Jan 31

Viikonvaihteessa sataa runsaasti lunta

Suomen yli liikkuu sunnuntain ja maanantain aikana matalapaine, johon liittyvästä sadealueesta saadaan varsinkin maan etelä- ja keskiosaan runsaasti lunta. Ajokeli voi olla paikoin erittäin huono.

Ilmatieteen laitoksen 31.1. tekemän ennusteen mukaan etelästä Suomen yli koilliseen kulkee sunnuntain ja maanantain aikana matalapaine. Matalapaineeseen liittyvä sadealue saapuu etelästä lounais- ja etelärannikolle lauantai-iltana ja leviää sunnuntain ja maanantain aikana Etelä-Lappiin asti. Sateet tulevat enimmäkseen lumena, mutta sunnuntaina lounais- ja etelärannikolla lämpötila nousee hieman nollan yläpuolelle, jolloin sade voi tulla vetenä tai räntänä.

Runsaimmillaan lumisade on sunnuntaiaamuyön ja -aamun aikana etelärannikolla ja maanantaiaamuna maan länsiosassa. Yhteensä lunta kertyy lauantai-illan ja maanantai-illan välillä maan etelä- ja keskiosassa tämän hetkisten ennusteiden mukaan 20–25 senttimetriä.

”Navakka itätuuli kinostaa lunta ja heikentää näkyvyyttä, minkä johdosta liikenneolosuhteet heikkenevät. Ajokeli on paikoin jopa erittäin huono”, sanoo päivystävä meteorologi Ville Siiskonen Ilmatieteen laitokselta.

Maanantai-iltaan mennessä sadealue heikkenee ja liikkuu maan pohjoisosaan. Ensi viikko jatkuu enimmäkseen poutaisessa pakkassäässä.

Voimassa olevat varoitukset: https://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Jan 28

Ilmatieteen laitos – Lumipyry heikentää ajokelin erittäin huonoksi Uudellamaalla

Uudellemaalle sataa uutta lunta huomiseen aamupäivään mennessä rannikkopainotteisesti 10–15 senttimetriä. Sakeimmillaan lumisade on tänään iltapäivällä ja illalla.

Ilmatieteen laitoksen 28.1. tekemän ennusteen mukaan Suomeen on saapumassa lounaasta lumisadealue. Lunta sataa sakeimmin Uudenmaan maakunnassa, missä uutta lunta saadaan lähivuorokauden aikana 10–15 senttimetriä.  Lämpötila on selvästi pakkasella, ja lumi sataa kevyenä ja pölisevänä pakkaslumena, jota voimakas tuuli kinostaa.

”Voimakkaan tuulen kera satava lumi haittaa merkittävästi raide-, lento- ja maantieliikennettä jo tänään iltapäiväruuhkassa”, sanoo päivystävä meteorologi Antti Kokko Ilmatieteen laitokselta.

Lämpötila on selvästi pakkasella, eikä puihin näin pääse kertymään raskasta lumikuormaa. Suurin vaikutus lumisateilla on nimenomaan liikenteeseen.

Lisätietoja:

Voimassa olevat varoitukset

Jan 16

Etelä-Suomeen luvassa lumipyryä ja huonoa ajokeliä

Ensi yönä alkava lumisade haittaa aamuliikennettä maan eteläosassa. Lunta kertyy Turku–Lahti–Savonlinna-linjan eteläpuolella 10–20 senttimetriä, rannikon tuntumassa jopa enemmän.

Ilmatieteen laitoksen 16.1. tekemän ennusteen mukaan maan eteläosan yli itään kulkee huomisen torstaipäivän aikana syvenevä, voimakas matalapaine sateineen. Matalapaineeseen liittyvät sateet tulevat pääsääntöisesti lumena, mutta etelärannikolla erityisesti Hankoniemellä voi ajoittain sataa myös vettä. Lunta kertyy Turku–Lahti–Savonlinna-linjan eteläpuolella 10–20 senttimetriä, rannikon tuntumassa jopa enemmän. Tuuli on voimakasta, lumi kinostuu ja pakkaslumi pöllyää.

”Voimakkaan tuulen kera tuleva lumi haittaa merkittävästi raide- ja maantieliikennettä”, sanoo päivystävä meteorologi Eerik Saarikalle Ilmatieteen laitokselta.

Lumisade alkaa jo torstain vastaisena yönä ja haittaa aamuliikennettä maan eteläosassa. Etelässä nollan tuntumassa oleva lämpötila voi aiheuttaa nuoskatykkyä kapealla vyöhykkeellä, varsinkin Uudenmaan ja mahdollisesti Kymenlaakson rannikolla, jossa puut voivat taipua lumikuorman alla sähkölinjoille. Samalla alueella sadekertymä on runsainta. Matalapaineen jälkipuolella maan eteläosassa pohjoistuuli on puuskaista, ja tuuli puhaltaa ylimmillään 13–16 metriä sekunnissa.

”Vähäiset tuulen ja lumen aiheuttamat yhteisvaikutukset ovat mahdollisia. Suurin vaikutus yhteiskuntaan lienee kuitenkin liikenteen ongelmilla, varsinkin jos niihin ei varauduta riittävästi esimerkiksi varaamalla runsaasti aikaa työmatkoihin ja pitämällä vapaa- ja etätyöpäiviä”, meteorologi Eerik Saarikalle sanoo.

Uudellamaalla saadaan yli 20 senttimetrin vuorokautisia lumikertymiä keskimäärin kerran kolmessa vuodessa.

Voimassa olevat varoitukset: https://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Jan 03

Ilmatieteen laitos – Vuosi 2018 oli lämmin ja kuiva

Vuosi 2018 muistetaan etenkin erittäin lämpimästä ja kuivasta kesästä.

  • Vuosi 2018 sijoittui Suomen 10 lämpimimmän vuoden joukkoon
  • Kasvukauden lämpösumma oli ennätyksellisen suuri
  • Kuivan kesän myötä vuotuinen sademäärä jäi useilla havaintoasemilla ennätyksellisen alhaiseksi

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2018 oli 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpi. Näin lämmin vuosi toistuu yli 100 vuoden tilastojen perusteella keskimäärin kerran 10-15 vuodessa. Tosin ilmastonmuutoksen myötä yhtä lämpimiä tai lämpimämpiä vuosia on ollut viime vuosina tiuhaan: 2011, 2013, 2014 ja 2015.

”Suomen keskilämpötilaa on arvioitu 1800-luvun puolivälistä saakka eli yli 150 vuotta. Kymmenestä lämpimimmästä vuodesta puolet ovat kuluvalta vuosikymmeneltä”, kertoo meteorologi Pauli Jokinen.

Kesällä pitkään jatkunut lämpö johti ennätyksellisen suureen kasvukauden lämpösummaan. Lämpösummaa kertyy päiviltä, jolloin pysyvä lumi on sulanut ja vuorokauden keskilämpötila on +5 asteen yläpuolella. Turun Artukaisten lämpösummaksi kertyi 1974 °Cvrk. Edellinen ennätys 1852 °Cvrk oli Helsingin Kumpulasta vuodelta 2011.

Vuoden ylin lämpötila oli Vaasan Klemettilässä 18. heinäkuuta mitattu 33,7 astetta. Vuoden alin lämpötila oli puolestaan Utsjoen Kevojärvellä 4. helmikuuta mitattu -37,1 astetta.

Vuotuinen sademäärä oli etenkin maan länsiosasta Meri-Lappiin ulottuvalla alueella poikkeuksellisen pieni eli toistuu harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Useilla havaintoasemilla sademäärä jäi kuivan kesän vuoksi jopa ennätyksellisen alhaiseksi. Esimerkiksi Merikarvian Tuorilassa satoi vain 425,5 mm, kun tyypillisesti sademäärä on 683 millimetriä. Merikarvialla vuosi 2018 oli 50 vuoden mittaushistorian kuivin. Monilla kuivimmilla alueilla sademäärä jäi noin 400 millimetriin, mikä on vain kaksi kolmasosaa tavanomaisesta. Lähimpänä tyypillisiä sademääriä oltiin Pohjois-Lapissa sekä maan itäosassa.

Joulukuu oli tavanomaista lauhempi ja kuivempi

Keskilämpötila oli joulukuussa 1-4 astetta tavanomaista korkeampi. Suurimmat lämpötilapoikkeamat olivat pohjoisessa, pienimmät etelässä. Näin leuto joulukuu toistuu keskimäärin muutamien vuosien välein.

Joulukuun alin lämpötila oli Sodankylän Tähtelässä 23. päivänä mitattu -30,2 astetta. Ylin lämpötila oli 4. joulukuuta Kökarissa ja Utössä mitattu 7,2 astetta.

Joulukuun sademäärä jäi suuressa osassa maata tavanomaista pienemmäksi, maan keskivaiheilla paikoin noin puoleen pitkän ajan keskiarvosta. Keski-Lapissa sen sijaan satoi selvästi tavanomaista enemmän.  Eniten satoi Kemiönsaaren Kemiössä 80,6 mm ja vähiten Kilpisjärvellä 12,3 mm. Maan keskiosan vähäinen sademäärä ja Keski-Lapin sateisuus joulukuussa toistuu tyypillisesti 5-10 vuoden välein.

Lunta oli kuukauden päättyessä maan itä- ja pohjoisosassa 20-30 cm, maan länsiosassa sen sijaan pääosin 0-10 cm. Lunta oli ajankohtaan nähden koko maassa tavanomaista vähemmän, osassa Lappia edelleen harvinaisen vähän.

Joulukuun säätilastot

Jan 02

Ilmatieteen laitos – Aapeli-myrskyssä mitattiin merellä ennätyksellistä tuulta

Tammikuun 2. päivän vastaisena yönä mitattiin ennätyksellistä tuulta Suomen merialueilla. Tuuli yltyi lähes hirmumyrskyksi.

”Kökarin Bogskärissä 10 minuutin keskiarvo tuulen nopeudesta oli 32,5 m/s. Tämä ylittää entisen Suomen ennätyksen 31 m/s, mikä on mitattu vuosina 1971, kahdesti 1975 ja 1995”, kertoo meteorologi Pauli Jokinen. Kökarin tuulen nopeus jää hieman alle hirmumyrskyrajan eli 33 m/s. Puuskissa tuuli oli kovimmillaan merellä 41,6 m/s.

Aallokko oli myös rajua. Selkämerellä mitattiin aaltopoijun kahdeksanvuotisen mittaushistorian suurin aallonkorkeus. Alustavien tietojen mukaan merkitsevä aallonkorkeus oli 7,9 metriä.

Maa-alueilla tuuli oli puuskissa maan länsiosassa paikoin yli 20 m/s. Manner-Suomen kovin puuska oli Vaasan Klemettilässä mitattu 32,8 m/s. Maarianhaminan lentoasemalla mitattiin 29,8 m/s.

Myrskymatalapaineeseen liittyen maan keskiosassa on satanut myös reippaasti lunta. Pirkanmaalta Pohjois-Karjalaan ulottuvalla alueella on kertynyt noin 20 cm lunta ja tykkylumi on aiheuttanut sähkökatkoja.

Matalapaine väistyy kaakkoon ja tuulet alkavat heiketä.

Voimassa olevat varoitukset: https://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Dec 28

Ilmatieteen laitos – Uuttavuotta vietetään sateisessa ja tuulisessa säässä

Voimakas tuuli lisää kylmän tuntua ja voi haitata rakettien lähettämistä Etelä- ja Keski-Suomessa.

Ilmatieteen laitoksen 28. joulukuuta tekemän ennusteen mukaan voimakas matalapaine lähestyy Suomea uudenvuodenaattona eli maanantaina 31. joulukuuta. Lumisadealue saapuu maan länsiosaan illalla ja samalla tuuli voimistuu.

Vuoden vaihtumista vietetään suuressa osassa maata sateisessa ja tuulisessa säässä.

”Voimakas tuuli lisää kylmän tuntua ja voi haitata rakettien lähettämistä etenkin maan etelä- ja keskiosassa”, kertoo päivystävä meteorologi Pauli Jokinen.

Lämpötila on vuoden vaihtuessa maan etelä- ja länsiosassa nollan ja -5 asteen välillä, idässä ja pohjoisessa pääosin -5 ja -10 asteen välillä. Uudenvuodenpäivänä matalapaine siirtyy kohti kaakkoa ja ajokeli voi olla runsaan lumentulon vuoksi huono maan etelä- ja keskiosassa. Matalapaineen jälkipuolella puhaltaa kylmä koillistuuli ja ilma kylmenee selvästi.

”Matalapaineen aikatauluun ja reittiin liittyy vielä epävarmuuksia, joten päivittyvää ennustetta kannattaa seurata lähipäivinä”, muistuttaa meteorologi Pauli Jokinen.

Pakkassää tavallista vuodenvaihteelle

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi vaihtuu tavallisesti talvisessa pakkassäässä. Tyypillisesti vuodenvaihteen lämpötilat ovat yöllä maan etelä- ja keskiosassa noin -8 ja -15 asteen välillä, pohjoisessa -15 ja -20 asteen välillä. Rannikolla on yleensä hieman lauhempaa. Vuodesta 1961 mitattuna vuodenvaihteen ylin lämpötila on ollut 9,1 astetta, joka mitattiin Maarianhaminassa 31. joulukuuta 2016. Alin lämpötila on ollut -43,5 astetta, ja se mitattiin Sallan Naruskajärvellä 1. tammikuuta 1982.

Maan eteläosassa on vuodenvaihteessa lunta keskimäärin 10–20 senttimetriä, maan keskiosassa 20–40 senttimetriä ja maan pohjoisosassa 40–50 senttiä. Enimmillään lunta on ollut uutenavuotena etelässä yli puoli metriä ja Lapissa noin metrin. Vuodesta 1961 alkaen suurin vuodenvaihteessa mitattu lumensyvyys on 126 senttimetriä, joka on mitattu 1. tammikuuta 1992 Enontekiön Kilpisjärvellä.

Vuosi 2018 otettiin vastaan suuressa osassa maata pääosin poutaisessa säässä, lähinnä pohjoisessa satoi hieman lunta. Päivän ylimmät lämpötilat olivat maan etelä- ja keskiosassa nollan tienoilla, pohjoisessa oli pikkupakkasta. Uudenvuoden yö oli rannikoita lukuun ottamatta pakkasyö. Lunta oli suurimmassa osassa maata, vain rannikolla Varsinais-Suomessa oli paikoin lumetonta. Maan etelä- ja länsiosissa lunta oli 2–20 senttimetriä ja muualla maassa 30–60 senttiä. Eniten lunta oli Kittilän Kenttärovalla, 79 senttimetriä.

Voimassa olevat varoitukset: https://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Vuodenvaihteen säätilastot: https://ilmatieteenlaitos.fi/uusi-vuosi
Lumitilanteen seuranta: https://ilmatieteenlaitos.fi/lumitilanne

Dec 04

Ilmatieteen laitos – Itsenäisyyspäivää juhlitaan poutasäässä suuressa osassa maata

Tämänhetkisen ennusteen mukaan 101-vuotiasta Suomea juhlitaan etelässä ja maan keskiosassa enimmäkseen poutaisessa säässä, mutta pohjoisessa sataa laajalti lunta.

Ilmatieteen laitoksen tiistaina 4.12. tekemän ennusteen mukaan itsenäisyyspäivän sää on maan etelä- ja keskiosassa enimmäkseen poutainen. Paikalliset lumikuurot ovat kuitenkin mahdollisia ja pilvisyys vaihtelee. Maan pohjoisosassa aamulla sataa laajalti lunta, mutta iltapäivällä lumisadealue alkaa väistyä itään Venäjälle. Päivän aikana pohjoisen lumikertymät ovat pääasiassa 1‒5 senttimetriä.

”Itsenäisyyspäivänä matalapaine tuo lumisateita maan pohjoisosaan, mikä voi Lapissa ja Koillismaalla huonontaa ajokeliä, mutta päivän aikana matalapaine väistyy itään”, sanoo päivystävä meteorologi Nina Karusto Ilmatieteen laitokselta.

Lämpötila on koko maassa nollan ja miinus viiden asteen välillä, länsi- ja lounaisrannikolla on hieman lauhempaa.

Itsenäistä Suomea on juhlittu monenlaisessa säässä

Viime vuonna itsenäisyyspäivänä suuressa osassa maata oli poutaista pakkassäätä. Lähinnä maan itäosassa, varsinkin itärajan tuntumassa, tuli lumikuuroja, joissa lunta satoi noin 1‒2 senttiä. Lauhinta oli etelä- ja lounaisrannikolla, missä lämpötila oli nollan tuntumassa. Kylmintä oli Pohjois-Lapissa, missä lämpötila oli -25 ja -30 asteen välillä.

Nykyilmastossa itsenäisyyspäivää vietetään tyypillisesti pakkassäässä, ainoastaan etelä- ja länsirannikolla lämpötila kohoaa hieman suojan puolelle. Öisin on Lapissa yleensä pakkasta yli 10 astetta, etelässäkin muutamia asteita. Lunta on koko maassa rannikkoseutuja lukuun ottamatta.

Suomen historiaan mahtuu sään puolesta monenlaisia itsenäisyyspäiviä. Lauhinta oli vuonna 2006, jolloin Salossa mitattiin silloiseksi Suomen joulukuun lämpöennätykseksi 10,8 astetta. Erityisen kylmää oli muun muassa 1973 ja 1985, joista jälkimmäisenä Sallassa mitattiin -37,6 astetta.

Itsenäisyyspäivän sää sadan vuoden ajalta: http://ilmatieteenlaitos.fi/itsenaisyyspaiva
Sää Suomen itsenäistyessä 6.12.1917: http://ilmatieteenlaitos.fi/itsenaisyyspaiva-1917

Dec 03

Ilmatieteen laitos – Marraskuu oli lauha ja kuiva

Leuto marraskuu päätti leudon syksyn. Marraskuun puolivälissä oli poikkeuksellisen vähän lunta. 

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan marraskuu oli koko maassa tavanomaista leudompi, Lapissa jopa poikkeuksellisen leuto eli vastaava toistuu keskimäärin harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Lämpötilapoikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli etelän noin kahdesta asteesta Pohjois-Lapin yli kuuteen asteeseen.

Kuukauden ylin lämpötila oli Kemiönsaaren Kemiössä 1. päivänä mitattu 11,0 astetta. Alin lämpötila oli puolestaan Sallan Naruskassa 27. päivänä mitattu -22,0 astetta.

Sadetta kertyi marraskuussa alle puolet tavanomaisesta määrästä lähes koko maassa. Vähiten suhteessa tavanomaiseen satoi maan etelä- ja keskiosassa, jossa näin kuiva marraskuu toistuu 10–30 vuoden välein. Eniten marraskuussa satoi Puolangan Paljakalla, 49,1 millimetriä, ja vähiten Lappeenrannan Lepolassa, 7,3 millimetriä.

Lauha ja kuiva marraskuu johti myös poikkeuksellisen vähäiseen lumipeitteeseen marraskuun puolivälin aikoihin, jolloin lähes koko Lappikin oli lumeton. Kuukauden vaihtuessa lunta oli maan itä- ja pohjoisosassa pääosin 1–10 senttimetriä. Lännessä maa oli suurelta osin lumeton.

Syksy oli tavanomaista lämpimämpi

Syksy eli syys-marraskuu oli suuressa osassa maata 1–3 astetta tavanomaista lämpimämpi. Näin lämmin syksy esiintyy Suomessa keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa, tosin edellinen vastaavanlainen syksy oli vuonna 2015.

Syksy oli maan länsiosassa sekä Länsi-Lapissa tavanomaista kuivempi. Muualla sadetta kertyi melko tavanomainen määrä.

Marraskuun säätilastot: https://ilmatieteenlaitos.fi/marraskuu

Nov 01

Ilmatieteen laitos – Vähäsateisen lokakuun aikana rikottiin lämpöennätys

Lokakuun lämpöennätys rikkoutui kuukauden 14. päivänä Kruunupyyssä. Lokakuu oli tavanomaista vähäsateisempi.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan lokakuu oli maan etelä- ja keskiosassa noin asteen tavanomaista leudompi. Lapissa sen sijaan jäätiin hieman keskiarvojen alapuolelle. Kuukauden ylin lämpötila oli Kruunupyyssä Kokkola-Pietarsaaren lentokentällä 14. päivänä mitattu 20,9 astetta. Kyseessä on uusi lokakuun lämpöennätys Suomessa. Edellinen ennätys Helsingin Malmilta vuodelta 1985 ylittyi jopa 1,5 asteella.

Yhtäkään Suomen kuukausittaista kylmyysennätystä ei ole rikottu 2000-luvulla. Sen sijaan Suomen lämpöennätyksiä on rikottu jo kuudesti. Päättyneen lokakuun alin lämpötila oli Sodankylän Vuotsossa 29. päivänä mitattu -18,7 astetta.

Terminen talvi alkoi Lapissa

Sademäärä jäi niin etelässä kuin pohjoisessakin keskiarvojen alapuolelle. Maan keskivaiheilla oltiin lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Alustavien tietojen mukaan kuukauden suurin sademäärä oli Ilomantsin Pötsönvaarassa mitattu 70,5 millimetriä. Vähiten satoi puolestaan Enontekiön Kilpisjärvellä, jossa sadekertymä oli 11,8 millimetriä. Suurin vuorokauden sademäärä oli 27,6 millimetriä Kemiönsaarella 23. lokakuuta.

Lokakuun loppupuolella sää kylmeni usean päivän ajaksi, ja suuressa osassa Lappia terminen talvi pääsi alkamaan kuun 22. päivän tienoilla. Lunta oli kuukauden lopussa lähinnä Pohjois- ja Keski-Lapissa, missä lumipeitteen syvyys oli noin 2–10 senttimetriä.

Lokakuun säätilastot https://ilmatieteenlaitos.fi/lokakuu

Oct 23

Ilmatieteen laitos – Loppukesän ja syksyn aikana harvinaisen paljon rakeita

Jääraekausi 2018 oli monin tavoin poikkeuksellinen. Rakeita satoi huomattavan paljon elo-syyskuussa, jolloin raekausi yleensä jo hiipuu. Heinäkuussa raesateita oli harvinaisen vähän kuivan suursäätilan vuoksi. Kesän suurimmat rakeet satoivat samalla paikkakunnalla ja samana päivänä kuin vuosi sitten. Suuria rakeita satoi vielä eilen 22. lokakuuta eli ennätyksellisen myöhään.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tänä kesänä oli 53 raepäivää. Raepäivien lukumäärä on varsin tyypillinen, sillä viimeisen kymmenen vuoden keskiarvo on noin 50 raepäivää vuodessa. Raetapauksia havaittiin huhtikuun 26. päivän ja lokakuun 22. päivän välisenä aikana 301 kappaletta. Rakeita satoi eniten maan etelä- ja lounaisosassa.

“Suomen kesä muistutti eteläeurooppalaisia kesiä: jo toukokuussa oli lämmintä ja kuivaa, ja sama toistui heinäkuussa. Tuolloin taivaalla ei näkynyt juuri pilven hattaraa saati kuuropilviä. Rakeet satavat Etelä-Euroopassa tavallisesti elo-syyskuussa, ja näin kävi poikkeuksellisesti myös Suomessa tänä kesänä”, sanoo meteorologi Jari Tuovinen Ilmatieteen laitokselta.

”Joinakin vuosina kesä- tai heinäkuussa on voinut esiintyä lähes puolet raetapauksista, ja tavallisesti noin 90 prosenttia tapauksista esiintyy toukokuun 15. ja elokuun 15. päivän välillä. Tänä kesänä kolmannes tapauksista esiintyi tämän jakson jälkeen.”

Kesäkuu oli tavanomainen, heinäkuussa ennätysvähän havaintoja

Rakeita satoi 26. huhtikuuta alkaen päivittäin aina vappuaattoon asti. Etelässä kuuroissa oli mukana myös jäärakeita, mutta pohjoisempana kuurot olivat vielä suurelta osin lumirakeita, joita ei lasketa tapausmääriin mukaan. Toukokuussa havaittiin vain viisi raepäivää. Kuun 17. päivänä Kuusamossa ja Puolangalla havaittiin ensimmäiset suuret rakeet.

Kesäkuussa sää viileni ja muuttui epävakaisemmaksi, mikä näkyi enimmäkseen pienien rakeiden havaintoina. Suuria rakeita satoi kuitenkin 18. ja 19. kesäkuuta, ja ne olivat halkaisijaltaan paikoin noin kolmesenttisiä. Juhannusaattona rakeita tuli Perämeren rannikkovyöhykkeellä. Kesäkuussa raepäiviä oli yhdeksän, ja tapauksia noin 50.

Heinäkuu oli lähes toukokuun toisinto suursäätilan osalta. Raepäiviä oli kahdeksan, mutta tapausten määrä jäi vaivaiseen 23 kappaleeseen. Yleensä heinäkuussa on eniten raetapauksia kesää kohden. Suuria, eli halkaisijaltaan yli kahden senttimetrin kokoisia rakeita, havaittiin yhteensä 16 päivänä. Suurimmat rakeet olivat 4,5 senttimetrin kokoisia, ja ne havaittiin Alavetelissä Pohjanmaalla 2. elokuuta.

”Kesän suurimmat rakeet havaittiin samalla paikkakunnalla ja tismalleen samana päivänä kuin viime vuonna. Se on hyvin poikkeuksellista”, meteorologi Jari Tuovinen toteaa.

Havaintoja isoista rakeista kertyi koko kesältä 39 kappaletta.

Syyskuu oli poikkeuksellinen raekuukausi, lokakuussa rakeita ennätysmyöhään

Syyskuussa rakeita satoi peräti 11 päivänä ja tapauksiakin kertyi 85 kappaletta. Syyskuu olikin tapausmäärän perusteella raekauden vilkkain kuukausi. Syyskuun 12. päivä oli kauden vilkkain yksittäinen raepäivä. Ylitornion Raanujärvellä havaitut rakeet olivat harvinaisia ajankohtaansa nähden Lapissa, mutta vieläkin harvinaisempia olivat 23. syyskuuta Joutsan alueella trombin yhteydessä sataneet kolmen senttimetrin kokoiset rakeet. Syyskuun suurimmat, neljäsenttiset rakeet, on havaittu 14.9.2004 Enossa.

Vielä 22. lokakuuta muodostui ukkoskuuroja maan länsiosaan, ja jäärakeet kasvoivat paikoin suuriksi muun muassa Hämeenlinnan lähistöllä. Tämä ajankohta on myöhäisin suurien rakeiden havainto Suomessa. Aiempi ennätys syntyi Mäntsälässä 19.10.2011, jolloin satoi 2,5-senttisiä rakeita.

Kesän 2018 mielenkiintoisimmat tapahtumat:

17.5. Ensimmäiset suuret rakeet (2 cm) Kuusamossa ja Puolangalla

19.6. Useita havaintoja 2–3-senttisistä rakeista muun muassa maan eteläosassa sekä Polvijärvellä

2.8. Maan länsiosassa useita havaintoja 2–4-senttisistä rakeista, suurimmat Alavetelissä (4,5 cm)

3.8. Etenkin Savossa suuria rakeita, muun muassa Leppävirran Mustinmäellä (4 cm)

12.9. Kesän vilkkain raepäivä (37 havaintoa)

14.9. Lapin Raanujärvellä noin 2-senttisiä rakeita, myöhäisin suurien rakeiden tapaus Lapissa

23.9. Joutsan trombi ja sen yhteydessä 3-senttisiä rakeita

22.10. Maan länsiosassa useita havaintoja 1,5–2-senttisistä rakeista, suurimmat yli 2,5-senttisiä, mikä on myöhäisin ajankohta suurille rakeille Suomessa.

Jäärakeita satoi elokuussa 12 päivänä, joista kuukauden 2. ja 3. päivä olivat vilkkaimpia.