Aug 03

Ilmatieteen laitos – Eilinen oli kesän toistaiseksi vilkkain ukkospäivä

eclairs-foudre-et-nuages-sombres

Torstaina havaittiin yli 27 000 maasalamaa koko maassa, mikä on lähes koko elokuun keskimääräinen salamamäärä.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesä on ollut salamoinniltaan toistaiseksi vaisu. Heinäkuun loppuun mennessä Suomessa oli havaittu noin 51 000 maasalamaa, kun vastaava mittaushistorian keskiarvo on yli kaksinkertainen.

Torstaina 2. elokuuta yllettiin kuitenkin liki huippulukemiin vuorokauden salamamäärässä, kun lähes koko maassa esiintyneet ja paikoittain voimakkaat ukkoskuurot johtivat yli 27 100 maasalamaan koko maassa. Tämä on toiseksi suurin lukema 2000-luvulla, ainoastaan vuoden 2013 vuorokausiennätys on niukasti suurempi.

”Suuresta päiväkohtaisesta salamamäärästä kertoo myös se, että elokuun keskimääräinen salamamäärä, 29 000, on nyt jo muutamassa päivässä ylitetty”, sanoo tutkija Peter Ukkonen Ilmatieteen laitokselta.

Perjantain kuluessa ukkostelu jatkuu etenkin maan keskivaiheilla, kun kylmärintama liikkuu päivän kuluessa maan etelä- ja keskiosan yli itään. Samalla helteisen kostea ilmamassa väistyy pois.

”Viikonloppuna ja ensi viikon alussa ukkoskuuroja kehittyy enää paikoin lähinnä maan etelä- ja itäosaan. Ilmamassan viilenemisen vuoksi ukkosten todennäköisyydet laskevat tämän jälkeen selvästi”, sanoo meteorologi Jari Tuovinen Ilmatieteen laitokselta.

Eniten ukkostaa yleensä heinäkuussa

Vilkkaimpina ukkospäivinä Suomessa on havaittu jopa noin 30 000 maasalamaa, ja vuorokausiennätys on 40 000 maasalamaa (29.6.1988). Viime ukkoskauden maasalamamäärä jäi hyvin lähelle tilastojen minimiä: touko-syyskuussa paikannettiin 30 300 maasalamaa. Minimiennätys, 29 700 salamaa, on vuodelta 2015.

Suomessa koetaan ensimmäiset merkittävät ukkoset yleensä toukokuussa. Kausi vilkastuu mentäessä kohti keskikesää: runsaimmat ukkoset koetaan tyypillisesti heinäkuussa. Heinäkuussa Suomen maankamaralle iskee keskimäärin 60 000 salamaa, joka on lähes puolet koko vuoden noin 140 000 salamasta. Elokuussa ukkoset alkavat pikkuhiljaa vähetä, ja syyskuun jälkeen ukkostaa enää melko satunnaisesti, mutta silloinkin ukkoset voivat vielä olla rajuja. Ukkosten esiintyminen on vahvasti riippuvainen yleisestä suursäätilasta; lämmin ja kostea kesä on ukkosten kannalta suotuisa.

Aug 02

Valtakunnallinen leväkatsaus 2.8.2018: Sinilevätilanne Suomen merialueilla helpottunut, järvillä edelleen keskimääräistä enemmän sinilevää

itameri_pintaleva_20180801_300dpi_556
Sinilevälautat Suomen merialueilla viikolla 31. Kuvassa vaaleansinisillä alueilla levä on pääasiassa ylempään vesipatsaaseen sekoittuneena, keltaisilla alueilla on todennäköistä pintalevää. Punaiset alueet ovat pintalevälautta-alueita. © ESRI World Light Grey Base, SYKEn satelliittitulkintatuote 30.7. -1 .8.2018

Sinilevien määrä Suomen merialueilla on vähentynyt viime viikosta. Sinilevää on silti edelleen etenkin Suomenlahdella sekoittuneena veteen sekä pintaesiintymänä Selkämeren eteläosassa ja Ahvenanmaan eteläpuolella. Järvillä runsaat sinilevähavainnot ovat vähentyneet viime viikosta, mutta sinilevätilanne on edelleen keskimääräistä huonompi. Uusia pintakukintoja voi vielä esiintyä, jos tyyni ja helteinen sää jatkuu.

Sinilevätilanne Suomen merialueilla helpottunut, Itämeren pääaltaalla laajoja sinilevälauttoja

”Sinilevien määrä Suomen merialueilla on vähentynyt. Suomenlahdella ei enää ole laajoja sinilevälauttoja, mutta veteen sekoittunutta sinilevää on kuitenkin koko Suomenlahden alueella, voimakkaimmin Hangon ja Porkkalan välisellä avomerialueella. Myöskään Selkämeren avomerialueella ei enää näy sinilevälauttaa, mutta Selkämeren eteläosassa rannikon läheisyydessä Porin eteläpuolella on sinilevien pintaesiintymää. Ahvenanmaan eteläpuolisella alueella on yhä sinilevälauttoja, jotka lisääntyvät lähestyttäessä Gotlantia ja Ruotsin rannikkoa”, sanoo tutkija Sirpa Lehtinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Voimakkain sinileväkukinta sijoittuu nyt Suomen merialueiden ulkopuolelle, Itämeren pääaltaalle Gotlannin itä- ja länsipuolille. Tiedot perustuvat satelliittihavaintoihin sekä M/S Silja Serenadelle ja M/S Finnmaidille asennettujen Algaline-laitteiden mittaustuloksiin.

SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen ajelehtimisennusteen mukaan Selkämerellä Porin eteläpuoliset sinileväesiintymät liikkuvat edelleen lähemmäs Suomen rannikkoa. Itämeren pääaltaan sinilevälautat liikkuvat idän ja kaakon suuntaan. Sunnuntaina ja maanantaina on ilmatieteen laitoksen mukaan odotettavissa voimakkaampia tuulia ja aallokkoa, jotka voivat edelleen hajottaa sinilevälauttoja ja estää uusien muodostumista. Veden sekoittuminen voi myös nostaa ravinnepitoista vettä pintakerroksiin.

Järvi-Meriwikiin on ilmoitettu sinilevähavaintoja Suomenlahden itärannikolta Selkämerelle Vaasan korkeudelle saakka. Ilmoitusten määrä on vähentynyt aiemmista viikoista eikä yhtään ilmoitusta erittäin runsaasta sinileväesiintymästä enää kuluneen viikon aikana ole tullut. Vaasan pohjoispuoliselta Suomen rannikolta sinilevähavaintoja ei ole ilmoitettu. Rannikoilla paikalliset erot sinilevätilanteessa voivat kuitenkin olla suuria ja sinilevätilanne voi vaihdella samallakin paikalla nopeasti parempaan tai huonompaan suuntaan.

Utön saaressa sijaitsevan automaattisen kuvantamislaitteen lähettämien kuvien perusteella sinilevien valtalajit ovat edelleen Aphanizomenon sp. ja Dolichospermum sp., joka saattaa tuottaa myrkyllisiä yhdisteitä. Yhteisössä on runsaasti jo hajoamisvaiheessa olevaa huonokuntoista sinilevää.

Merivesi on edelleen lämmintä Suomen merialueilla. Ilmatieteen laitoksen mukaan avomerellä pintalämpötilat ovat pääosin noin 20-24 astetta. Suomenlahdella Viron pohjoisrannikolle on kummunnut syvemmistä kerroksista viileää vettä, joten tuolla alueella meriveden pintalämpötila on vain noin 10 asteista.

Järvillä runsaat sinilevähavainnot vähentyneet

”Järvillä runsaat sinilevähavainnot ovat vähentyneet viime viikosta, mutta sinilevätilanne on edelleen keskimääräistä huonompi. Viime viikonlopun tuulet sekoittivat pintakukintoja takaisin vesipatsaaseen. Tyynen ja helteisen sään jatkuessa uusia pintakukintoja voi kuitenkin vielä esiintyä”, sanoo ryhmäpäällikkö Marko Järvinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla pääosassa järviä ei ole havaittu sinilevää. Hieman sinilevää esiintyi 42:lla, runsaasti 11:lla ja erittäin runsaasti vain yhdellä havaintopaikalla. Runsaat havainnot ovat pääosin eteläisen Suomen järviltä, joilla sinilevää on ollut runsaasti edellisinäkin viikkoina ja sinileväongelmia myös aiempina kesinä. Muutamalla seurantajärvellä sinilevätilanne on kestänyt jo pari kuukautta. Erittäin runsas kukinta on Vihdin Enäjärveltä, jolla tapahtui kaksi viikkoa sitten simpukoiden joukkokuolema. Suoraa yhteyttä simpukoiden kuoleman ja sinilevän välillä ei ole voitu todentaa.

Kansalaisilta on tullut yhä useita sinilevähavaintoja, jotka painottuvat Etelä- ja Keski-Suomeen. Yleensä on havaittu hieman sinilevää. Runsaasta sinilevästä on tullut Järvi-meriwikiin tällä viikolla viisi kansalaishavaintoa.

Sisävesien pintalämpötilat ovat edelleen useita asteita keskimääräistä lämpimämpiä koko maassa. Pintavesien lämpötila on Etelä- ja Keski-Suomessa 24-26 astetta, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 23-25 astetta ja Lapissa 16-23 astetta.

Kansalaishavainnot tärkeitä ­­ — ilmoita levähavaintosi Järvi-meriwikiin

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä kuka tahansa voi perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille levähavaintoja järviltä ja rannikkoalueilta. Myös yksittäisiä havaintoja voi lähettää eri vesistöillä liikkuessaan. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia.

Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.

Uimavesien sinilevätilannetta yleisillä uimarannoilla valvovat kuntien terveydensuojeluviranomaiset. Runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaakin ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.

Varo sinileväistä vettä

Sinileväiseen veteen tulee aina suhtautua varoen, koska sinilevät voivat tuottaa useita erilaisia hermo- ja maksamyrkkyjä. Sinileväinen vesi voi lisäksi aiheuttaa mm. iho- ja silmäoireita, pahoinvointia, flunssan kaltaisia oireita, kuumeilua tai allergisia reaktioita. Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei pidä käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä on syytä ottaa yhteys Myrkytystietokeskukseen, lääkäriin tai eläinlääkäriin.

Näin tunnistat sinilevän

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rannoille.

Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.

Aug 01

Ilmatieteen laitos – Heinäkuussa rikottiin lämpöennätyksiä

IMG_1245

Eilen päättynyt heinäkuu oli Ilmatieteen laitoksen mittaushistorian lämpimin heinäkuu. Keskilämpötila oli Lapissa viisi astetta ja muualla maassa 2,5–4 astetta tavanomaista korkeampi.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan heinäkuun koko maan keskilämpötila, 19,6 astetta, on Suomen mittaushistorian korkein. Edellinen heinäkuun keskilämpötilaennätys, joka on vuodelta 1941, ylitettiin 0,4 asteella. Vertailukelpoinen aineisto alkaa 1900-luvun alusta.

Myös paikkakuntakohtaisia keskilämpötilan ennätyksiä rikottiin paikoin maan länsiosassa ja laajalti maan pohjoisosassa. Esimerkiksi Sodankylän Tähtelän havaintoasemalla heinäkuun keskilämpötila oli 20,1 astetta, mikä on lämpimin havaintoaseman 111 vuoden pituisessa mittaushistoriassa. Edellinen ennätys vuodelta 1925 ylitettiin jopa 1,6 asteella. Maan etelä- ja itäosassa tätä lämpimämpi heinäkuu on ollut viimeksi vuonna 2010 ja paikoin myös vuonna 2011.

Heinäkuun keskilämpötila oli Lapissa noin viisi astetta ja muualla maassa 2,5–4 astetta tavanomaista korkeampi. Kuukauden keskilämpötilat olivat suuressa osassa maata 18–21 astetta. Ainoastaan aivan pohjoisimmassa Lapissa jäätiin alle 18 asteeseen. Kuukauden ylin lämpötila, 33,7 astetta, mitattiin Vaasan Klemettilän havaintoasemalla 18. päivänä ja kuukauden alin lämpötila, -1,7 astetta, Sallan Naruskalla 1. päivänä.

Hellepäiviä oli heinäkuussa yhteensä 27, eli jossain päin Suomea lämpötila nousi yli 25 asteeseen 27 päivänä. Tätä enemmän hellepäiviä on heinäkuussa ollut edellisen kerran koko maan tasolla vuonna 2010, jolloin heinäkuussa oli yhteensä 30 hellepäivää. Yksittäisistä mittauspaikoista helteisin oli Kauhavan lentokenttä, missä oli yhteensä 22 hellepäivää. Tämä oli kyseisellä havaintoasemalla suurin heinäkuisten hellepäivien lukumäärä vuodesta 1959 lähtien tarkasteltuna. Myös Lapissa ja Ahvenanmaalla rikottiin havaintoasemakohtaisia hellepäivien lukumääräennätyksiä.

Heinäkuun sademäärä jäi tavanomaista pienemmäksi suuressa osassa maata. Lähinnä maan etelä- ja itäosassa sademäärä oli paikoin hieman tavanomaista suurempi. Kuivimmilla alueilla Ahvenanmaalla ja paikoin maan länsi- ja keskiosissa sademäärä jäi alle viidennekseen tavanomaisesta. Suurin kuukauden sademäärä, 121,5 millimetriä, mitattiin Kouvolan Anjalassa. Myös suurin vuorokautinen sademäärä saatiin Anjalassa, kun kuukauden 21. päivä siellä satoi 81,1 millimetriä. Vähiten heinäkuussa satoi Jomalan Jomalabyssä, missä kuukauden sademäärä oli vain 4,2 millimetriä.

Aurinko paistoi heinäkuun aikana maan etelä- ja keskiosassa noin 300–350 tuntia ja lounaissaaristossa ja maan pohjoisosassa noin 350–400 tuntia. Auringonpaistetunteja kertyi koko maassa keskimääräistä enemmän, mutta erityisesti maan pohjoisosassa auringonpaistetuntien määrä oli suuri. Esimerkiksi Sodankylän Tähtelässä aurinko paistoi noin 160 tuntia enemmän kuin heinäkuussa keskimäärin. Edellisen kerran näin aurinkoista on heinäkuussa ollut Sodankylässä vuonna 1980.

Lisätietoja:

Heinäkuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/heinakuu
Sääennätyksiä: http://ilmatieteenlaitos.fi/saaennatyksia

Jul 18

Ilmatieteen laitos – Rankkoja sade- ja ukkoskuuroja odotettavissa viikonloppuna koko maahan

rain-1340312240qO5

Helteiseen Suomeen virtaa perjantaista alkaen kaakosta hyvin kosteaa ilmamassaa. Kostea ja lämmin ilmamassa yhdessä muodostavat viikonloppuna rankkoja sade- ja ukkoskuuroja lähes koko maahan.

Ilmatieteen laitoksen keskiviikkona 18.7. tekemän ennusteen mukaan ensimmäiset sade- ja ukkoskuurot muodostuvat jo perjantaipäivän kuluessa painottuen maan etelä- ja länsiosiin. Lauantaina ja sunnuntaina sade- ja ukkoskuuroja kehittyy enimmäkseen maan eteläosasta Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvalla alueella. Näihin ukkosiin voi liittyä runsasta salamointia, rankkasateita, mahdollisesti rakeita ja paikoin myös melko voimakkaita ukkospuuskia.

Ukkospuuskien ei kuitenkaan odoteta olevan läheskään yhtä voimakkaita kuin vuoden 2010 rajuilmoissa.

”Mahdollisten vahinkojen riski liittyy pääasiassa runsaaseen salamointiin ja rankkoihin sateisiin, jotka voivat aiheuttaa taajamatulvia”, sanoo päivystävä meteorologi Nina Karusto.

Ennusteeseen liittyy epävarmuutta sen suhteen, minne voimakkaimmat sadekuurot muodostuvat, joten päivittyvää varoituskarttaa kannattaa seurata Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla osoitteessa http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset. Sateita voi seurata myös tutkakuvasta osoitteessa http://ilmatieteenlaitos.fi/sade-ja-pilvialueet.

Sää jatkuu helteisenä

Huomenna torstaina lämpötilat ovat vielä yleisesti 28–31 astetta. Myös perjantaina voi 30 asteen raja mennä rikki. Viikonlopun aikana päivän ylin lämpötila on 24 ja 29 asteen välillä koko maassa, sateessa lämpötila voi olla muutaman asteen alempi. Yöt ovat lämpimiä, 14–20 astetta.

Lämmin ja kostea säätyyppi jatkuu koko maassa vielä ensi viikolla, joten rankat sade- ja ukkoskuurot ovat edelleen mahdollisia koko maassa.

Voimassa olevat varoitukset: ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Suojautuminen salamalta: http://ilmatieteenlaitos.fi/suojautuminen-salamalta

Lämpötilojen terveysvaikutuksia: http://ilmatieteenlaitos.fi/aarilampotilojen-terveysvaikutuksia
Äärilämpötilojen varoitusten vaaratasot: http://ilmatieteenlaitos.fi/tietoa-helle-ja-pakkasvaroitukset

Video (YouTube): Mistä helle johtuu ja miksi siitä varoitetaan? https://www.youtube.com/watch?v=4BHnqKIQhKE

Jul 15

Ilmatieteen laitos varoittaa erittäin tukalasta helteestä

1-1237928534hqIc

Helteinen sää jatkuu alkavalla viikolla. Helle voi voimistua erittäin tukalaksi tulevien päivien aikana.

Ilmatieteen laitoksen sunnuntaina 15. heinäkuuta tekemän ennusteen mukaan lähipäivien sää jatkuu helteisenä koko maassa. Lämpötilat nousevat viikonlopun lukemista.

Ilmatieteen laitos varoittaa tukalasta helteestä päivän ylimpien lämpötilojen noustessa +27 asteeseen ja vuorokauden keskilämpötilan pysytellessä +20 asteessa. Erittäin tukalasta helteestä varoitetaan silloin, kun päivän ylin lämpötila nousee +30 asteeseen ja vuorokauden keskilämpötila +24 asteeseen.

Varoitus on suunnattu riskiryhmille, kuten vanhuksille, lapsille, sydän- ja verisuonitauteja sairastaville ja heidän läheisilleen sekä ulkona säälle alttiissa toiminnassa työskenteleville.

Päivälämpötilat laajalti yli +30 astetta

Alkuviikon aikana sää lämpenee entisestään. Viikon alussa lämpötilat ovat päivisin +27…+32 astetta. Tiistaina yli +30 asteen lämpötiloja mitataan lähes koko maassa. Yöt ovat myös hyvin lämpimiä. Yön alimmat lämpötilat ovat +15…+20 astetta. Tämän hetken ennusteen mukaan kuumimmat lähellä +30 astetta olevat päivät sijoittuvat maanantain ja keskiviikon välille. Loppuviikolla korkeimmat lämpötilat voivat hieman laskea alkuviikon lukemista sekä sade- ja ukkoskuuroja voi esiintyä, mutta helteinen sää jatkuu edelleen.

Voimassa olevat varoitukset: ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Lämpötilojen terveysvaikutuksia: http://ilmatieteenlaitos.fi/aarilampotilojen-terveysvaikutuksiaÄärilämpötilojen varoitusten vaaratasot: http://ilmatieteenlaitos.fi/tietoa-helle-ja-pakkasvaroitukset

Video (YouTube): Mistä helle johtuu ja miksi siitä varoitetaan? https://www.youtube.com/watch?v=4BHnqKIQhKE

Helle: https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/helle

Helteen terveyshaitat: https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/helle/helteen-terveyshaitat

Jul 13

Ilmatieteen laitos – Ilmatieteen laitos varoittaa tukalasta helteestä

sun-1314952_960_720

Viikonloppuna on odotettavissa hellettä. Helteinen sää jatkuu suuressa osassa maata myös ensi viikolla.

Ilmatieteen laitoksen perjantaina 13. heinäkuuta tekemän ennusteen mukaan lähipäivien sää on helteinen suuressa osassa maata. Hellevaroitus on voimassa lähipäivinä useissa maakunnissa.

Ilmatieteen laitos varoittaa tukalasta helteestä päivän ylimpien lämpötilojen noustessa +27 asteeseen ja vuorokauden keskilämpötilan pysytellessä +20 asteessa. Erittäin tukalasta helteestä varoitetaan silloin, kun päivän ylin lämpötila nousee +30 asteeseen ja vuorokauden keskilämpötila +24 asteeseen.

Varoitus on suunnattu riskiryhmille, kuten vanhuksille, lapsille, sydän- ja verisuonitauteja sairastaville ja heidän läheisilleen sekä ulkona säälle alttiissa toiminnassa työskenteleville.

Helleaalto voimistuu viikonlopun aikana ja jatkuu ensi viikolla

Helteinen sää lämpenee entisestään viikonlopun aikana. Viikon alussa lämpötilat ovat päivisin +27…+31 astetta. Yöt ovat myös hyvin lämpimiä. Yön alimmat lämpötilat ovat +15…+20 astetta. Tämän hetken ennusteen mukaan kuumimmat lähellä 30 astetta olevat päivät sijoittuvat maanantain ja keskiviikon välille. Todennäköisyys tukalalle helteelle jatkuu kuitenkin koko viikon ajan.

Voimassa olevat varoitukset: ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Lämpötilojen terveysvaikutuksia: http://ilmatieteenlaitos.fi/aarilampotilojen-terveysvaikutuksia

Äärilämpötilojen varoitusten vaaratasot: http://ilmatieteenlaitos.fi/tietoa-helle-ja-pakkasvaroitukset

Helle: https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/helle

Helteen terveyshaitat: https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/helle/helteen-terveyshaitat

Jul 02

Ilmatieteen laitos – Tavanomainen kesäkuu päättyi rankkoihin sateisiin

seagull-3121421_1280

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesäkuun keskilämpötila oli lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Kesäkuun keskilämpötila vaihteli maan eteläosan noin 15 asteesta Pohjois-Lapin vajaaseen 10 asteeseen. Maan eteläosassa keskilämpötila oli paikoin noin 0,5…1 astetta tavanomaista korkeampi, maan pohjoisosassa taas paikoin 0,5…1 astetta tavanomaista koleampi.

Hellepäiviä kesäkuussa oli yhdeksän, mikä on yhden päivän enemmän kuin pitkän ajan keskiarvojen mukaan kesäkuussa keskimäärin. Kesäkuun ylin lämpötila, 29,2 astetta, mitattiin 28. päivä Heinolassa. Kesäkuun alin lämpötila oli -5,0 astetta ja se mitattiin 7. päivä Kilpisjärvellä Saana-tunturilla.

Kesäkuun sademäärä vaihteli maan lounais- ja kaakkoisosan alle 30 millimetristä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan yli 100 millimetriin. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan maan lounais- ja kaakkoisosassa sademäärä jäi noin puoleen tavanomaisesta kun taas runsassateisimmilla alueilla Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta Koillismaalle ulottuvalla vyöhykkeellä sekä Käsivarren Lapissa satoi noin 1,5 kertaa niin paljon kuin kesäkuussa tavallisesti. Eniten satoi Rautavaaran Ylä-Luostalla, missä kuukauden sademäärä oli 126,9 mm. Vähiten satoi Laitilan Haukan havaintoasemalla, missä jäätiin vain 16,6 millimetriin. Suurin vuorokauden sademäärä, 49,5 mm, mitattiin Rautavaaran Ylä-Luostalla 29. päivänä.

Auringonpaistetunteja kertyi maan etelä- ja länsiosassa noin 250 – 330, maan itä- ja pohjoisosassa noin 200 – 250 ja Lapissa noin 100 – 200. Maan etelä- ja kaakkoisosassa sekä Ahvenanmaalla aurinko paistoi noin 30 tuntia tavanomaista enemmän ja toisaalta Lapissa paikoin jopa 70 – 100 tuntia tavanomaista vähemmän. Muualla maassa auringonpaistetuntien määrä oli lähellä pitkän ajan keskiarvoja.

Kesäkuu oli keskimääräistä tuulisempi. Juhannusaattona Suomen yli liikkui voimakas matalapaine, jonka yhteydessä tuuli yltyi myrskylukemiin. Myrskyssä keskituulen nopeus on vähintään 21 m/s. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan myrskyjä esiintyy kesäkuussa tyypillisesti harvemmin kuin joka toinen vuosi. Juhannusaaton myrskyn lisäksi tuuli oli useampana päivänä puuskaista. Sisämaassa yli 20 m/s puuskatuulia havaittiinkin 4. – 5. päivänä, 18. – 20. päivänä sekä 29. päivänä.

Kesäkuun säätilastoja http://ilmatieteenlaitos.fi/kesakuu

Jun 27

Ilmatieteen laitos – Loppuviikon sää on sateinen ja tuulinen

71P4-KxnHoL

Torstaina Suomeen saapuva matalapaine tuo runsaita sateita ja voimakkaita tuulia.

Ilmatieteen laitoksen keskiviikkona 27. kesäkuuta tekemän ennusteen mukaan Suomeen saapuu torstaina lännestä matalapaine, johon liittyvä sadealue leviää torstai-iltapäivän ja illan aikana Pohjanmaan maakuntiin ja Kainuuseen. Perjantaina sateet leviävät myös maan etelä- ja keskiosaan. Sateet ovat runsaita ja vettä voi kertyä maan keskiosassa 20 – 40 mm, paikoin jopa yli 50 mm. Myös ukkosta voi esiintyä. Lauantaina sateita tulee enää maan itäosassa.

Perjantain aikana myös tuulet voimistuvat ja pohjoisenpuoleinen tuuli voi olla merialueilla kovaa. Maa-alueilla tuuli on puuskissa kovaa aluksi maan länsiosassa, myöhemmin perjantai-illan aikana voimakkaita puuskia esiintyy myös maan itäosassa. Puuskittainen tuuli jatkuu myös lauantain puolelle, sunnuntaina voimakkaita puuskia voi vielä esiintyä maan kaakkoisosassa.

– Suunnaltaan harvemmin esiintyvät kovat pohjoisenpuoleiset puuskat voivat aiheuttaa paikoin puiden kaatumisia ja sähkökatkoja etenkin haja-asutusseuduilla, Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Ville Siiskonen sanoo. – Tilannetta vaikeuttaa voimakkaiden puuskien esiintyminen useamman vuorokauden aikana. Lisäksi Saimaalla ja muilla sisävesillä aallokko vaikeuttaa veneilyä tuulen lisäksi.

Matalapaineen reittiin ja voimakkuuteen liittyy vielä epävarmuutta. Sääennustemalleissa on vielä erimielisyyttä muun muassa runsaimpien sateiden esiintymisalueesta. Lisäksi jos matalapaine liikkuu Suomen yli arvioitua nopeammin, voimakkaita puuskia esiintyy lyhemmällä ajanjaksolla viikonlopun aikana.

Voimassa olevat varoitukset: ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Jun 20

Ilmatieteen laitos – Juhannuksena sateista ja tuulista

gouttes-de-pluie-1456095717Hrb

Ilmatieteen laitoksen mukaan juhannusta vietetään monin paikoin sateisessa ja osin tuulisessa säässä.

Ilmatieteen laitoksen 20.6. tekemän ennusteen mukaan Suomeen saapuu juhannusaatoksi etelästä voimakas matalapaine. Siihen liittyvä sadealue leviää jo perjantain vastaisena yönä suureen osaan maata ja päivän kuluessa sateet saavuttavat myös Lapin. Jatkuvien sateiden jälkipuolella sää on osin poutaisempaa ja aurinkoisempaa, mutta sade- tai ukkoskuuroja esiintyy yhä paikoin. Juhannusaaton sateet ovat runsaita, ja vettä kertyy yleisesti 10–20 millimetriä, paikoin jopa 30–50 millimetriä.

”Matalapaineen myötä tuulet voimistuvat ja tuuli voi olla kovaa lähes kaikilla merialueilla. Myös aallokko kehittyy paikoin kohtalaiseksi, eli yli 2,5 metrin. Lisäksi maa-alueilla Lappia lukuun ottamatta tuuli voi puuskissa olla kovaa ja aiheuttaa yksittäisiä vahinkoja”, sanoo päivystävä meteorologi Henri Nyman Ilmatieteen laitokselta.

Juhannusaaton lämpötila on poutaisilla alueilla 15–19 astetta, mutta sateessa jäädään 10 asteen tuntumaan. Juhannusyönä lämpötila on koko maassa noin 10 asteessa tai vähän sen alapuolella, Pohjois-Lapissa lähempänä +5 astetta.

Juhannuspäiväksi matalapaine sateineen siirtyy Lappiin, mutta edelleen etelässäkin voi esiintyä sade- tai ukkoskuuroja. Tuulet heikkenevät aatosta. Päivälämpötila on suuressa osassa maata 15 asteen vaiheilla, Lapissa jäädään 10 asteen tuntumaan.

Sunnuntaina sää on näillä näkymin poutaista ja osin aurinkoista suuressa maata. Lämpötilat kohoavat hieman. Sadekuurojen mahdollisuutta ei voida kuitenkaan tässä vaiheessa sulkea kokonaan pois.

Viime päivien sateiden myötä metsäpalovaroitus on poistunut lähes koko maasta. Tulevien sateiden myötä metsäpalovaroitus poistunee myös Lounais-Suomesta, joten juhannuskokkoja voidaan näin ollen todennäköisesti polttaa koko maassa.

Viime vuonna pilvinen ja kolea juhannus

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan juhannuksena päivän ylin lämpötila on tyypillisesti suuressa osassa maata 20 asteen tietämillä, Pohjois-Lapissa kuitenkin lähempänä 15 astetta. Yön alin lämpötila on tavallisesti noin 10 astetta, Pohjois-Lapissa lähellä viittä astetta. Keskimäärin joka toinen tai joka kolmas juhannus on poutainen ja myös aurinkoinen. Tilastojen mukaan helteitä sattuu joko juhannusaattoon tai juhannuspäivään keskimäärin kerran neljässä, rannikolla kerran viidessä ja Lapissa kerran 10 vuodessa.

Viime vuonna juhannusta vietettiin pilvisessä ja koleassa säässä. Juhannusaattona lämpötila jäi suurimmassa osassa maata alle 15 asteen, Lapissa jopa alle 10 asteen. Aaton ylin lämpötila, 17,5 astetta, mitattiin Lieksassa. Juhannusyönä lämpötila laski suurimmassa osassa maata 5 asteen tienoille ja paikoin esiintyi myös hallaa. Juhannuspäivä oli hieman aattoa lämpimämpi. Päivän ylin lämpötila, 19,1 astetta, mitattiin Mikkelissä. Aatto oli pääosin poutainen, mutta juhannuspäivänä saatiin maan etelä- ja keskiosassa monin paikoin sateita.

Voimassa olevat varoitukset: ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Juhannuksen säätilastoja: ilmatieteenlaitos.fi/juhannus

Jun 18

Puuskainen tuuli voi aiheuttaa vahinkoja

flash-2568381_1280

Vahinkoja aiheuttavia tuulenpuuskia esiintyy lähimmän kahden vuorokauden aikana. Maanantaina tuulisinta on pohjoisemmassa Suomessa, tiistaina maan länsi- ja eteläosissa.

Ilmatieteen laitoksen 18.6. tekemän ennusteen mukaan Suomeen on saapunut lännestä matalapaine ja siihen liittyvä kylmä rintama. Rintaman etupuolella on hyvin lämmintä ja kosteaa ilmaa. Tähän kosteaan ilmamassaan voi lähituntien aikana syntyä voimakkaita ukkosia, joiden yhteydessä voi esiintyä rakeita ja kovia ukkospuuskia. Puuskissa tuulennopeus on paikoin 15–20 m/s. Otollisin alue voimakkaille ukkosille yltää Pohjois-Pohjanmaalta Etelä-Lappiin ja Pohjois-Karjalaan. Puuskat aiheuttavat paikallista vahinkoa ja mahdollisesti sähkökatkoja. Ukkospuuskat heikkenevät ja väistyvät koilliseen iltaan mennessä.

Tiistaina lännestä saapuu Suomeen uusi matalapaine sateineen. Matalapaine on maanantaita voimakkaampi ja voimistaa tuulia yleisesti. Keskipäivästä alkaen, rintaman sateiden jälkipuolella, maan länsi- ja eteläosissa länsituuli muuttuu puuskaiseksi ja alueella syntyy myös sade- ja ukkoskuuroja. Tuulen puuskat ovat yleisesti 13–18 m/s, mutta paikallisesti ukkoskuurojen yhteydessä puuskat voivat olla luokkaa 20 m/s. Tuuli kaataa paikoin puita ja aiheuttanee joitain sähkökatkoja. Tuuli heikkenee illan aikana matalapaineen väistyessä itään.

Keskiviikkona sää on pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta poutainen, mutta melko tuulinen. Loppuviikoksi Suomen ylle saapuu laaja matalapaine. Juhannusviikonloppuna sää on ajoittain sateinen ja tuulinen. Ennusteita ja varoituksia on hyvä seurata viikon edetessä.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset: ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Toimintaohjeita myrskypuuskiin: http://ilmatieteenlaitos.fi/toimintaohjeita-myrskypuuskiin
Toimintaohjeita ukkospuuskissa: http://ilmatieteenlaitos.fi/toimintaohjeita-ukkospuuskissa