Dec 02

Ilmatieteen laitos – Itsenäisyyspäivää juhlitaan pakkassäässä

spa51928

Itsenäisyyspäivästä on tulossa suuressa osassa maata poutainen ja pakkasta on yleisesti 5…15 astetta.

Ilmatieteen laitoksen perjantaina 2. joulukuuta tekemän ennusteen mukaan itsenäisyyspäivästä on tulossa suuressa osassa maata poutainen. Heikot lumisateet ovat kuitenkin mahdollisia etenkin idässä ja pohjoisessa. Pakkasta on yleisesti 5…15 astetta, etelässä ja idässä tuuli lisää pakkasen purevuutta iltapäivään saakka.

Itsenäisyyttä juhlittiin viime vuonna tuulisessa ja lauhassa säässä

Viime vuonna itsenäisyyspäivänä maan yli kulki voimakas matalapaine ja itsenäisyyttä juhlittiin hyvin tuulisessa, sateisessa ja lauhassa säässä. Lämpötila oli plussan puolella Etelä-Lappia myöten, maan lounaisosassa lämpötila nousi kymmenen asteen tuntumaan. Lämpimintä oli Ahvenanmaalla, Maarianhaminan lentoasemalla päivän ylin lämpötila oli 11,1 astetta. Sisämaassa myös Kokemäellä lämpötila nousi yli 10 asteen, Tulkkilan havaintoasemalla päivän ylin oli 10,4 astetta.  Sateita esiintyi lähes koko maassa, maan eteläosissa satoi vettä, pohjoisessa räntää tai lunta. Maan etelä- ja itäosissa sademäärä oli monin paikoin 10 – 20 millimetriä. Pohjoisessa sateet olivat vähäisiä. Eteläisillä merialueilla tuuli yltyi myrskyksi ja maa-alueilla esiintyi laajalti kovia tuulenpuuskia.

Itsenäisyyspäivän aikaan merivesi oli Suomen rannikolla korkealla. Meriveden korkeus oli yleisesti yli 90 cm , korkein havainto Itsenäisyyspäivänä oli Haminan +142 cm.

Lisätietoja:

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto

http://www.ilmastokatsaus.fi/

Säästä twiittaavat Twitterissä @meteorologit

Dec 01

Marraskuu jakautui talviseen ja lauhaan jaksoon

fall-snow

Lunta oli marraskuun alkupuolella jopa enemmän etelässä kuin pohjoisessa.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan marraskuun keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa noin asteen tavanomaista pienempi, Pohjois-Lapissa puolestaan asteen tavanomaista korkeampi.

Marraskuu oli lämpötiloiltaan kuitenkin hyvin kahtiajakautunut. Kuukauden alkupuoliskolla Suomessa vallitsi vuodenaikaan nähden harvinaisen tai jopa poikkeuksellisen kylmä pohjoisen ja idän välinen ilmavirtaus. Samalla lumensyvyys kasvoi maan etelä- ja itäosassa paikoin jopa 20 – 30 senttimetriin. Sen sijaan kuukauden loppupuoliskolla Suomessa vallitsi lauha lounainen ilmavirtaus ja lumiraja siirtyi aina Pohjois-Pohjanmaalle saakka.

Marraskuun alin lämpötila -24,7 astetta mitattiin Sodankylässä 29. päivänä ja ylin lämpötila +8,5 astetta puolestaan Porissa ja Lumparlandissa marraskuun 21. päivänä.

Kuukauden sademäärä oli maan keskiosassa sekä Länsi-Lapissa tavanomaista suurempi, muualla oltiin lähellä pitkän ajan tilastoja. Marraskuun suurin sademäärä 103,2 mm mitattiin Tornion Aapajärvellä. Suurin vuorokausisade 30,5 mm mitattiin puolestaan 18. marraskuuta Isojoen Kärjenkoskella.

Syksy oli varsin kuiva

Syksy eli syys-marraskuu oli keskilämpötilojen osalta lähellä tavanomaista maan etelä- ja keskiosassa, Lapissa sen sijaan oli 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpää. Keski- ja Pohjois-Lapissa oli paikoin jopa harvinaisen lämmintä, eli keskimäärin näin lämmin syksy toistuu kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin.

Syksyllä oli suuressa osassa maata keskimääräistä kuivempaa. Maan lounaisosasta Etelä-Lappiin yltävällä alueella sademäärät olivat laajalti harvinaisen pieniä, lounaassa syksy oli muutamilla asemilla jopa mittaushistorian kuivin. Vähiten satoi Utsjoen Nuorgamissa, missä kolmen kuukauden yhteenlaskettu sademäärä oli 62 mm. Sateisinta oli maan itäosassa. Eniten satoi Vironlahdella, jossa sademäärä oli 238,3 mm.

Nov 25

Viikonloppuna tuulee ja pyryttää lunta

33-1200248733hkxo

Ilmatieteen laitoksen perjantaina 25. marraskuuta tekemän ennusteen mukaan voimakas matalapaine liikkuu Suomen yli kaakkoon viikonlopun aikana. Matalapaineeseen liittyvä lumisadealue leviää perjantaina illalla länteen ja yöllä maan itäosaan.

Etelässä ja lännessä sade muuttuu lauantain kuluessa tilapäisesti vetisemmäksi. Ajokeli muuttuu suuressa osassa maata huonoksi, maan keskivaiheilla ja idässä paikoin erittäin huonoksi. Etelä-Karjalasta Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosaan ulottuvalla alueella saattaa kertyä viikonlopun aikana paikoin jopa 10 -20 cm lunta.

Matalapaineen jälkipuolella puhaltaa sunnuntaiaamusta alkaen puuskainen pohjoistuuli etenkin maan länsiosassa. Lähinnä länsirannikon läheisyydessä tuuli on paikoin noin 20 m/s ja yksittäisiä tuulivahinkoja voi esiintyä. Tuuli alkaa heiketä vasta sunnuntai-illan aikana.

Viikonloppuna kannattaa seurata ajankohtaisia tuuli- ja ajokelivaroituksia: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Nov 01

Ilmatieteen laitos – Sateet jäivät vähiin lokakuussa

2576-1276179637awwu

Lokakuun koko maan sademäärä oli ennätyksellisen pieni. Asemakohtaisia kuivuusennätyksiä mitattiin sekä lännessä että pohjoisessa.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan lokakuu oli maan länsi- ja pohjoisosassa monin paikoin poikkeuksellisen kuiva eli vastaavaa esiintyy keskimäärin harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Sademäärä oli näillä alueilla pääosin 5-20 millimetriä. Maan itäosassa 30 – 50 millimetriä sademäärä oli kuukauden lopun sateiden johdosta lähempänä pitkän ajan keskiarvoa. Yhteenlaskettuna koko maan lokakuun sademäärä oli ennätyksellisen pieni vuonna 1961 alkavassa aineistossa.

Suurin kuukauden sademäärä oli Virolahdella mitattu 61,6 mm ja pienin sademäärä Enontekiön Karesuvannon asemalla mitattu 1,1 mm. Suurin vuorokauden sademäärä, 31,1 millimetriä, mitattiin Kärsämäellä 27. lokakuuta.

Lokakuu oli ennätyksellisen kuiva seuraavilla Ilmatieteen laitoksen pitkäikäisillä havaintoasemilla: (Sademäärät merkitty sulkuihin.)

  • Kaarina Yltöinen (9,5 mm)
  • Laitila Haukka (7,8 mm)
  • Huittinen Sallila (10,7 mm)
  • Isojoki Kärjenkoski (8,8 mm)
  • Karvia Alkkia (11,4 mm)
  • Kuusamo Kiutaköngäs (8,4 mm)
  • Posio Raistakka (9,2 mm)
  • Ylitornio Meltosjärvi (4,3 mm)

Lämpötilapoikkeamien osalta Suomi jakautui kahtia. Lokakuun keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa noin asteen tavanomaista kylmempi, kun taas Lapissa oli 1 – 2 astetta tavanomaista lämpimämpää. Lokakuun ylin lämpötila oli Turun Rajakarilla 2. päivänä mitattu 16,2 astetta ja lokakuun alin lämpötila oli Enontekiön Näkkälässä 17. päivänä mitattu -9,3 astetta.

Lisätietoja:

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto

http://www.ilmastokatsaus.fi/

Oct 31

Ensilumi sataa maan eteläosaan

weather-snow-flake-512

Matalapaine kulkee tiistain ja keskiviikon kuluessa hitaasti Suomen eteläpuolitse itään. Matalapaineeseen liittyy runsaita sateita, jotka tulevat Suomessa lounaissaaristoa lukuun ottamatta lumena Kymenlaaksossa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

Ilmatieteen laitoksen 31.10 tekemän ennusteen mukaan lunta voi keskiviikkoyön ja torstai-illan välisenä aikana kertyä yli 10 cm Uudellamaalla kapealla rannikkokaistalla, muutoin lunta tulee noin 5 senttimetriä Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Kymenlaakson maakunnissa. Sade tulee voimakkaan idän ja koillisen välisen tuulen kanssa, joka pöllyttää lunta ja kinostaa sitä.  Tämän takia ajokeli heikkenee lumisateiden vuoksi keskiviikon aikana Helsinkiä myöten.

Tuuli ja lumisade ovat voimakkaimmillaan keskiviikkoaamun ja -päivän aikana. Iltaa kohden lumisade ja puuskainen tuuli alkaa heiketä.

Runsaimmat sateet muodostuvat kuuronauhoiksi rannikon tuntumaan ja esiintyvät kapealla alalla. Nauhojen sijoittuminen ja liike tarkentuu myöhemmin. Matalapaineen jälkipuolella ilmavirtaus kääntyy koilliseen ja suursäätila muuttuu koko maassa talviseksi lämpötilojen jäädessä päivälläkin pakkaselle Etelä-Suomea myöten.

Lisätietoja:
Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Oct 24

Ilmatieteen laitos – Ensilumi sataa maan itäosaan ja paikoin muuallekin tiistaina ja keskiviikkona

lataus

Tiistaina saapuva sadealue tuo ensilumen maan itäosiin. Ajokeli muuttuu huonoksi etelästä alkaen lauhaa rannikkoseutua lukuun ottamatta.

Ilmatieteen laitoksen maanantaina 24.10. tekemän ennusteen mukaan tiistaina päivän aikana etelästä nousee sadealue maan eteläosaan. Tuuli puhaltaa aluksi kaakosta Suomenlahden yli ja sade on enimmäkseen vettä ja lämpötila plussalla ainakin rannikolla. Maan kaakkoisosasta Lahteen ja Hyvinkäälle päin sateet ovat enimmäkseen lunta ja tuuli käy koillisesta. Lämpötila pysyy nollan vaiheilla. Sademäärät vaihtelevat 0–5 millimetrin välillä maan länsiosassa, idässä sadekertymä on 5–10 mm tiistain ja keskiviikon aikana. Sade tulee lumena varsinkin idässä, jossa ilma on kylmempää. Lumisade pyrkii kuitenkin sulamaan maahan sataessaan, koska maaperä on melko lämmin.

Ajokeli muuttuu huonoksi tiistaina etelästä alkaen lauhaa rannikkoseutua lukuun ottamatta. Torstain vastaisena yönä sateet heikkenevät ja pakkanen kiristää otettaan, jolloin myös jäätyminen voi aiheuttaa liukkautta. Perjantaina sää on lauhtumassa ja mahdolliset maassa olevat lumet sulavat maan etelä- ja keskiosasta.

241016lumiennuste

Ennustettu lumen kertymä tiistaina ja keskiviikkona.

Etelään ensilumi tilastollisesti loka-marraskuun vaihteessa

Tilastojen mukaan ensilumi sataa maan eteläosassa keskimäärin loka-marraskuun vaihteessa ja maan keskiosassa lokakuussa, pysyvä lumipeite tulee noin kuukauden myöhemmin. Rannikkoseudut ovat pisimpään lumettomina.

Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Oct 21

Pääkaupunkiseudun talvet muuttuvat nykyistä sateisimmiksi ja lämpimämmiksi ilmastonmuutoksen myötä

498px-helsinki-vaakuna-svg

llmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt pääkaupunkiseudulla muun muassa keskilämpötilan nousuna.

Tulevaisuudessa pääkaupunkiseudulla on odotettavissa nykyistä sateisempia talvia ja voimistuvia rankkasateita kesäisin. Tämä käy ilmi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden teettämistä pääkaupunkiseudun ilmastoskenaarioista.

” Meneillään oleva maailmanlaajuinen ilmastonmuutos vaikuttaa väistämättä myös pääkaupunkiseudun ilmastollisiin olosuhteisiin, ja on jo vaikuttanutkin. Muutoksen voimakkuus riippuu ratkaisevasti kasvihuonekaasupäästöjen määrästä: mitä enemmän niitä on ilmakehässä, sitä enemmän ilmasto muuttuu”, kertoo HSY:n ilmastoasiantuntija Susanna Kankaanpää.

Skenaariot ennustavat tulevaisuuden ilmaston muuttumista

Uusimpien kansainvälisten skenaarioiden pohjalta tehdyt päivitetyt arviot kertovat, miten ilmasto muuttuu pääkaupunkiseudulla tulevaisuudessa. Muutosarviot on laatinut Ilmatieteen laitos.

“Vuoteen 2100 mennessä talvisin sataa selkeästi nykyistä enemmän ja sadepäivien määrä kasvaa. Myös lämpötila nousee pääkaupunkiseudulla. Lämpötilan nousu on suurempaa talvella kuin kesällä”, ryhmäpäällikkö Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta kertoo. –

“Sää silti vaihtelee nyt ja tulevaisuudessakin: edelleenkin esimerkiksi yksittäinen talvi voi olla erittäin kylmä ja runsasluminen. Tällaiset talvet ovat kuitenkin harvinaisia jo nyt ja niitä esiintyy yhä harvemmin tulevaisuudessa”, Mäkelä jatkaa.

Kesäiset rankkasateet voimistuvat tulevaisuudessa

Ilmastoskenaarioiden mukaan keskimääräinen sademäärä kesäisin ei olisi muuttumassa paljon. Sen sijaan rankkasateiden arvioidaan voimistuvan reilu 10 prosenttia sadassa vuodessa. Rankkasateet saattavat myös yleistyä. Yksi muutamien minuuttien kestoinen rankkasade kaupunkiympäristössä voi aiheuttaa miljoonavahingot. Rankkasateiden lisääntyminen kannattaa siten huomioida kaupunkirakenteen muutoksia suunniteltaessa. Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on jo nyt menettelyjä, joilla toisaalta varaudutaan sään vaihteluihin ja toisaalta korjataan sääilmiöiden aiheuttamia vahinkoja. Uusia keinoja sopeutua muuttuvaan ilmastoon kuitenkin kehitetään koko ajan.

“Rankkasateiden aiheuttamien hulevesien hallinnan kehittäminen on yksi keskeisimmistä lähivuosien toimenpiteistä. Siinä myös HSY:llä on tärkeä rooli”, HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen kertoo. “Aihepiiri on kriittinen käytännössä koko Euroopassa. Emme ole sopeutuneet edes nykyilmastoon, koska merkittäviä rankkasateiden aiheuttamia ongelmia aiheutuu jo nyt. Teemme tutkimusyhteistyötä erityisesti muiden Pohjoismaiden ilmastokeskusten kanssa mm. jakamalla kokemuksia etenkin erittäin suuria vahinkoja aiheuttavista rankkasateista ja niiden vaikutuksista”, Mäkelä toteaa.

HSY edistää ja seuraa kaupunkien yhteisten Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n ja ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategian toteutumista ja raportoi niiden toimien etenemisestä. Lisäksi HSY laskee pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuosittain. Rankkasateet ja muut sään ääri-ilmiöt ovat keskeisessä osassa myös Ilmatieteen laitoksen koordinoimassa pian päättyvässä ELASTINEN-hankkeessa, jossa keskeinen tavoite oli tukea Suomen johdonmukaista sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Ilmastonmuutoksen todennäköisimmät vaikutukset pääkaupunkiseudulla vuonna 2100

Sade talvisin
– sataa selvästi nykyistä enemmän
– sekä keskimääräiset että suurimmat sademäärät kasvavat
– sadepäivien määrä kasvaa

Sade kesällä
– keskimääräinen sadanta ei juurikaan muutu
– rankkasateet voimistuvat

Tuuli
– keskimäärin ei muutosta
– kovimpien tuulien osalta muutoksen suunta epävarma

Lämpötila
– nousee kaikkina vuodenaikoina, talvella enemmän kuin kesällä
– talvella vaihtelu päivästä toiseen ja päivän sisällä vaimenee
– talvella äärimmäisen alhaiset lämpötilat harvinaistuvat huomattavasti
– kesän korkeimmat lämpötilat kohoavat samassa suhteessa kuin keskilämpötila

Meri
– merenpinta nousee Helsingissä muutamia kymmeniä senttimetrejä
– merijäät keskimäärin ohenevat
– merijään pinta-ala pienentyy

Oct 11

Ilmatieteen laitos – Suurista rakeista havaintoja tänä kesänä 15 päivänä

mass-of-hailstones

Ilmatieteen laitoksen mukaan raepäiviä kertyi viime kesänä 54 kappaletta. Lukema on toiseksi suurin vuodesta 2008 lähtien, josta lähtien tarkempia yhteenvetoja raekaudesta on tehty. Suurimmat havaitut rakeet olivat noin biljardipallon kokoisia.

Viime kesänä havaittiin rakeita keskimääräistä enemmän. Huhtikuun 19. päivän ja lokakuun 3. päivän välisenä aikana raetapauksia havaittiin yhteensä 433 kappaletta, kun kesällä 2015 tapausmäärä jäi reiluun 300. Raesateet painottuivat maan itä- ja pohjoisosaan. Lumiraetapauksia ei kirjata ylös, koska ne poikkeavat monin tavoin jäärakeista, esiintyvät ennen kesän alkua tai myöhemmin syksyllä eivätkä aiheuta vahinkoa. Kaikki esitetyt luvut kuvaavat siis vain jääraetapauksia ja päiviä, jolloin jäärakeita on satanut.

Suurimmat rakeet halkaisijaltaan biljardipallon kokoisia

Suuria eli halkaisijaltaan vähintään kahden senttimetrin kokoisia rakeita havaittiin 5.6.–12.8. välisenä aikana 15 eri päivänä. Osa rakeista aiheutti paikallisesti pieniä vahinkoja. Suurimmat havaitut rakeet olivat kuuden senttimetrin kokoisia ja ne mitattiin Kiimingin Alakylässä, 17. heinäkuuta. Pienempiä, 3–4 senttimetrin eli noin pingispallon kokoisia rakeita havaittiin myös mm. Lieksassa, Kiteellä, Rovaniemellä, Puolangassa sekä Kokkolassa.

“Rakeita satoi tasaisesti heti kesäkuun alusta alkaen aina elokuun puoliväliin asti. Mitään pitkiä rakeettomia taukoja ei tänä kesänä syntynyt. Kesään osui myös useampi viileämpi jakso, jolloin ilmakehän nollaraja laski rakeille suotuisalle tasolle. Nollarajan ollessa alhaalla olosuhteet ovat hyvät isoillekin rakeille, sillä rakeet eivät juurikaan ehdi sulamaan alas sataessaan”, Ilmatieteen laitoksen meteorologi Jari Tuovinen sanoo.

“Vaasan ja Rovaniemen seudut saivat rakeita kesän mittaan tiheään, sillä näillä paikoin raehavaintoja tehtiin neljänä, viitenä päivänä kesän aikana. Raesateita tulikin harvinaisen paljon Oulunjärven tienoilta Etelä-Lappiin yltävällä alueella”, Jari Tuovinen selvittää.

Raekausi käynnistyi kunnolla kesäkuussa, heinäkuussa eniten suuria rakeita

Jäärakeita satoi huhtikuussa kolmena ja toukokuussa kuutena päivänä painottuen maan eteläosaan sekä Savo-Karjalaan. Huhtikuun 22. päivänä Läyliäisessä ja toukokuuta 31. päivänä Palojoensuussa rakeet olivat suurimmillaan 1,5 cm kokoisia. Suuria rakeita ei siis havaittu huhti- tai toukokuussa.

Kesäkuussa rakeita satoi melko tasaisesti 13 päivänä. Raekuurot eivät säästäneet Lappia edes juhannusaattona tai -päivänä. Kuukauden vilkkain raepäivä osui 5. päivään, jolloin havaittiin myös ensimmäiset suuret rakeet. Tuolloin maan etelä- ja keskiosassa esiintyi yleisesti raekuuroja ja lounaissaariston Högsårassa rakeet olivat 2,5 cm kokoisia. Kuukauden loppupuolella tapaukset alkoivat jo painottua selvemmin maan itä- ja pohjoisosaan. Suuria rakeita havaittiin kolmena päivänä.

Heinäkuussa raepäiviä oli eniten (17) ja suuria rakeitakin satoi peräti yhdeksänä päivänä. Silti kuukausi jäi elokuun taakse raehavaintojen määrän osalta (tapauksia vajaa 120). Jo heti 4. ja 5. päivänä satoi Pielisen sekä Oulujärven ympäristöissä ja Rovaniemellä 2–3,5 cm rakeita, kun kaakosta vyöryi voimakkaita ukkosia halki maan itä- ja pohjoisosan. Kesän ainoat havaitut jättirakeet (≥ 5 cm) satoivat alas Kiimingin Alakylässä 17.7. ja olivat kooltaan 6 cm.

Elokuussa eniten raetapauksia

Elokuuhun osui kesän viidestä vilkkaimmasta raepäivästä kolme (2., 3. ja 12.8.) ja pelkästään näiden kolmen päivän aikana raehavaintoja kertyi noin sata. Kaikkiaan havaintoja kertyi kuukauden aikana reilut 160 kappaletta. Raepäiviä oli 11 ja suuria rakeita havaittiin kolmena päivänä. Elokuun suurimmat rakeet satoivat alas Kittilän tienoilla 2.8. ollen neljän senttimetrin suuruisia.

Syyskuussa ja lokakuun alussa Suomessa vallitsi korkeapaine voittoinen suursäätila ja raetapaukset jäivät yksittäisiksi. Kuitenkin vielä lokakuun 1. päivä Lieksan Kylänlahdessa satoi ukkoskuuroon liittyen 1,5 cm kokoisia rakeita. Syyskuussa raepäiviä oli kaksi, samoin lokakuussa. Lokakuussa rakeita voi vielä sataa muutamana päivänä, yleensä raekuurot tapahtuvat lokakuussa rannikoiden sekä suurten vesistöjen läheisyydessä.

Lue lisää rakeista: http://ilmatieteenlaitos.fi/rakeet

Oct 06

Ilmatieteen laitos – Ukkoskausi heinäkuuta lukuun ottamatta vaisu tänä vuonna

lightning-dancing-across-sky

Vaikka ukkonen voi jyrähdellä myös talvikuukausina, tilastojen valossa ukkoskausi päättyy syyskuussa. Ilmatieteen tilastojen mukaan ukkoset keskittyivät tänä vuonna selvästi heinäkuuhun, jonka aikana havaittiin 80 100 maasalamaa. Määrä on kolmanneksen enemmän kuin heinäkuun keskiarvo (59 300).

Ukkoset keskittyivät tänä vuonna heinäkuulle, sillä touko-, kesä- ja elokuussa paikannettiin vain noin puolet keskimääräisistä kuukauden salamamääristä. Syyskuun maasalamamäärä (280) oli vain kuusi prosenttia pitkän ajan keskiarvosta (4 500). Koko ukkoskautena esiintyi noin 114 400 maasalamaa, joka on hieman alle keskimääräisen (136 500). Suomen sään suuri ajallinen ja paikallinen vaihtelu näkyy myös ukkosissa: eri vuosina ukkosten esiintymisalueet vaihtelevat paljon, samoin koko vuoden salamakertymä. Vaisuimpina vuosina havaitaan vain reilut 30 000 maasalamaa, kun taas huippuvuosina päästään yli 300 000.

Selvästi salamarunsain ukkospäivä oli 5. heinäkuuta, jolloin paikannettiin 21 600 maasalamaa. Salamointi oli paikoin jopa poikkeuksellisen rajua. Rovaniemellä ja Lohinivalla havaittiin vuorokauden aikana yli 90 maasalamaa sadalla neliökilometrillä.

salamakartta16

Kuva: Maasalamatiheys (maasalamoita neliökilometriä kohden) 2016.

Paikallinen ukkospäiväluku, eli tietyllä paikalla havaittujen ukkospäivien lukumäärä, oli 12, joka on sama kuin pitkän jakson keskiarvo. “Vaikka useampana kuukautena jäätiin salamamäärissä keskimääräisestä, ukkospäiviä kuitenkin siis esiintyi tavanomaisesti. Paikallisesti eniten salamoi Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Juuri näillä alueilla kesä oli hieman tavanomaista lämpimämpi. Lämmin, kostea säätyyppi luo suotuisat olosuhteet rajuille ukkosille”, toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Terhi Laurila.

Lisätietoja:

 

Lue lisää ukkosista ja salamoista:
http://ilmatieteenlaitos.fi/ukkonen-ja-salamat

Oct 03

Ilmatieteen laitos – Kesäinen sää jatkui syyskuussa

autumn-leaves-13826088669ux

Syyskuu oli Suomessa kahdeksatta kertaa peräkkäin tavanomaista lämpimämpi.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan syyskuu oli 1-2 astetta, Luoteis-Lapissa jopa 2-4 astetta tavanomaista lämpimämpi. Vuosi sitten syyskuu oli jopa hieman tämänvuotista lämpimämpi. Syyskuun ylin lämpötila oli Helsingin Kumpulassa 7. päivänä mitattu 23,2 astetta ja alin lämpötila oli Sallan Naruskassa 18. päivänä mitattu -5,3 astetta. Kesäinen sää jatkui pitkin syyskuuta, sillä viimeinen +20 asteen ylitys oli kuukauden 15. päivänä ja vielä 27. päivänä lämpötila kohosi Oulua myöten yli 17 asteeseen.

syyskuu_aikasarja_netti

Suomen syyskuun keskilämpötila 1961-2016 ja vuosien 1981-2010 keskiarvo.

Tavanomaiseen verrattuna syyskuussa satoi eniten Lapissa, jossa 50 – 80 millimetrin sademäärät olivat noin puolitoistakertaisia pitkän ajan keskiarvoon nähden. Muualla maassa sademäärät jäivät pääosin kolmasosan alle tavanomaisista lukemista. Maan lounaisosassa sademäärä jäi paikoin harvinaisen pieneksi eli vastaava toistuu keskimäärin kerran 10 vuodessa. Eniten syyskuussa satoi Virolahden Koivuniemessä 100,6 mm ja vähiten Utön saarella 8,8 mm. Suurin vuorokauden sademäärä oli Espoon Tapiolassa 3. päivänä mitattu 60,1 mm.

Syyskuun sademäärät eivät kerro koko totuutta syyskuun sateisuudesta, sillä sadepäiviä oli maan etelä- ja länsiosassa paikoin poikkeuksellisen vähän. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla sadepäiviä oli vain neljä, kun tyypillisesti niitä on noin 16.

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto
http://www.ilmastokatsaus.fi/