoitus tuottaa perustiedoista toimialakohtaisia riskiarvioita, jotka lopuksi yhdistetään kustannustehokkaasti kansalliseksi sää- ja ilmastoriskiarvioksi.

“Ehdotetun toimintamallin merkitys on siinä, että se tekee sää- ja ilmastoriskien arvioinnista nykyistä johdonmukaisemman ja antaa olennaista tietoa, jota voidaan huomioida yleisessä kansallisessa riskiarvioinnissa”, toteaa toimintamallin kehitystä vetänyt Suomen ympäristökeskuksen professori Mikael Hildén.

Hanke toteuttaa Kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaa, jonka keskeisenä tavoitteena on toimialakohtainen riskien hallinta.

“Ilmasto lämpenee niin nopeasti, että hillintätoimien lisäksi sen vaikutuksiin on välttämätöntä sopeutua vahvistamalla yhteiskunnan sietokykyä”, sanoo hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut Saara Lilja-Rothsten maa- ja metsätalousministeriöstä.

SIETO-hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hanketta koordinoi Ilmatieteen laitos, joka vastasi riskianalyysin tekemisestä. Suomen ympäristökeskus vastasi toimintamallin kehittämisestä. Lisäksi hankkeeseen osallistuivat Luonnonvarakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Helsingin yliopiston Biotieteiden laitos.

Raportti: Sää- ja ilmastoriskit Suomessa – Kansallinen arvio

Raportti: Ilmastokestävä Suomi – Toimintamalli sää ja ilmastoriskien arviointien järjestämiseksi

Policy Brief -katsaus: Sää- ja ilmastoriskien arviointi ja seuranta on panostus turvallisuuteen ja hyvinvointiin

Sep 07

Ilmatieteen laitos – Kuumana kesänä ukkosti tasaisesti ympäri Suomea

Ukkosia esiintyi kesällä 2018 melko tasaisesti ympäri maata, ja salamamäärä oli lähellä keskimääräistä. Suuri osa kesän salamoista iski muutaman rajun vuorokauden aikana elokuun alussa.

Elokuun loppuun mennessä Ilmatieteen laitoksen salamanpaikannin oli havainnut runsaat 110 000 maasalamaa Suomessa. Tämä on vain hieman alle keskimääräisen (130 000). Voimakkaita ukkosia esiintyi runsaasti heinäkuun 29. päivän ja elokuun 5. päivän välisenä aikana, kun pitkä helteinen jakso päättyi epävakaisempaan säätyyppiin.

Kaiken kaikkiaan touko-heinäkuussa salamointi oli keskimääräistä vähäisempää, mikä johtui korkeapainevoittoisesta, kuivasta säätyypistä. Elokuussa puolestaan salamoi yli kaksinkertaisesti keskimääräiseen verrattuna. Suurin osa elokuun salamoista esiintyi Lapissa sekä ja pinta-alaan suhteutettuna Pohjanmaalla.

Voimakkaimmat ukkoset keskittyivät maan länsi-, keski-, itä- ja pohjoisosiin, mutta ukkospäivien määrä oli melko tasainen ympäri Suomea.

”Tämä ei ole kovin yleistä, vaan useimmiten kesällä Suomen ukkoset painottuvat johonkin päin maata. Tämä on luultavasti näkynyt esimerkiksi sähköyhtiöiden yhteenlasketuissa häiriötilastoissa, kun ukkosia on esiintynyt vähän joka kylällä”, toteaa ryhmäpäällikkö Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta.

Elokuun alussa rytisi kunnolla

Elokuun alussa pitkää hellejaksoa sävytti tilapäisesti epävakaa säätyyppi, joka tuotti samalla erittäin rajuja ukkosia. Elokuun 2. ja 3. päivän aikana salamoita kertyi yhteensä yli 50 000 kappaletta eli lähes puolet koko kesän salamamäärästä.

”Salamoiden vuorokausimäärä oli yli 20 000 kahtena peräkkäisenä päivänä. Sääpäivystyksemme laskeskeli, että vastaavaa ei ole koettu ainakaan kahteenkymmeneen vuoteen eli nykyisen salamanpaikantimemme aikana. Koska nämä ukkoset esiintyivät vielä ilta- ja yöaikaan, oli tietyillä alueilla melkoinen ilotulitus”, tutkija Terhi Laurila arvioi.

Näiden päivien aikana kehittynyt ukkospilvirykelmä oli satojen kilometrien mittainen ja peitti siten alleen laajoja alueita. Salamoiden lisäksi vahinkoja esiintyi rankkasateiden sekä voimakkaiden tuulen puuskien vuoksi.

Syksylläkin ukkostaa

Elokuun iltaukkosten aikoihin Ilmatieteen laitos sai runsaasti havaintoja elosalamoista ja kalevantulista.

”Nämä ovat tavallisia salamoita, jotka esiintyvät niin kaukana, ettei niiden ääni kuulu vaan ainoastaan välähdykset eli valo havaitaan”, Antti Mäkelä sanoo.

Suomessa ukkoskausi jatkuu syyskuulle saakka, eikä ole harvinaista, että runsassalamaisia ukkosia esiintyy vielä syyskuussa.

”Etenkin nyt kun merivesi on lämmintä, meren ylle voi kehittyä ukkosia ja näiden yhteyteen jopa vesipatsaita eli veden yllä esiintyviä trombeja”, Mäkelä sanoo. 

Ukkoset Suomessa: http://ilmatieteenlaitos.fi/ukkonen-ja-salamat

Sep 03

Ilmatieteen laitos – Touko-elokuu oli mittaushistorian lämpimin

Kuivuus, lämpöaallot ja metsäpalot testasivat yhteiskunnan toimintakykyä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.

Ilmatieteen laitoksen tilastoissa kesä eli kesä-elokuu oli tänä vuonna noin kaksi astetta tavanomaista lämpimämpi. Näin lämmin kesä toistuu Suomessa keskimäärin 20‒30 vuoden välein. Osalla paikkakunnista kesä oli kuitenkin tätäkin äärevämpi. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä kesä oli aseman 174-vuotisen mittaushistorian jaetulla ykkössijalla vuoden 2011 kanssa. Sodankylän Tähtelässä kesä oli aseman 118-vuotisen mittaushistorian toiseksi lämpimin, vain vuonna 1937 kesä oli lämpimämpi.

Jos kesätarkastelu laajennetaan koskemaan myös toukokuuta, oli kulunut kesä Suomen mittaushistorian lämpimin, niin yksittäisillä havaintoasemilla kuin koko maan keskiarvona. Koko maan touko-elokuun keskilämpötila oli jopa 0,3 astetta lämpimämpi kuin toiseksi lämpimimpänä vuonna 1937.

Kesän ylin lämpötila oli Vaasan Klemettilässä 18. heinäkuuta mitattu 33,7 astetta. Tämä on toiseksi korkein huippulämpötila ainakin 60 vuoteen, ainoastaan kesän 2010 ylin lämpötila (37,2 astetta) oli tätä korkeampi.

Hellettä poikkeuksellisen paljon

Hellettä eli yli 25 asteen lämpötiloja mitattiin maan eteläosassa noin 40 päivänä ja Lapin asemilla noin 20 päivän molemmin puolin. Hellepäiviä oli paikkakunnasta riippuen 10‒30 tavanomaista enemmän. Yksittäisistä havaintoasemista eniten hellepäiviä mitattiin Heinolassa, 46 kappaletta. Tämä on kolmanneksi eniten vuodesta 1960 lähtien tarkasteltuna.

Yhteensä jossain päin maata mitattiin hellettä 63 päivänä, mikä on toiseksi suurin määrä 1960-luvulta alkaen. Vain vuonna 2002 on mitattu enemmän hellepäiviä, 65 kappaletta. Tilastojen valossa hellelukemat ovat mahdollisia vielä syyskuussa.

Erittäin kuiva alkukesä

Kesäkuu-elokuu oli tavanomaista vähäsateisempi maan länsipuoliskolla. Etenkin Ahvenanmaalta Keski-Suomeen yltävällä alueella sademäärät jäivät vain noin puoleen tavanomaisesta, mikä on harvinaista. Vastaavaa toistuu keskimäärin 10–30 vuoden välein. Muutamilla havaintoasemilla maan lounaisosassa kesä oli jopa ennätyksellisen kuiva. Keskimääräistä sateisempaa oli lähinnä vain Pohjois-Lapissa. Kesän suurin sademäärä, 286,6 millimetriä, mitattiin Taivalkoskella. Vähiten satoi Ahvenanmaan Jomalassa, 77,6 millimetriä.

Kuivuus alkoi kuitenkin jo toukokuussa ja maan länsiosassa ei käytännössä satanut juuri lainkaan yli kuukauteen. Vähäiset sadekertymät yhdistettynä kesän kuumuuden aiheuttamaan haihduntaan saivat maaston ja metsät erittäin kuiviksi etenkin alkukesästä.

Elokuukin oli lämmin

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuu oli 1–3 astetta tavanomaista lämpimämpi. Suurin lämpötilapoikkeama oli maan itäosassa, jossa vastaavanlainen elokuu toistuu keskimäärin kerran 10–30 vuodessa.

Kuukauden ylin lämpötila, 32,9 astetta, mitattiin Lappeenrannan Konnunsuolla 2. elokuuta. Vastaavasti alin lämpötila, -2,5 astetta, mitattiin Kittilän Lompolonvuomassa 28. elokuuta.

Elokuu oli kesän tavoin tavanomaista kuivempi maan länsiosassa, jossa sademäärä jäi paikoin alle puoleen tavanomaisesta. Maan pohjoisosassa sademäärä oli keskiarvojen yläpuolella, Pohjois-Lapissa paikoin jopa kaksinkertainen tyypillisiin arvoihin verrattuna. Suurin elokuun sademäärä oli alustavien tietojen mukaan 143,3 millimetriä Inarin Angelissa. Vähiten satoi Köyliön Yttilässä, 14,9 millimetriä. Suurin vuorokauden sademäärä oli 64,4 millimetriä Kaustisilla 2. elokuuta.

Maasalamoita paikannettiin elokuussa noin 61 000, mikä oli kaksinkertainen määrä tavanomaiseen nähden. Lähes kaikki salamointi painottui kahdelle päivälle 2.-3. elokuuta.

Ilmastonmuutoksen riskeihin varautuminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä

Useimmissa Pohjoismaissa ja Baltian maissa kulunut kesä oli ennätyksellinen. Esimerkiksi Norjassa kesä oli kuumin ja kuivin 1900-luvulle ulottuvan mittaushistorian aikana. Ruotsissa touko- ja kesäkuun keskilämpötilat ylittivät edelliset ennätykset, ja keskilämpötila ylittyi suuressa osassa maata yli neljällä asteella vuoden 1961–1990 vertailukauteen nähden. Latviassa toukokuu oli mittaushistorian lämpimin; myös kesä- ja heinäkuu olivat tavanomaista lämpimimpiä. Kuivuus, lämpöaallot ja metsäpalot testasivat yhteiskunnan toimintakykyä useissa Pohjoismaissa. Islannissa puolestaan satoi paikoin poikkeuksellisen paljon.

Pohjoismaissa ja Baltian maissa sää vaihtelee paljon vuosittain. Tulevaisuudessa talvet ovat leudompia, vähälumisempia ja kylmiä jaksoja esiintyy harvemmin. Lämpöaallot ja kuivuus yleistyvät kesäisin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset matalapaineiden esiintymistiheyteen ja korkeapaineiden kestoon voivat edelleen voimistaa säässä tapahtuvia muutoksia.

”Ennätyksellisiä sääilmiöitä esiintyy tulevaisuudessa yhä useammin. Siksi yhteiskunnan on varauduttava muuttuneeseen ilmastoon, jossa nyt poikkeuksellisena pidetyistä sääilmiöistä, kuten helleaalloista, rankkasateista tai kaupunkitulvista, tulee yhä tavanomaisempia”, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski sanoo. ”Sää ja ilmastonmuutos ovat maailmanlaajuisia ilmiöitä. Tästä syystä tarvitaan laaja-alaista kansainvälistä yhteistyötä.”

Pohjoismaiden ja Baltian maiden ilmatieteen laitosten pääjohtajat ovat sopineet konkreettisista toimista varautumisen kehittämiseksi.

”Olemme vastikään sopineet yhteistyömme tiivistämisestä sekä laajentamisesta myös Hollannin ja Irlannin ilmatieteen laitosten kanssa. Yhteisenä tavoitteenamme on tuottaa tulevaisuudessa yhä laadukkaampia tutkimustietoon pohjautuvia palveluita yhteiskunnalle, jotta voimme paremmin varautua ja sopeutua ilmastonmuutoksesta aiheutuviin riskeihin.”

Elokuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/elokuu
Sääennätyksiä: http://ilmatieteenlaitos.fi/saaennatyksia

Sää on harvoin poikkeuksellinen. Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen ainoastaan, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi kutsutaan, kun sääilmiön esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. http://ilmatieteenlaitos.fi/saa-on-harvoin-poikkeuksellinen

Aug 03

Ilmatieteen laitos – Eilinen oli kesän toistaiseksi vilkkain ukkospäivä

eclairs-foudre-et-nuages-sombres

Torstaina havaittiin yli 27 000 maasalamaa koko maassa, mikä on lähes koko elokuun keskimääräinen salamamäärä.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesä on ollut salamoinniltaan toistaiseksi vaisu. Heinäkuun loppuun mennessä Suomessa oli havaittu noin 51 000 maasalamaa, kun vastaava mittaushistorian keskiarvo on yli kaksinkertainen.

Torstaina 2. elokuuta yllettiin kuitenkin liki huippulukemiin vuorokauden salamamäärässä, kun lähes koko maassa esiintyneet ja paikoittain voimakkaat ukkoskuurot johtivat yli 27 100 maasalamaan koko maassa. Tämä on toiseksi suurin lukema 2000-luvulla, ainoastaan vuoden 2013 vuorokausiennätys on niukasti suurempi.

”Suuresta päiväkohtaisesta salamamäärästä kertoo myös se, että elokuun keskimääräinen salamamäärä, 29 000, on nyt jo muutamassa päivässä ylitetty”, sanoo tutkija Peter Ukkonen Ilmatieteen laitokselta.

Perjantain kuluessa ukkostelu jatkuu etenkin maan keskivaiheilla, kun kylmärintama liikkuu päivän kuluessa maan etelä- ja keskiosan yli itään. Samalla helteisen kostea ilmamassa väistyy pois.

”Viikonloppuna ja ensi viikon alussa ukkoskuuroja kehittyy enää paikoin lähinnä maan etelä- ja itäosaan. Ilmamassan viilenemisen vuoksi ukkosten todennäköisyydet laskevat tämän jälkeen selvästi”, sanoo meteorologi Jari Tuovinen Ilmatieteen laitokselta.

Eniten ukkostaa yleensä heinäkuussa

Vilkkaimpina ukkospäivinä Suomessa on havaittu jopa noin 30 000 maasalamaa, ja vuorokausiennätys on 40 000 maasalamaa (29.6.1988). Viime ukkoskauden maasalamamäärä jäi hyvin lähelle tilastojen minimiä: touko-syyskuussa paikannettiin 30 300 maasalamaa. Minimiennätys, 29 700 salamaa, on vuodelta 2015.

Suomessa koetaan ensimmäiset merkittävät ukkoset yleensä toukokuussa. Kausi vilkastuu mentäessä kohti keskikesää: runsaimmat ukkoset koetaan tyypillisesti heinäkuussa. Heinäkuussa Suomen maankamaralle iskee keskimäärin 60 000 salamaa, joka on lähes puolet koko vuoden noin 140 000 salamasta. Elokuussa ukkoset alkavat pikkuhiljaa vähetä, ja syyskuun jälkeen ukkostaa enää melko satunnaisesti, mutta silloinkin ukkoset voivat vielä olla rajuja. Ukkosten esiintyminen on vahvasti riippuvainen yleisestä suursäätilasta; lämmin ja kostea kesä on ukkosten kannalta suotuisa.