Aug 29

Ilmatieteen laitos – Rauli oli kesämyrskyksi harvinaisen voimakas

rauli_myrsky_20160827

Pohjoisilla merialueilla tuuli yltyi myrskylukemiin ja maan keskiosassa maa-alueilla mitattiin yleisesti myrskypuuskia.

Rauli-myrsky kaatoi puita ja aiheutti laajoja sähkökatkoja lauantaina 27. elokuuta. Maa-alueilla kovimmat havaitut puuskat, 24,9 m/s, mitattiin Vaasan Klemettilässä sekä Kuopion Maaningalla. Yli 20 m/s puuskia havaittiin yleisesti maan keskiosassa. Aivan maan eteläosassa sekä pohjoisessa tuuli oli heikompaa. Merellä kovin havaittu keskituulen nopeus oli Hailuodossa mitattu 23,6 m/s.

Ajankohta ja laajuus teki myrskystä erityisen

Pelkästään tuulen nopeuksien perusteella Rauli ei ollut myrskynä kovin erikoinen, vastaavia tuulen nopeuksia havaitaan lähes joka vuosi. Tilanteesta tekee kuitenkin hyvin merkittävän myrskyn ajankohta. Elokuun lopulla puut olivat täysin lehdessä ja roudaton maaperä oli sateisen elokuun jäljiltä monin paikoin varsin märkä. Näiden tekijöiden myötä Rauli-myrskyn vaikutukset olivat hyvin erilaisia, kuin jos myrsky olisi sattunut esimerkiksi joulukuussa. Lisäksi myrskyn tuulimaksimi osui iltapäivään, jolloin auringonsäteily lisäsi ilman puuskaisuutta.

Suureen vahinkojen määrään vaikuttivat myös voimakkaiden tuulten laaja alue aina Pohjanmaalta Etelä-Karjalaan. Lisäksi myrskypuuskat puhalsivat voimakkaina useita tunteja. Vaikutuksiltaan Rauli-myrskyä voidaan verrata loppuvuonna 2013 esiintyneisiin Eino- ja Seija-myrskyihin. Vastaavanlaista myrskyä ei ole kuitenkaan havaittu kesäkuukausina ainakaan 2000-luvulla.  

Voimakkaan matalapaineen yhteyteen kehittyi Pohjois-Pohjanmaalla myös ukkoskuuroja, joihin alustavien tietojen mukaan liittyi paikallisia syöksyvirtauksia sekä mahdollinen trombi.

Aug 26

Ilmatieteen laitos: Lauantaina voimakkaita tuulia lähes koko maassa

thunder-icon

Vuodenaikaan nähden harvinaisen voimakas matalapaine liikkuu lauantaina Perämeren, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yli itään. Matalapaine aiheuttaa etenkin maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa monin paikoin myrskypuuskia. Tuulivahingot ovat todennäköisiä.

Ilmatieteen laitoksen 26. elokuuta tekemän ennusteen mukaan lännenpuoleisen tuulen nopeus on maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa puuskissa 16-21 m/s, järvialueilla paikoin jopa 25 m/s. Kaikkein voimakkaimmat puuskat painottuvat maan keskiosaan. Myrskypuuskat saapuvat Suomeen lännestä ja ovat laaja-alaisimmillaan iltapäivällä ja illalla. Myöhään illalla ja yöllä voimakkaat tuulet painottuvat maan itäosaan ja heikkenevät vähitellen sunnuntaiaamua kohden.

“Myrskypuuskien vaikutukset ovat todennäköisesti kohtalaiset, paikoin jopa merkittävät. Puut ovat täydessä lähdessä ja maaperä sula, mikä edesauttaa tuulivahinkojen syntymistä. Eniten  sähkökatkoja ja myrskyvahinkoja tuuli aiheuttanee maan keskiosissa”, arvioi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Paavo Korpela.

Matalapaineeseen liittyy voimakkaita sateita etenkin Etelä-Lapissa sekä Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosissa. Vuorokauden sademäärä on alueella n. 30 mm, paikoin jopa 50 mm. Runsaat sateet voivat aiheuttaa alueella paikallisia pienialaisia tulvia.

Myrskymatalapaineen yhteydessä esiintyy paikoin myös ukkosia. Paikalliset ukkoskuurot ovat maan keskiosassa mahdollisia jo lauantain vastaisena yönä, kun kylmä rintama liikkuu alueen yli itään. Päivällä Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella esiintyy kuitenkin yleisemmin sade- ja ukkoskuuroja, joihin saattaa liittyä myös voimakkaita ukkospuuskia.

Neljättä Suomen luonnon päivää vietetään lauantaina 27.8. Päivän aikana järjestetään monenlaisia tapahtumia, joihon voit tutustua suoraan uudella tapahtumakartalla. Voimassa olevat säävaroitukset kannattaa ottaa huomioon päivän aikana.

Aug 25

Ilmatieteen laitos – Lauantaina voimakkaita tuulia lähes koko maassa

cloud_wind-512

Vuodenaikaan nähden harvinaisen voimakas matalapaine saapuu lounaasta lauantain aikana Suomeen. Matalapaine tuo mukanaan puuskaista tuulta, joka saattaa aiheuttaa tuulivahinkoja suuressa osassa maata.

Ilmatieteen laitoksen 25. elokuuta tekemän ennusteen mukaan voimakkaimmat tuulenpuuskat puhaltavat todennäköisimmin lauantaipäivän ja illan aikana maan keskiosassa, Pohjois-pohjanmaalla ja Kainuussa. Tuuli on voimakassa vielä yölläkin etenkin maan itäosissa. Maan eteläosassa sekä Etelä-Lapissa tuulet ovat heikompia, mutta voivat riittää aiheuttamaan paikoin vahinkoja.

“Myrskypuuskien vaikutukset ovat todennäköisesti kohtalaiset, koska puut ovat täysin lehdessä. Eniten  sähkökatkoja ja myrskyvahinkoja tuuli aiheuttanee maan keskiosissa”, arvioi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Eerik Saarikalle. Matalapaineeseen liittyvä sade voi myös olla runsasta. Sade kertyy ennusteen mukaan kuitenkin tasaisesti eikä aiheuta suuria tulvariskejä. Lauantain vastaisena yönä kylmän rintaman edellä maan eteläosaan saattaa kehittyä ukkosia.

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Aug 18

Ilmatieteen laitos – Elokuun alku ollut poikkeuksellisen sateinen

gouttes-de-pluie-et-arbustes

Ilmatieteen laitoksen mukaan elokuun alkupuolisko on ollut paikoin poikkeuksellisen sateinen. Yhtä runsaasti sataa keskimäärin kerran kolmessakymmenessä vuodessa.

Ensimmäisen 2,5 viikon aikana sadetta on kertynyt eniten Mustasaaressa, missä sademäärä on jo 160,8 millimetriä. Tyypillinen kuukauden sademäärä alueella on noin 55–65 mm, joten sadetta on jo nyt saatu paikoin yli kaksinkertaisesti tavanomaiseen koko kuukauden sademäärään nähden.

Runsaimmat sateet ovat osuneet Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntiin, mutta poikkeuksellisen suuria sademääriä on saatu myös paikoin muun muassa Lounais- ja Itä-Lapissa. Esimerkiksi Torniossa sadetta on kertynyt 103,5 mm ja Savukoskella 101,8 mm, mikä on noin 1,5 kertaa niin paljon, kuin koko elokuussa keskimäärin.

Sateisin päivä oli sunnuntai 14. elokuuta, jolloin Teuvan Kauppilankylässä satoi vuorokauden aikana 74,7 mm. Lapissa sateisinta oli 2.8., kun Savukoskella satoi 69,9 mm vuorokauden aikana. Näin suuria vuorokausisateita saadaan keskimäärin kerran viidessäkymmenessä vuodessa.

Mittaushistorian sateisin elokuu koettiin vuonna 1967. Tuolloin kuukauden sademäärä kohosi suurimmillaan Alahärmässä 279,3 millimetriin. Yli 200 mm:n sadekertymiä mitattiin laajalti maan länsiosassa, ja sateisimpana päivänä, 6.8.1967, yli 100 mm:n vuorokausisateita mitattiin monin paikoin. Elokuun vuorokausisade-ennätys on kuitenkin 3.8.2004 Oravaisissa mitattu 150,8 mm.

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto
http://www.ilmastokatsaus.fi/

Aug 13

Ilmatieteen laitos – Parafest-tapahtuman aikana havaittiin navakoita ja kovia tuulenpuuskia Joensuun lähialueilla

clouds-before-storm-iii

Joensuussa Parafest-tapahtumassa voimakas kuuropuuska eli syöksyvirtaus lennätti yleisöteltan ilmaan perjantaina 12.8. kello 17 aikaan.

Ilmatieteen laitoksen turvallisuussääpäivystyksen meteorologien mukaan tapahtumapaikan lähellä Liperin Tuiskavanluodon järvihavaintoasemalla havaittiin tapahtuma-aikaan tuulenpuuska, joka oli voimakkuudeltaan lähes 20 metriä sekunnissa.  Joensuun lentoasemalla puolestaan mitattiin perjantain aikana kovimmaksi tuulenpuuskaksi 13 metriä sekunnissa. “Vastaavia noin 13 – 15 m/s tuulilukemia havaittiin yleisesti perjantaina Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta voimakkuudeltaan yli 19 m/s olevia tuulenpuuskia esiintyi ainoastaan Liperin Tuiskavanluodon järvihavaintoasemalla”, Ilmatieteen laitoksen turvallisuussääpäivystyksen meteorologi Ville Siiskonen sanoo. “Lisäksi onnettomuushetkellä Joensuun ylitti kuuropilvialue, johon vahinkoa aiheuttaneet tuulenpuuskat liittyivät”.

Alueella oli voimassa tapahtuma-aikaan varoitus ukkospuuskista. “Ukkospuuska- ja tuulivaroitusten ollessa voimassa on aina hyvä varmistaa toimintaohjeet ja pyrkiä huolehtimaan siitä, ettei tuuli pääse aiheuttamaan henkilö- tai omaisuusvahinkoja”, Ville Siiskonen muistuttaa.

Toimintaohjeet ukkospuuskien varalta:

http://ilmatieteenlaitos.fi/toimintaohjeita-ukkospuuskissa

Toimintaohjeita myrskypuuskiin:

http://ilmatieteenlaitos.fi/toimintaohjeita-myrskypuuskiin

Aug 03

Avaruussää levoton Auringon koronan massapurkauksen takia

415272main_aas-eclipse-03-full

Ilmatieteen laitoksen avaruussääennusteen mukaan avaruussää muuttui tiistaina häiriöisemmäksi. Pimeään vuodenaikaan tämä tarkoittaisi sitä, että revontulet olisivat mahdollisia myös Lappia etelämpänä. Näin keskikesällä revontulet eivät yleensä ole nähtävissä öiden valoisuuden takia, mutta himmeitä revontulia havaittiin viime yönä ainakin Turussa.

Tällä kertaa lisääntyneen häiriöisyyden syynä oli Auringon koronan massapurkaus. “Koronan massapurkaus lähti Auringosta kohti Maata perjantain vastaisena yönä, ja se saavutti Maan tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Aurinkotuulen magneettikenttä oli pohjoisen suuntainen ja magneettiset häiriöt kestivät tiistai-iltana vain hetken iltakahdeksan aikaan. Myöhemmin yöllä saatiin oikea geomagneettinen näytös Suomeen, vaikka maailmanlaajuinen avaruusmyrsky jäikin pieneksi eli kuului luokkaan G1. Himmeitä revontulia kuitenkin nähtiin mm. Turussa, joten revontulikausi tuli samalla avatuksi”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilkka Sillanpää kertoo.

Geomagneettiset häiriöt mahdollisia

“Avaruussääennusteella halutaankin kertoa revontulten lisäksi geomagneettisten häiriöiden mahdollisuudesta”, Ilkka Sillanpää sanoo. Vaikka revontulet syttyvät pienestäkin geomagneettisesta myrskystä usein Etelä-Suomenkin päällä, niin maanpäällisiä häiriöitä teknologisiin järjestelmiin voi odottaa vain vakavista G4-luokan avaruusmyrskyistä. Osuessaan maapallon magneettikentän hallitsemaan alueeseen Auringon syöksemät  isot kaasupurkaukset voivat aiheuttaa voimakkaita häiriöitä Maan magneettisessa ympäristössä. Nämä ns. geomagneettiset myrskyt voivat aiheuttaa revontulien lisäksi haittavaikutuksia erilaisille teknologisille järjestelmille, jollaisia ovat esimerkiksi suurjännitejohdot, satelliitit ja lentokoneet, jotka ovat alttiita avaruussään vaihteluille. Nopeat magneettikentän muutokset voivat synnyttää myös sähkövirtoja laajoihin maanpäällisiin johdinverkkoihin, kuten sähköjohtoihin sekä öljy- ja kaasuputkiin. Sähköverkoissa ne voivat pahimmillaan aiheuttaa laajoja sähkökatkoja tai jopa vaurioittaa muuntajia. Muita rajusta avaruussäästä kärsiviä järjestelmiä on esimerkiksi pitkän kantaman radioliikenne. Maata kiertävissä satelliiteissa ja esimerkiksi satelliittipaikannuksessa voi ilmetä tavallista runsaammin toimintahäiriöitä avaruusmyrskyjen aikana.  “Kaikkia teknologioita ei ole testattu koskaan ääritilanteessa, sillä edellinen todella suuri avaruusmyrsky tapahtui vuonna 1859”, Ilkka Sillanpää toteaa.

Ilmatieteen laitos seuraa avaruussäätilannetta myös joka arkipäivä julkaistavassa tiedotteessa, joka julkaistaan osoitteessa http://ilmatieteenlaitos.fi/avaruussaa. Tiedotteessa arvioidaan revontulten ja Auringon aiheuttamien radiohäiriöiden todennäköisyyttä lähipäivinä.

Lisätietoja:

Lue lisää avaruusmyrskyjen haittavaikutuksista:

http://atmoslehti.fi/ilmassa/avaruussaaennusteiden-avulla-voidaan-varautua-avaruusmyrskyjen-haitallisiin-vaikutuksiin/

Aug 01

Lapissa harvinaisen lämmin heinäkuu

sun-1443875648Qv1
Heinäkuun keskilämpötila vaihteli noin 14 ja 18 asteen välillä. Lapissa heinäkuu oli laajalti harvinaisen lämmin, eli näin lämmin heinäkuu toistuu korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa. Edellisen kerran tätä lämpimämpi heinäkuu Lapissa oli vuonna 2014.

Kuukauden keskilämpötila oli hyvin tasainen koko maassa. Heinäkuu oli tavanomaista lämpimämpi länsirannikolla ja maan pohjoisosassa sekä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella. Muualla keskilämpötila oli lähellä pitkän ajan keskiarvoja tai hieman sen alapuolella. Suhteellisesti lämpimintä oli Itä-Lapissa ja Koillismaalla, missä kuukauden keskilämpötila oli paikoin yli 2 astetta tavanomaista korkeampi.

Heinäkuun ylin lämpötila, 29,1 astetta, mitattiin Utsjoen Kevolla 23. päivänä. Alin lämpötila, 0,8 astetta, mitattiin 20. päivä Alajärven Möksyssä. Hellepäiviä oli koko maassa heinäkuussa yhteensä 16, mikä on täsmälleen sama, kuin heinäkuun pitkän ajan keskiarvo.

Sademäärissä suuria vaihteluita

Heinäkuun sademäärissä oli suurta paikallista vaihtelua. Eniten satoi Kittilän Kenttärovalla, missä kuukauden sademäärä oli 197 mm, ja vähiten Jomalan Jomalabyssä, missä sademäärä oli vain 16 mm. Maan länsiosassa ja lounaissaaristossa sademäärä oli monin paikoin alle 80 prosenttia tavanomaisesta, ja paikoin sademäärä oli jopa harvinaisen pieni.

Runsassateisimmilla alueilla maan itäosassa ja Länsi-Lapissa sademäärät puolestaan olivat poikkeuksellisen suuria ollen noin kaksinkertaisia tavanomaiseen nähden, eli näin runsaat sateet toistuvat kyseisellä alueella korkeintaan kerran kolmessakymmenessä vuodessa. Joillakin maan itä- ja pohjoisosan havaintoasemilla rikottiin jopa asemakohtaisia heinäkuun sade-ennätyksiä. Koko maan heinäkuun sade-ennätyksestä jäätiin kuitenkin kauas, sillä mittaushistorian sateisimman heinäkuun aikana vuonna 1934 sadetta kertyi Laukaalla 302 mm. Suurin vuorokauden sademäärä oli 3. päivä Rautavaaran Yläluostalla mitattu 74,3 mm.

Heinäkuussa esiintyi ukkosta lähes joka päivä, ja koko kuukauden maasalamamäärä oli 80 100. Tämä on noin kolmanneksen enemmän kuin heinäkuun pitkän ajan keskiarvo (60 000). Selvästi eniten salamoi 5. heinäkuuta, jolloin Suomessa paikannettiin 21 600 maasalamaa. Yli 20 000 maasalaman vuorokausia on 2000-luvulla ollut vain kuusi.

Lisätietoja:
http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto
http://www.ilmastokatsaus.fi/

Jul 19

Ilmatieteen laitos – Mauri, Tapani, Asta ja Veera – miten myrskyt nimetään?

approaching-storm-1383592228Qo9

Suomessa maa-alueilla myrskyää meteorologisessa mielessä harvoin. Puhekielessä myrskyistä puhutaan usein myös silloin, kun kyseessä on kesäinen, paikallinen rajuilma. Meteorologit puhuvat myrskystä vasta, kun kymmenen minuutin keskituulen nopeus ylittää 21 metriä sekunnissa.

Jos myrsky on voimakas tai rajuilman odotetaan aiheuttavan maa-alueilla merkittäviä vahinkoja, Ilmatieteen laitoksen meteorologit nimeävät myrskyn tai rajuilman Yliopiston Almanakan nimipäiväkalenterin mukaan. Nimeksi valitaan kalenterista ensimmäinen käyttämätön nimi. Jos nimi on käytetty tai kalenterissa ei ole kyseisen päivän kohdalla kuin yksi nimi, voidaan ottaa käyttöön nimen lisäksi järjestysnumero tai vuosiluku.

Ilmatieteen laitos nimeää myrskyn tai rajuilman tyypillisesti silloin, kun myrskytuulista tai –tuhoista on saatu havaintoja. Joissakin tapauksissa, kun ennuste on hyvin selkeä, nimeäminen voidaan tehdä myös etukäteen, mutta näin tapahtuu harvoin. Pienialaisia myräköitä ei nimetä; vaikutusten tulee olla laajat tai merkittävät.

Myrsky tai rajuilma nimetään, jotta vaarallinen sääilmiö saa tarvittavan huomioarvon. Kun tapahtumalla on nimi, sitä voidaan hyödyntää monipuolisesti viestinnässä kuten varoituksissa, mediassa, viranomaisviestinnässä sekä tilastoissa. Lähihistoriasta löytyy monta nimeltä tuttua esimerkkiä: Tapani (vuonna 2011), Asta, Veera, Lahja ja Sylvi (vuonna 2010), Janika (vuonna 2001) ja Mauri (vuonna 1982). Sääilmiön voimakkuuden ja tuhojen perusteella aikaa myöten selviää, jääkö nimi vakiintuneeseen käyttöön, ilmastotilastoihin ja ihmisten muistiin.

Kansainvälisiä nimeämiskäytäntöjä

Trooppiset myrskyt, joita esiintyy valtamerillä, nimetään vuosittain aakkosjärjestyksessä A:sta alkaen niin, että joka toinen myrsky saa nimensä mieheltä ja joka toinen naiselta. Nimilistoja ylläpitää Maailman ilmatieteen järjestö WMO. Käytössä on kuusi nimilistaa, joita käytetään vuoron perään. Suurien, paljon tuhoa ja julkisuutta saaneiden trooppisten myrskyjen nimet pyritään jättämään pysyvästi pois käytöstä. Esimerkkejä näistä ovat Haiyan (Filippiinit vuonna 2013), Sandy (Yhdysvallat vuonna 2012), Katrina (Yhdysvallat vuonna 2005).

Suomi tunnetaan myös matalapainemyrskyjen “hautausmaana”. Esimerkiksi lokakuun lopulla vuonna 2013 Iso-Britanniaa riepotellut St Jude -myrsky heikkeni edetessään kohti Suomea ja saapui tänne heikentyneenä, nimettömäksi jääneenä syksyisenä matalapainemyräkkänä.

Lue lisää:
Rajuilmat Suomessa
Voimakkaat matalapaineet Suomessa ja maailmalla
Usein kysyttyjä kysymyksiä tuulista ja myrskyistä
Trooppisten myrskyjen nimeäminen WMO:n verkkosivuilla englanniksi

Jul 06

Ilmatieteen laitos – Eilen oli kesän toistaiseksi vilkkain ukkospäivä

lightning-93851292247870nKJ

Toistaiseksi kesän vilkkain ukkospäivä oli eilen 5. heinäkuuta, jolloin paikannettiin yhteensä yli 21 500 salamaa.

Ukkoskausi alkoi tänä kesänä tavanomaista vaisummin; toukokuussa paikannettiin Suomessa noin 4 800 maasalamaa, mikä on hieman yli puolet keskimääräisestä. Myös kesäkuussa ukkosia oli vähän. Salamoita paikannettiin noin 14 000, mikä on alle puolet pitkän ajan keskiarvosta.  Heinäkuun alussa olosuhteet ovat kuitenkin olleet suotuisat ukkosille. Toistaiseksi kesän vilkkain ukkospäivä oli eilen 5. heinäkuuta, jolloin paikannettiin yhteensä yli 21 500 salamaa. Ne painottuivat suurimmaksi osaksi Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Lapin alueille. Yli 15 000 maasalaman myräköitä saadaan Suomessa keskimäärin kerran vuodessa.

ukkoset050716

Kuva. Suomessa havaittiin 5.7. salamoita yhteensä 21500.

Suomessa koetaan ensimmäiset merkittävät ukkoset yleensä toukokuussa. Ukkoskausi vilkastuu mentäessä kohti keskikesää: runsaimmat ukkoset koetaan tyypillisesti juuri heinäkuussa. Heinäkuussa Suomen maankamaralle iskee keskimäärin 60 000 salamaa, joka on lähes puolet koko vuoden noin 140 000:sta salamasta. Elokuussa ukkoset alkavat pikkuhiljaa vähetä, ja syyskuun jälkeen ukkostaa enää melko satunnaisesti, mutta silloinkin ne voivat vielä olla rajuja. Ukkosten esiintyminen on vahvasti riippuvainen yleisestä suursäätilasta; lämmin ja kostea kesä on ukkosten kannalta suotuisa.

Itä- ja Länsi-Suomessa ukkostaa eniten

Suomessa runsain salamointi keskittyy yleensä maan itä- ja länsiosiin, etenkin Pohjanmaalle, Lapin sekä rannikkoseutujen jäädessä hieman vähemmälle. Vuosivaihtelu on kuitenkin hyvin suurta sekä salamamäärien että esiintymisalueiden osalta.

Keskimääräinen maasalamatiheys (salamoita pinta-alayksikköä kohti) on noin 0,4 salamaa neliökilometriä kohden vuodessa. Määrä on koko maapallon mittakaavassa tarkasteltuna melko vähän. Keskiarvo ei kuitenkaan anna todellista kuvaa rajuimpien yksittäisten ukkosten luonteesta. Vilkkaimpina ukkospäivinä Suomessa on havaittu jopa noin 30 000 maasalamaa, ja vuorokausiennätys on 40 000 maasalamaa (29.6.1988).

Ukkonen voi olla myös vaarallinen

Ukkonen on Suomessa esiintyvistä sääilmiöistä tilastojen valossa vaarallisin: keskimäärin salamaan menehtyy yksi ihminen joka toinen vuosi. Lisäksi mukaan mahtuu muutamia läheltä piti -tilanteita. Onkin ymmärrettävää, että ilmiöön liittyy pelkoa. Suoranaiseen pelkoon ei kuitenkaan ole mitään syytä, kunhan muistaa muutamia perusohjeita ukkosen varalle. Esimerkiksi puun alle ei tule mennä sateensuojaan, sillä salama iskee mielellään korkeisiin kohteisiin kuten puuhun, josta virta hyppää herkästi ihmiseen. Metallikorinen auto on melko turvallinen ja yleensä helposti tarjolla oleva suojautumispaikka. Rakennuksessa kannattaa sähkölaitteiden johdot irrottaa seinästä jo hyvissä ajoin ennen ukkosta, koska varsinkaan herkät elektroniikkalaitteet eivät kestä kovin suuria ylijännitteitä.

Lisää tietoja ukkosista ja salamoista: http://ilmatieteenlaitos.fi/ukkonen-ja-salamat

Jul 05

Ilmatieteen laitos – Voimakkaita ukkosia maan pohjoisosiin

weather-storm

Voimakkaisiin ukkosiin on syytä varautua tänään Pohjois-Karjalasta Lapin lounaisosiin ulottuvalla alueella.

Idästä virtaa maan pohjoisosaan erittäin lämmintä ja kosteaa ilmamassaa. Maan etelä- ja länsiosassa ilma on selvästi viileämpää. Ilmamassojen rajavyöhykkeeseen kehittyy päivällä voimakkaita ukkoskuuroja, jotka liikkuvat länteen. Näihin ukkosiin liittyy runsasta salamointia, rankkasateita, mahdollisesti rakeita ja paikoin myös erittäin voimakkaita ukkospuuskia.

“Suurin todennäköisyys vahinkoa aiheuttaville ukkosille on Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan pohjoisosissa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa ja Lapin lounaisosassa. Näillä alueella liikkuvien on syytä seurata säätilanteen kehittymistä ja tarvittaessa suojautua sisätiloihin”, toteaa Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Henri Nyman.

Yöksi voimakkaat ukkoset heikkenevät.

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Ukkosia voi seurata tutkakuvasta:

http://ilmatieteenlaitos.fi/sade-ja-pilvialueet/suomen-keskiosa