Sep 08

Ilmatieteen laitos: Viime kesänä UV-säteilyn voimakkuus oli Suomessa tavanomaista

sun-1443875648qv1

Sateisesta kesästä huolimatta Suomessa UV-säteilyn voimakkuus oli kesällä tavanomaista. Voimakasta UV-säteilyä mitattiin Etelä-Suomessa tänä kesänä alle 10 päivänä, mutta kansainvälinen UV-suojautumisraja ylittyi kesällä lähes joka päivä.

Voimakkaan UV-säteilyn raja eli UV-indeksin arvo 6 saavutetaan eteläisessä Suomessa keskimäärin kahdeksana päivänä vuodessa. Mennyt kesä sisälsi kaikkiaan yhdeksän päivää, jolloin päästiin UV-indeksilukemaan 6. Kesän korkein UV-indeksin arvo 6,3 mitattiin juhannuspäivänä 25. kesäkuuta Helsingin Kumpulassa. ”Suojautumisrajana pidetty UV-indeksin arvo 3 on tänä vuonna tähän mennessä saavutettu 114 päivänä, kun keskimäärin se saavutetaan 117 päivänä vuodessa”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Anu Heikkilä huomauttaa.

Muulloinkin kuin helteellä voi olla voimakasta UV-säteilyä

Pelkkä lämpötila ei kerro voimakkaasta UV-säteilystä, sillä UV-säteilyn määrä riippuu yläilmakehän suojaavan otsonin määrästä ja pilvisyydestä, mutta myös siitä kuinka korkealla aurinko on. Niinpä syyskuun puolella ei Suomessa yleensä enää mitata korkeita UV-lukemia.

Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla on nähtävissä ennustetun UV-indeksin lisäksi myös lähes reaaliaikaiset UV-mittaukset kuudelta kotimaiselta paikkakunnalta.

Ilmatieteen laitoksen mittausasemilla mitataan UV-säteilyn voimakkuuden lisäksi UV-kertymiä, jotka kertovat kuinka paljon UV-säteilyä tulee maanpinnalle tietyllä aikavälillä, esim. koko kuukauden aikana. Etenkin suuret UV-kertymät lisäävät ihmisille aiheutuvia UV-säteilyn terveyshaittoja, esim. ihosyöpäriskiä. Myös ekosysteemien tai ulkona käytettävien materiaalien keston kannalta UV-säteilyn kertymä on merkittävä suure.

Ilmatieteen laitos on mukana monissa kansainvälisesti merkittävissä otsonikerrosta mittaavissa satelliittihankkeissa. Mittausohjelma on osa Suomen panosta otsonia tuhoavien aineiden kieltosopimuksen eli ns. Montrealin pöytäkirjan valvonnassa. YK:n kansainvälistä otsonipäivää vietetään vuosittain Montrealin sopimuksen vuosipäivänä 16. syyskuuta.

 

Ennuste: http://ilmatieteenlaitos.fi/uvi-ennuste

Perustietoa UV-säteilystä: http://ilmatieteenlaitos.fi/ultraviolettisateily

Sep 06

Ilmatieteen laitos – Espoossa satoi viikonloppuna paikoin poikkeuksellisen rankasti

raindrops-1338543235yQW

Lauantaina 3. syyskuuta etelärannikolle saapui mereltä rankkoja sateita usean tunnin ajan hidasliikkeisen matalapaineen ja lämpimän meren avustamana.

Ilmatieteen laitoksen mukaan suurin vuorokauden sademäärä havaintoasemilla oli Espoon Tapiolassa mitattu 60,1 millimetriä, mikä vastaan tyypillistä koko syyskuun sademäärää. Suurin tunnissa tullut sademäärä oli puolestaan Virolahden Koivuniemessä mitattu 20 mm.

Tutkadatan avulla voidaan arvioida havaintoasemien väliin tulleita sademääriä. Tämän aineiston perusteella Itä-Espoossa satoi puolessa vuorokaudessa paikoin jopa noin 90 millimetriä. Erityisesti Tapiola-Olari-Mankkaa-Laajalahti alueen sisällä sademäärät olivat poikkeuksellisen suuria eli vastaavaa esiintyy keskimäärin kerran 30 vuodessa.

Lisätietoa lauantain sademääristä ja säätilanteesta karttakuvineen on luettavissa Ilmastokatsaus-lehdestä:

www.ilmastokatsaus.fi

Sep 01

Ilmatieteen laitos – Elokuussa runsaat sateet ja Rauli-myrsky pääosassa

gouttes-de-pluie-et-arbustes

Elokuu sekä koko kesä oli monin paikoin varsin sateinen ja lämpötiloiltaan melko tavanomainen.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuu oli paikoin poikkeuksellisen sateinen Pohjanmaan maakunnissa sekä Lapissa eli vastaavanlaisia sateita esiintyy näillä alueilla elokuussa keskimäärin kerran 30 vuodessa. Kuukauden sademäärä oli sateisimmilla alueilla pääosin 100–150 millimetriä, joka on puolitoista-kaksinkertainen määrä tavanomaiseen verrattuna. Sateisinta oli Mustasaaren Riimalassa, jossa satoi 206,3 millimetriä. Erityisen sateista oli kuukauden puolivälissä, kun 14. päivänä Teuvan Kauppilankylässä satoi vuorokauden aikana 74,7 mm. Muualla maassa eli lähinnä maan etelä- ja keskiosassa elokuun sademäärä vaihteli 60 ja 120 mm välillä, kuivinta oli Päijät-Hämeessä.

Elokuun keskilämpötila oli suuressa osassa maata lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Suhteessa tavanomaiseen lämpimintä oli itärajan läheisyydessä ja viileintä Länsi-Lapissa. Kuukauden ylin lämpötila 26,1 astetta mitattiin Lappeenrannassa kuukauden 22. päivänä ja alin lämpötila -2,6 astetta mitattiin puolestaan Sallan Naruskassa 30. päivänä.

Kesämyrskyksi harvinaisen voimakkaan Rauli-myrskyn pitkäkestoiset myrskypuuskat aiheuttivat laajalti sähkökatkoja etenkin maan keskiosassa 27. elokuuta. Rauli-myrskystä tarkempaa tietoa Ilmastokatsaus-lehdessä:

http://www.ilmastokatsaus.fi/2016/08/29/rauli-nousi-myrskyjen-raskaaseen-sarjaan/

Ennätyksellisen sateinen kesä Pohjanmaalla ja Lapissa

Kesä eli kesä-elokuu oli ennätyksellisen sateinen Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla sekä Lapissa. Sademäärä nousi näillä alueilla yleisesti yli 300 mm ja oli paikoin jopa kaksinkertainen tavanomaiseen nähden. Kaikkein eniten kesällä satoi Kittilän Kenttärovan asemalla, 449mm. Lähinnä maan lounaisosassa oli hieman tavanomaista kuivempi kesä.

Kesän keskilämpötila oli suuressa osassa maata hieman tavanomaista korkeampi. Suurin poikkeama, noin aste, pitkän ajan keskiarvosta oli Itä-Lapissa.

Kesän hellepäivät jakautuivat epätasaisesti. Toukokuussa hellettä oli kuutena päivänä, kesäkuussa 11, heinäkuussa 16 päivänä ja elokuulle riitti vain kaksi hellepäivää. Näin ollen kesäkuukausien hellepäivien lukumäärä oli tänä vuonna 35, mikä on tavanomainen määrä.

Missään päin maata ei ylitetty 30 asteen rajaa kuluvana kesänä ja lämpimimmäksi lukemaksi jäi Utsjoen Kevon 23. heinäkuuta mitattu 29,1 astetta. Viimeksi alle 30 asteen on jääty vuosina 2008 ja 2009.

Kesän salamamäärä jäi alle keskiarvon

Kesäkuukausina Suomessa havaittiin noin 113 000 maasalamaa, mikä jää hieman alle 135 000 keskiarvosta. Elokuussa salamointi jäi kesäkuun tapaan noin puoleen tavanomaisesta.

Laajempi raportti Rauli-myrskystä löytyy osoitteesta www.ilmastokatsaus.fi

Aug 29

Ilmatieteen laitos – Rauli oli kesämyrskyksi harvinaisen voimakas

rauli_myrsky_20160827

Pohjoisilla merialueilla tuuli yltyi myrskylukemiin ja maan keskiosassa maa-alueilla mitattiin yleisesti myrskypuuskia.

Rauli-myrsky kaatoi puita ja aiheutti laajoja sähkökatkoja lauantaina 27. elokuuta. Maa-alueilla kovimmat havaitut puuskat, 24,9 m/s, mitattiin Vaasan Klemettilässä sekä Kuopion Maaningalla. Yli 20 m/s puuskia havaittiin yleisesti maan keskiosassa. Aivan maan eteläosassa sekä pohjoisessa tuuli oli heikompaa. Merellä kovin havaittu keskituulen nopeus oli Hailuodossa mitattu 23,6 m/s.

Ajankohta ja laajuus teki myrskystä erityisen

Pelkästään tuulen nopeuksien perusteella Rauli ei ollut myrskynä kovin erikoinen, vastaavia tuulen nopeuksia havaitaan lähes joka vuosi. Tilanteesta tekee kuitenkin hyvin merkittävän myrskyn ajankohta. Elokuun lopulla puut olivat täysin lehdessä ja roudaton maaperä oli sateisen elokuun jäljiltä monin paikoin varsin märkä. Näiden tekijöiden myötä Rauli-myrskyn vaikutukset olivat hyvin erilaisia, kuin jos myrsky olisi sattunut esimerkiksi joulukuussa. Lisäksi myrskyn tuulimaksimi osui iltapäivään, jolloin auringonsäteily lisäsi ilman puuskaisuutta.

Suureen vahinkojen määrään vaikuttivat myös voimakkaiden tuulten laaja alue aina Pohjanmaalta Etelä-Karjalaan. Lisäksi myrskypuuskat puhalsivat voimakkaina useita tunteja. Vaikutuksiltaan Rauli-myrskyä voidaan verrata loppuvuonna 2013 esiintyneisiin Eino- ja Seija-myrskyihin. Vastaavanlaista myrskyä ei ole kuitenkaan havaittu kesäkuukausina ainakaan 2000-luvulla.  

Voimakkaan matalapaineen yhteyteen kehittyi Pohjois-Pohjanmaalla myös ukkoskuuroja, joihin alustavien tietojen mukaan liittyi paikallisia syöksyvirtauksia sekä mahdollinen trombi.

Aug 26

Ilmatieteen laitos: Lauantaina voimakkaita tuulia lähes koko maassa

thunder-icon

Vuodenaikaan nähden harvinaisen voimakas matalapaine liikkuu lauantaina Perämeren, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yli itään. Matalapaine aiheuttaa etenkin maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa monin paikoin myrskypuuskia. Tuulivahingot ovat todennäköisiä.

Ilmatieteen laitoksen 26. elokuuta tekemän ennusteen mukaan lännenpuoleisen tuulen nopeus on maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa puuskissa 16-21 m/s, järvialueilla paikoin jopa 25 m/s. Kaikkein voimakkaimmat puuskat painottuvat maan keskiosaan. Myrskypuuskat saapuvat Suomeen lännestä ja ovat laaja-alaisimmillaan iltapäivällä ja illalla. Myöhään illalla ja yöllä voimakkaat tuulet painottuvat maan itäosaan ja heikkenevät vähitellen sunnuntaiaamua kohden.

“Myrskypuuskien vaikutukset ovat todennäköisesti kohtalaiset, paikoin jopa merkittävät. Puut ovat täydessä lähdessä ja maaperä sula, mikä edesauttaa tuulivahinkojen syntymistä. Eniten  sähkökatkoja ja myrskyvahinkoja tuuli aiheuttanee maan keskiosissa”, arvioi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Paavo Korpela.

Matalapaineeseen liittyy voimakkaita sateita etenkin Etelä-Lapissa sekä Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosissa. Vuorokauden sademäärä on alueella n. 30 mm, paikoin jopa 50 mm. Runsaat sateet voivat aiheuttaa alueella paikallisia pienialaisia tulvia.

Myrskymatalapaineen yhteydessä esiintyy paikoin myös ukkosia. Paikalliset ukkoskuurot ovat maan keskiosassa mahdollisia jo lauantain vastaisena yönä, kun kylmä rintama liikkuu alueen yli itään. Päivällä Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella esiintyy kuitenkin yleisemmin sade- ja ukkoskuuroja, joihin saattaa liittyä myös voimakkaita ukkospuuskia.

Neljättä Suomen luonnon päivää vietetään lauantaina 27.8. Päivän aikana järjestetään monenlaisia tapahtumia, joihon voit tutustua suoraan uudella tapahtumakartalla. Voimassa olevat säävaroitukset kannattaa ottaa huomioon päivän aikana.

Aug 25

Ilmatieteen laitos – Lauantaina voimakkaita tuulia lähes koko maassa

cloud_wind-512

Vuodenaikaan nähden harvinaisen voimakas matalapaine saapuu lounaasta lauantain aikana Suomeen. Matalapaine tuo mukanaan puuskaista tuulta, joka saattaa aiheuttaa tuulivahinkoja suuressa osassa maata.

Ilmatieteen laitoksen 25. elokuuta tekemän ennusteen mukaan voimakkaimmat tuulenpuuskat puhaltavat todennäköisimmin lauantaipäivän ja illan aikana maan keskiosassa, Pohjois-pohjanmaalla ja Kainuussa. Tuuli on voimakassa vielä yölläkin etenkin maan itäosissa. Maan eteläosassa sekä Etelä-Lapissa tuulet ovat heikompia, mutta voivat riittää aiheuttamaan paikoin vahinkoja.

“Myrskypuuskien vaikutukset ovat todennäköisesti kohtalaiset, koska puut ovat täysin lehdessä. Eniten  sähkökatkoja ja myrskyvahinkoja tuuli aiheuttanee maan keskiosissa”, arvioi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Eerik Saarikalle. Matalapaineeseen liittyvä sade voi myös olla runsasta. Sade kertyy ennusteen mukaan kuitenkin tasaisesti eikä aiheuta suuria tulvariskejä. Lauantain vastaisena yönä kylmän rintaman edellä maan eteläosaan saattaa kehittyä ukkosia.

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Aug 18

Ilmatieteen laitos – Elokuun alku ollut poikkeuksellisen sateinen

gouttes-de-pluie-et-arbustes

Ilmatieteen laitoksen mukaan elokuun alkupuolisko on ollut paikoin poikkeuksellisen sateinen. Yhtä runsaasti sataa keskimäärin kerran kolmessakymmenessä vuodessa.

Ensimmäisen 2,5 viikon aikana sadetta on kertynyt eniten Mustasaaressa, missä sademäärä on jo 160,8 millimetriä. Tyypillinen kuukauden sademäärä alueella on noin 55–65 mm, joten sadetta on jo nyt saatu paikoin yli kaksinkertaisesti tavanomaiseen koko kuukauden sademäärään nähden.

Runsaimmat sateet ovat osuneet Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntiin, mutta poikkeuksellisen suuria sademääriä on saatu myös paikoin muun muassa Lounais- ja Itä-Lapissa. Esimerkiksi Torniossa sadetta on kertynyt 103,5 mm ja Savukoskella 101,8 mm, mikä on noin 1,5 kertaa niin paljon, kuin koko elokuussa keskimäärin.

Sateisin päivä oli sunnuntai 14. elokuuta, jolloin Teuvan Kauppilankylässä satoi vuorokauden aikana 74,7 mm. Lapissa sateisinta oli 2.8., kun Savukoskella satoi 69,9 mm vuorokauden aikana. Näin suuria vuorokausisateita saadaan keskimäärin kerran viidessäkymmenessä vuodessa.

Mittaushistorian sateisin elokuu koettiin vuonna 1967. Tuolloin kuukauden sademäärä kohosi suurimmillaan Alahärmässä 279,3 millimetriin. Yli 200 mm:n sadekertymiä mitattiin laajalti maan länsiosassa, ja sateisimpana päivänä, 6.8.1967, yli 100 mm:n vuorokausisateita mitattiin monin paikoin. Elokuun vuorokausisade-ennätys on kuitenkin 3.8.2004 Oravaisissa mitattu 150,8 mm.

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto
http://www.ilmastokatsaus.fi/

Aug 13

Ilmatieteen laitos – Parafest-tapahtuman aikana havaittiin navakoita ja kovia tuulenpuuskia Joensuun lähialueilla

clouds-before-storm-iii

Joensuussa Parafest-tapahtumassa voimakas kuuropuuska eli syöksyvirtaus lennätti yleisöteltan ilmaan perjantaina 12.8. kello 17 aikaan.

Ilmatieteen laitoksen turvallisuussääpäivystyksen meteorologien mukaan tapahtumapaikan lähellä Liperin Tuiskavanluodon järvihavaintoasemalla havaittiin tapahtuma-aikaan tuulenpuuska, joka oli voimakkuudeltaan lähes 20 metriä sekunnissa.  Joensuun lentoasemalla puolestaan mitattiin perjantain aikana kovimmaksi tuulenpuuskaksi 13 metriä sekunnissa. “Vastaavia noin 13 – 15 m/s tuulilukemia havaittiin yleisesti perjantaina Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta voimakkuudeltaan yli 19 m/s olevia tuulenpuuskia esiintyi ainoastaan Liperin Tuiskavanluodon järvihavaintoasemalla”, Ilmatieteen laitoksen turvallisuussääpäivystyksen meteorologi Ville Siiskonen sanoo. “Lisäksi onnettomuushetkellä Joensuun ylitti kuuropilvialue, johon vahinkoa aiheuttaneet tuulenpuuskat liittyivät”.

Alueella oli voimassa tapahtuma-aikaan varoitus ukkospuuskista. “Ukkospuuska- ja tuulivaroitusten ollessa voimassa on aina hyvä varmistaa toimintaohjeet ja pyrkiä huolehtimaan siitä, ettei tuuli pääse aiheuttamaan henkilö- tai omaisuusvahinkoja”, Ville Siiskonen muistuttaa.

Toimintaohjeet ukkospuuskien varalta:

http://ilmatieteenlaitos.fi/toimintaohjeita-ukkospuuskissa

Toimintaohjeita myrskypuuskiin:

http://ilmatieteenlaitos.fi/toimintaohjeita-myrskypuuskiin

Aug 03

Avaruussää levoton Auringon koronan massapurkauksen takia

415272main_aas-eclipse-03-full

Ilmatieteen laitoksen avaruussääennusteen mukaan avaruussää muuttui tiistaina häiriöisemmäksi. Pimeään vuodenaikaan tämä tarkoittaisi sitä, että revontulet olisivat mahdollisia myös Lappia etelämpänä. Näin keskikesällä revontulet eivät yleensä ole nähtävissä öiden valoisuuden takia, mutta himmeitä revontulia havaittiin viime yönä ainakin Turussa.

Tällä kertaa lisääntyneen häiriöisyyden syynä oli Auringon koronan massapurkaus. “Koronan massapurkaus lähti Auringosta kohti Maata perjantain vastaisena yönä, ja se saavutti Maan tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Aurinkotuulen magneettikenttä oli pohjoisen suuntainen ja magneettiset häiriöt kestivät tiistai-iltana vain hetken iltakahdeksan aikaan. Myöhemmin yöllä saatiin oikea geomagneettinen näytös Suomeen, vaikka maailmanlaajuinen avaruusmyrsky jäikin pieneksi eli kuului luokkaan G1. Himmeitä revontulia kuitenkin nähtiin mm. Turussa, joten revontulikausi tuli samalla avatuksi”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilkka Sillanpää kertoo.

Geomagneettiset häiriöt mahdollisia

“Avaruussääennusteella halutaankin kertoa revontulten lisäksi geomagneettisten häiriöiden mahdollisuudesta”, Ilkka Sillanpää sanoo. Vaikka revontulet syttyvät pienestäkin geomagneettisesta myrskystä usein Etelä-Suomenkin päällä, niin maanpäällisiä häiriöitä teknologisiin järjestelmiin voi odottaa vain vakavista G4-luokan avaruusmyrskyistä. Osuessaan maapallon magneettikentän hallitsemaan alueeseen Auringon syöksemät  isot kaasupurkaukset voivat aiheuttaa voimakkaita häiriöitä Maan magneettisessa ympäristössä. Nämä ns. geomagneettiset myrskyt voivat aiheuttaa revontulien lisäksi haittavaikutuksia erilaisille teknologisille järjestelmille, jollaisia ovat esimerkiksi suurjännitejohdot, satelliitit ja lentokoneet, jotka ovat alttiita avaruussään vaihteluille. Nopeat magneettikentän muutokset voivat synnyttää myös sähkövirtoja laajoihin maanpäällisiin johdinverkkoihin, kuten sähköjohtoihin sekä öljy- ja kaasuputkiin. Sähköverkoissa ne voivat pahimmillaan aiheuttaa laajoja sähkökatkoja tai jopa vaurioittaa muuntajia. Muita rajusta avaruussäästä kärsiviä järjestelmiä on esimerkiksi pitkän kantaman radioliikenne. Maata kiertävissä satelliiteissa ja esimerkiksi satelliittipaikannuksessa voi ilmetä tavallista runsaammin toimintahäiriöitä avaruusmyrskyjen aikana.  “Kaikkia teknologioita ei ole testattu koskaan ääritilanteessa, sillä edellinen todella suuri avaruusmyrsky tapahtui vuonna 1859”, Ilkka Sillanpää toteaa.

Ilmatieteen laitos seuraa avaruussäätilannetta myös joka arkipäivä julkaistavassa tiedotteessa, joka julkaistaan osoitteessa http://ilmatieteenlaitos.fi/avaruussaa. Tiedotteessa arvioidaan revontulten ja Auringon aiheuttamien radiohäiriöiden todennäköisyyttä lähipäivinä.

Lisätietoja:

Lue lisää avaruusmyrskyjen haittavaikutuksista:

http://atmoslehti.fi/ilmassa/avaruussaaennusteiden-avulla-voidaan-varautua-avaruusmyrskyjen-haitallisiin-vaikutuksiin/

Aug 01

Lapissa harvinaisen lämmin heinäkuu

sun-1443875648Qv1
Heinäkuun keskilämpötila vaihteli noin 14 ja 18 asteen välillä. Lapissa heinäkuu oli laajalti harvinaisen lämmin, eli näin lämmin heinäkuu toistuu korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa. Edellisen kerran tätä lämpimämpi heinäkuu Lapissa oli vuonna 2014.

Kuukauden keskilämpötila oli hyvin tasainen koko maassa. Heinäkuu oli tavanomaista lämpimämpi länsirannikolla ja maan pohjoisosassa sekä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella. Muualla keskilämpötila oli lähellä pitkän ajan keskiarvoja tai hieman sen alapuolella. Suhteellisesti lämpimintä oli Itä-Lapissa ja Koillismaalla, missä kuukauden keskilämpötila oli paikoin yli 2 astetta tavanomaista korkeampi.

Heinäkuun ylin lämpötila, 29,1 astetta, mitattiin Utsjoen Kevolla 23. päivänä. Alin lämpötila, 0,8 astetta, mitattiin 20. päivä Alajärven Möksyssä. Hellepäiviä oli koko maassa heinäkuussa yhteensä 16, mikä on täsmälleen sama, kuin heinäkuun pitkän ajan keskiarvo.

Sademäärissä suuria vaihteluita

Heinäkuun sademäärissä oli suurta paikallista vaihtelua. Eniten satoi Kittilän Kenttärovalla, missä kuukauden sademäärä oli 197 mm, ja vähiten Jomalan Jomalabyssä, missä sademäärä oli vain 16 mm. Maan länsiosassa ja lounaissaaristossa sademäärä oli monin paikoin alle 80 prosenttia tavanomaisesta, ja paikoin sademäärä oli jopa harvinaisen pieni.

Runsassateisimmilla alueilla maan itäosassa ja Länsi-Lapissa sademäärät puolestaan olivat poikkeuksellisen suuria ollen noin kaksinkertaisia tavanomaiseen nähden, eli näin runsaat sateet toistuvat kyseisellä alueella korkeintaan kerran kolmessakymmenessä vuodessa. Joillakin maan itä- ja pohjoisosan havaintoasemilla rikottiin jopa asemakohtaisia heinäkuun sade-ennätyksiä. Koko maan heinäkuun sade-ennätyksestä jäätiin kuitenkin kauas, sillä mittaushistorian sateisimman heinäkuun aikana vuonna 1934 sadetta kertyi Laukaalla 302 mm. Suurin vuorokauden sademäärä oli 3. päivä Rautavaaran Yläluostalla mitattu 74,3 mm.

Heinäkuussa esiintyi ukkosta lähes joka päivä, ja koko kuukauden maasalamamäärä oli 80 100. Tämä on noin kolmanneksen enemmän kuin heinäkuun pitkän ajan keskiarvo (60 000). Selvästi eniten salamoi 5. heinäkuuta, jolloin Suomessa paikannettiin 21 600 maasalamaa. Yli 20 000 maasalaman vuorokausia on 2000-luvulla ollut vain kuusi.

Lisätietoja:
http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto
http://www.ilmastokatsaus.fi/